Tulorajat aiheuttavat opiskelijoille entistä enemmän päänvaivaa

SK:n toimitus
Talous 20.10.2009 08:57

Kymmeniin tuhansiin postiluukkuihin tipahtaa takaisinperintäkirje joka vuosi. Tekevätkö opiskelijat liikaa töitä vai pitäisikö tulorajat poistaa?

Työhanskat ja seteleitä Useat opiskelijat tekevät mieluummin töitä kuin ottavat opintolainaa. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva

Opintoraha ja asumislisä ovat korkeakouluopiskelijalla yhteensä maksimissaan 499,60 euroa. Verojen jälkeen käteen jää noin 470 euroa.

Restonomiksi valmistuvalla Johannes Laakiolla, 25, on joulukuussa todistuksen lisäksi taskussaan myös 6 000 euron opintolaina. Hän on joutunut palauttamaan suurimman osan opintotuistaan.

”En tajunnut ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuonna palauttaa tukia heti, joten maksoin ne sitten korkoineen takaisin. Sitä varten jouduin nostamaan opintolainaa.”

”Opintotuki ei riitä elämiseen”

Laakio on ollut töissä 15-vuotiaasta lähtien, joten työnteon lopettaminen opiskelun ajaksi tuntui vieraalta. Laakio työskenteli koulun ohella 2-3 kertaa viikossa ja kesäisin täyspäiväisenä. Tulorajat paukkuivat silti.

”Se oli ihan oma valinta olla töissä niin paljon. Halusin syödä muutakin kuin nuudeleita ja matkustella silloin tällöin. En myöskään osannut sanoa ei, jos työpaikalla tarvittiin apua”, Laakio myöntää.

Laakio on suorittanut tutkintonsa määräajassa. Opintopisteitä kertyi kahdessa vuodessa vajaa sata, kun tutkinnon laajuus on 215 opintopistettä. Enää puuttuu opinnäytetyö.

”En ymmärrä miksi opintotukea ei voi saada opintopisteiden mukaan? Pelkkä opintotuki ei riitä elämiseen. Opiskelijoita yritetään kannustaa työntekoon, mutta samalla siitä rangaistaan tulorajojen muodossa”, Laakio ihmettelee.

Elinkustannuserot näkyvät Suomessa

”Jos käy paljon töissä, tarvitseeko opintotukea? Nykyiset tulorajat mahdollistavat kyllä kohtuullisen työskentelyn koulun ulkopuolella. Valtion menot kasvaisivat merkittävästi, jos tulorajat poistettaisiin”, sanoo opetusministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen.

Jokaista tukikuukautta kohden opiskelija voi tienata 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohden 1970 euroa. Käteen jäävä nettosumma on pienempi. Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat korkeammat kuin esimerkiksi Rovaniemellä. Etelässä opiskelevat elävät niukemmin kuin pohjoiset lajitoverinsa.

”Elinkustannuserot tulisi huomioida opintotuessa, ei tulorajoissa. Opintotuki on aika pieni”, Hiltunen myöntää.

Korkeakouluopiskelija voi nostaa valtion takaamaa lainaa 300 euroa kuussa. Lainan ottoa karsastetaan.

”Ehkäpä opiskelijat pelkäävät velkaantumista. Epävarmuus tulevaisuuden työtilanteesta saattaa myös hillitä lainan ottoa”, Hiltunen arvelee.

Tulorajojen poistamiselle ehdoton ei

Ajatus tulorajojen poistamisesta ja opintopisteiden seurantaan perustuvasta opintotukimallista ei saa Hiltuselta kannatusta.

”Idea on ollut esillä, mutta se ei ole hyvä ratkaisu. Erilaiset alat kerryttävät pisteitä eri tavoin, eikä pisteitä välttämättä kerry tasaisesti koko opintojen ajan.”

Vuonna 2007 opiskelijat ansaitsivat keskimäärin 6700 euroa vuodessa. Summa oikeutti opintotukiin koko vuoden ajalta. Hiltusen mukaan opintotuki mahdollistaa toimeen tulemisen, jos onnistuu saamaan kohtuuhintaisen asunnon ja hyödyntää myös opintolainaa.

”Vaikka opintotuki on niukka, niin Suomessa opiskelua tuetaan. Lähtökohtana on, että esimerkiksi vanhempien vähävaraisuus ei estäisi kouluttautumista. Tulorajat nousivat viime vuonna, uskoisin sen vähentävän opintotukien takaisinperintää tulevaisuudessa.”

Fakta: Tukea karhutaan takaisin kymmeniltätuhansilta

  • Vuoden 2007 opintotukea perittiin takaisin 38 297 opiskelijalta uudelleenkäsittelypyyntöjen jälkeen
  • Keskimääräinen perintä oli 1 182 euroa
  • Takaisinperintäehdotusten määrä kasvoi 2000-luvulla noin 10 prosentilla vuosittain vuoteen 2007
  • Vuoden 2008 tulovalvontaa ei ole vielä tehty. Tulorajat nousivat 1.1.2008 alkaen

Lähde: Kansaneläkelaitos/Jouni Parkkonen

Teksti Maiju Majamaa

Keskustelu

Jos nostaisin opintotukea yhdeksältä kuukaudelta ja ansaitsisin sen verran kuin vapaan tulon raja antaa myöden, nettotuloni olisivat vuodessa noin 14000. Jee.

Vaikka olenkin opiskelija, en jaksa koko ajan elää minimibudjetilla ja jokaikistä pennosta venyttäen. Joskus on mukava tehdä ruokaa vähän tyyriimmistä aineksista tai tehdä vähän pidempi reissu toiseen kaupunkiin. Niinpä minäkin perun tukiani tai maksan jo saatuja takaisin ja käyn ennemmin töissä, vaikka se tekeekin ajoittain hallaa opiskelulle.

Mielestäni opintotuissa mättää eniten se, että ne ovat samat kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Helsingissä asuminen ei tosiaan ole ihan yhtä halpaa kuin Rovaniemellä, joten pääkaupunkiseudulla voisi hyvin saada suurempaa opintotukea. Saadaanhan täällä esimerkiksi kaupan alalla palkoissakin pääkaupunkiseutulisää.

Kerta toisensa jälkeen näissä jutuissa unohtuu, että opintotuen voi myös perua etukäteen. Sitä ei ole pakko nostaa.

Opiskelijoilla ja toimittajilla on kummallinen päähänpinttymä, että töitä pitäisi rajoittaa opintotuen tulorajojen mukaan. Näinhän asia ei ole. Elämä on valintoja. Jos työ ei haittaa opintoja ja siitä tienaa paremmin kuin opiskelemalla, opintotuen voi vapaaehtoisesti jättää nostamatta. Ei tarvitse rajoittaa työntekoa, eikä maksaa tukia takaisin korkojen kera.

Minä taas uskon, että suuri osa opiskelijoista kyllä tiedostaa tukien palauttamis- tai perumismahdollisuuden – eri asia onkin sitten se, kuinka moni tätä mahdollisuutta käyttää hyväkseen. Itse en tahdo jäädä odottelemaan mahdollisia mätkyjä, ja siksi tykkään hoitaa asiat aina etukäteen.

En kuitenkaan lähtisi nimeämään päähänpinttymäksi sitä, että ollaan tyytymättömiä nykyiseen opintotukisysteemiin. Jos mahdollista, niin totta kai elelisin täysien opintotukien sekä jutussa mainitun ”kohtuullisen työnteon” varassa. Ehkä elämä ei silloin olisi niin aikataulutettua ja opiskeluun jäisi aikaa (ja sen jälkeen ehkä vielä vapaa-aikaakin :) . Tästä tuli mieleen, että mahtaa elämä olla yksinkertaista siinä vaiheessa, kun pitää käydä ”vain” töissä ;)

Minusta tukien olisi tarkoitus helpottaa opiskeluaikaa, ei hankaloittaa sitä. Oikea ratkaisu asiaan ei minusta kuitenkaan pitäisi olla se, että on sitten ilman näitä etuuksia. En tarkoita, että elintason pitäisi olla mitään luksusta, mutta jonkinlainen pelivara olisi erittäin jees.

Entiselle opiskelijalle: vaikka palautan tukia jo etukäteen, en ole tyytyväinen tilanteeseen. Menetän tuet ja se on iso lovi kuukauden budjettiin, kuitenkin jos haluan elää ns. normaalia elämää (käydä vaikka joskus leffassa), tuloraja nousee aivan liian vähän. Silti saa kitkutella. Ei sitä vaan säästöön jää, kun kokonaisvuositulot jää silti 15000 tuntumaan.
Olisi kohtuullista, jos tulorajat olisivat korkeammat niille, jotka suorittavat koulun normaalissa ajassa.

Näin loppuvuodesta huomaa toisenkin ikävän asian opintotukeen liittyen. Loppuvuodesta tulee aina kituuttamista, kun huomaa, että vuoden viimeiset tuet on palautettava, jotta ei joutuisi niitä maksamaan takaisin.
Kyllä, olisinhan voinut perua tukia jo keväällä. En vain uskaltanut. Mitä jos saankin syksyllä potkut? Peruttuja tukia en saa enää takaisin, niinpä häviän rahaa. On parempi jättää viimeinen mahdollinen tuki ottamatta ja ostaa pienemmät joululahjat.

Opintotuessa on myös eräs kummallisuus, jota ei ole missään muussa tukimuodossa. Kärjistetty esimerkki: Opiskelijä opiskelee kuuliaisesti tammikuusta kesäkuun puoliväliin. Tekee töitä pari kuukautta tienaten kohtalaisesti tulorajojen puitteissa ja jatkaa opiskeluja elokuun puolivälissä.
Joulukuun lopussa saa syystä tai toisesta suurehkon tuloerän (palkkana/perintönä/lähtee töihin) ja tulorajat paukkuvat. Hänen pitää maksaa siis koko vuoden opintotuet takaisin. Tämän ajattelumallin perusteella opiskelija ei siis ole ollut alkuvuodestakaan oikeutettu saamaan tukea.
Oikeudenmukaisuuden vuoksi sama pitäisi laajentaa koskemaan myös muita Kelan tukimuotoja. Tällöin myös työttömyystukea voitaisiin periä takaisin, koska loppuvuodesta töihin päässyt ylittäisi tulorajat, eikä siis olisi siten oikeutettu pitämään alkuvuodesta saamiaan tukia.
Miettikääpä sitä.

Naurettavaa, että tietämätön haastateltava vertaa Etelä-Suomen vuokratasoa Rovaniemeen, joka on yliopistokaupunki. Rovaniemellä soluasuntojen vuokrat ovat kalliimpia kuin Helsingissä! Vuodenvaihteessa opiskelija-asuntosäätiön vuokrat nousevat niin, että vuokra ylittää asumislisän maksimimäärän 252 euroa soluasunnossa.