Tulorajat aiheuttavat opiskelijoille entistä enemmän päänvaivaa

Talous 20.10.2009 08:57

Kymmeniin tuhansiin postiluukkuihin tipahtaa takaisinperintäkirje joka vuosi. Tekevätkö opiskelijat liikaa töitä vai pitäisikö tulorajat poistaa?

Työhanskat ja seteleitä Useat opiskelijat tekevät mieluummin töitä kuin ottavat opintolainaa. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva

Opintoraha ja asumislisä ovat korkeakouluopiskelijalla yhteensä maksimissaan 499,60 euroa. Verojen jälkeen käteen jää noin 470 euroa.

Restonomiksi valmistuvalla Johannes Laakiolla, 25, on joulukuussa todistuksen lisäksi taskussaan myös 6 000 euron opintolaina. Hän on joutunut palauttamaan suurimman osan opintotuistaan.

”En tajunnut ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuonna palauttaa tukia heti, joten maksoin ne sitten korkoineen takaisin. Sitä varten jouduin nostamaan opintolainaa.”

”Opintotuki ei riitä elämiseen”

Laakio on ollut töissä 15-vuotiaasta lähtien, joten työnteon lopettaminen opiskelun ajaksi tuntui vieraalta. Laakio työskenteli koulun ohella 2-3 kertaa viikossa ja kesäisin täyspäiväisenä. Tulorajat paukkuivat silti.

”Se oli ihan oma valinta olla töissä niin paljon. Halusin syödä muutakin kuin nuudeleita ja matkustella silloin tällöin. En myöskään osannut sanoa ei, jos työpaikalla tarvittiin apua”, Laakio myöntää.

Laakio on suorittanut tutkintonsa määräajassa. Opintopisteitä kertyi kahdessa vuodessa vajaa sata, kun tutkinnon laajuus on 215 opintopistettä. Enää puuttuu opinnäytetyö.

”En ymmärrä miksi opintotukea ei voi saada opintopisteiden mukaan? Pelkkä opintotuki ei riitä elämiseen. Opiskelijoita yritetään kannustaa työntekoon, mutta samalla siitä rangaistaan tulorajojen muodossa”, Laakio ihmettelee.

Elinkustannuserot näkyvät Suomessa

”Jos käy paljon töissä, tarvitseeko opintotukea? Nykyiset tulorajat mahdollistavat kyllä kohtuullisen työskentelyn koulun ulkopuolella. Valtion menot kasvaisivat merkittävästi, jos tulorajat poistettaisiin”, sanoo opetusministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen.

Jokaista tukikuukautta kohden opiskelija voi tienata 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohden 1970 euroa. Käteen jäävä nettosumma on pienempi. Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat korkeammat kuin esimerkiksi Rovaniemellä. Etelässä opiskelevat elävät niukemmin kuin pohjoiset lajitoverinsa.

”Elinkustannuserot tulisi huomioida opintotuessa, ei tulorajoissa. Opintotuki on aika pieni”, Hiltunen myöntää.

Korkeakouluopiskelija voi nostaa valtion takaamaa lainaa 300 euroa kuussa. Lainan ottoa karsastetaan.

”Ehkäpä opiskelijat pelkäävät velkaantumista. Epävarmuus tulevaisuuden työtilanteesta saattaa myös hillitä lainan ottoa”, Hiltunen arvelee.

Tulorajojen poistamiselle ehdoton ei

Ajatus tulorajojen poistamisesta ja opintopisteiden seurantaan perustuvasta opintotukimallista ei saa Hiltuselta kannatusta.

”Idea on ollut esillä, mutta se ei ole hyvä ratkaisu. Erilaiset alat kerryttävät pisteitä eri tavoin, eikä pisteitä välttämättä kerry tasaisesti koko opintojen ajan.”

Vuonna 2007 opiskelijat ansaitsivat keskimäärin 6700 euroa vuodessa. Summa oikeutti opintotukiin koko vuoden ajalta. Hiltusen mukaan opintotuki mahdollistaa toimeen tulemisen, jos onnistuu saamaan kohtuuhintaisen asunnon ja hyödyntää myös opintolainaa.

”Vaikka opintotuki on niukka, niin Suomessa opiskelua tuetaan. Lähtökohtana on, että esimerkiksi vanhempien vähävaraisuus ei estäisi kouluttautumista. Tulorajat nousivat viime vuonna, uskoisin sen vähentävän opintotukien takaisinperintää tulevaisuudessa.”

Fakta: Tukea karhutaan takaisin kymmeniltätuhansilta

  • Vuoden 2007 opintotukea perittiin takaisin 38 297 opiskelijalta uudelleenkäsittelypyyntöjen jälkeen
  • Keskimääräinen perintä oli 1 182 euroa
  • Takaisinperintäehdotusten määrä kasvoi 2000-luvulla noin 10 prosentilla vuosittain vuoteen 2007
  • Vuoden 2008 tulovalvontaa ei ole vielä tehty. Tulorajat nousivat 1.1.2008 alkaen

Lähde: Kansaneläkelaitos/Jouni Parkkonen

Teksti Maiju Majamaa

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.