Terveysturistit tulevat - voisiko kuntatalous hyötyä?

David Beckham
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomi pohtii, miten äveriäitä ulkomaalaisia saataisiin tänne hoitoon ja hyödyttämään kuntia. Ruotsi valtaa jo markkinoita.

David Beckham
Jalkapallotähti David Beckhamin akillesjänne leikattiin Turussa lääkärikeskus Mehiläisessä maaliskuun puolivälissä. Vaimo Victoria Beckham matkusti myös Turkuun. Kuva Rex Features / Lehtikuva

Suomalaisen terveydenhuollon huippuosaaminen kiinnostaa ulkomailla. Esimerkiksi jalkapalloilija David Beckham halusi leikkauttaa jalkansa juuri turkulaisessa yksityissairaalassa. Yritykset hyötyvät varakkaista terveysturisteista, mutta voisivatko jaolle päästä jatkossa myös kunnat?

“Teknisesti olisi varmasti mahdollista, että julkinen sektori myisi palvelujaan maksukykyisille ulkomaalaisille. Kunta tai sairaanhoitopiiri voisi esimerkiksi perustaa yhtiön yhdessä yritysten kanssa. Jos lainsäädännöllisiä esteitä tällaiseen on, ne voidaan poistaa”, arvioi kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ministeriö valmistelee paraikaa hoito- ja hoivapalvelujen viennin strategiaa, johon kuuluu terveysmatkailun mahdollisuuksien arviointi.

Rohkeimpien näkemysten mukaan esimerkiksi Helsingin ja Turun yliopistosairaalat tai niiden omistamat yhtiöt voisivat hoitaa kansainvälisiä potilaita jo muutaman vuoden kuluttua.

Kaakkois-Suomen kunnat puolestaan kauppaisivat palvelujaan Pietarin varakkaalle keskiluokalle. Terveys- ja hyvinvointipalvelujen myyminen ulkomaalaisille voisi tuoda uutta kasvua metsä- ja metalliteollisuuden alasajosta kärsiville seuduille.

Leikkaukseen ja lomalle

Laihon mukaan julkista terveydenhuoltoa voidaan kaupallistaa kuitenkin vain, jos kansalaiset hyväksyvät asian. Julkinen järjestelmä ei saa rapautua, ja Suomessa asuvien suomalaisten on jatkossakin päästävä hoitoon sujuvasti.

“Ei saa syntyä epäilystä, että hoitoa annetaan maksukykyisille ohi jonojen”, Laiho korostaa.

Työryhmä selvittää parhaillaan, millä hoidoilla Suomi voisi kilpailla kansainvälisesti. Aikaa ei ole tuhlattavaksi, koska Ruotsissa Tukholman maakunta tarjoaa jo terveyspalveluja Stockholm Care Ab -nimisen yhtiön kautta. Maakunnan kokonaan omistama yhtiö myy äveriäille paketteja, joihin kuuluvat leikkauksen ja hoitojen lisäksi matkan järjestelyt, viisumit ja mukana tulevien lähiomaisten majoituspalvelut.

“Parin seuraavan vuoden kuluessa ratkeaa, pystyvätkö suomalaiset ottamaan paikkansa bisneksessä. Jos eivät pysty, ruotsalaiset tekevät sen puolestamme, ja menetämme hyvin paljon”, Laiho sanoo.

Terveysturismin markkinoiden arvioidaan olevan 8-10 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti, ja bisnes paisuu sitä mukaa, kun länsimaalaisten valmius maksaa erikoissairaanhoidosta kasvaa.

Suurimpia hyötyjiä ovat toistaiseksi Singapore ja Thaimaa, joihin yhdysvaltalaiset vakuutusyhtiöt lennättävät asiakkaitaan halpojen hintojen takia. Lonkkaleikkaukseen voi yhdistää kuntoutus- ja rantalomapaketin.

Bisneksen etunenässä on myös Sveitsi laadukkaine hoitoloineen.

Hoitopaketteja venäläisille

Yksittäiset venäläiset ovat kyselleet esimerkiksi tekonivelleikkauksia ja syöpähoitoja Kouvolan ja Lappeenrannan seudulta.

Kouvolan johtava ylilääkäri Kati Myllymäki arvelee, että venäläiset olisivat kiinnostuneita myös hyvinvoinnin pakettimatkoista, joihin sisältyisi leikkauksen lisäksi esimerkiksi toipumisjakso kylpylässä.

“Kuudesta kunnasta yhdistynyt Kouvola pohtii uuden sairaalan rakentamista. Siinä yhteydessä selvitetään, pitäisikö palvelujen tarjonta mitoittaa niin, että voisimme hoitaa myös ulkomaalaisia. Oman väestön tarpeet ovat toki etusijalla.”

Tulovirroille Kouvolassa olisi tarvetta, koska laskelmien mukaan kaupungin pitäisi korottaa veroäyriään kolme prosenttiyksikköä tulevaisuudessa, kun väestö vanhenee. Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen mukaan seutu ei silti laske terveysturismin varaan.

“Heinolan reumasairaalan tuore konkurssikin panee miettimään, riittäisikö edes huipputason yksikölle maksavia asiakkaita”, Kati Myllymäki huomauttaa.

Etelä-Karjala voisi tarjota matkailijoille lähinnä kevyen sarjan hyvinvointipalveluita perheneuvonnasta fysioterapiaan, pohtii sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja Pentti Itkonen. Palvelujen tuottajina olisivat yritykset. Kunnat hyötyisivät välillisesti vuokraamalla tiloja ja laitteita. Asiakaskuntaa riittäisi siitä päätellen, että Lappeenrantaan vanhalle sairaala-alueelle rakennetaan parhaillaan kylpyläkompleksia venäläisten kysynnän takia.

Teksti Sanna-Kaisa Hongisto