Tehyn puheenjohtaja: Ihmettelen hoitohenkilöstön palkitsemisen perusteita

Talous 5.12.2010 13:00

Jaana Laitinen-PesolaHelsingin kaupunki ja ammattiliitto Tehy ovat sopineet palkkojen ”tuloksellisuuserästä”. Tuloksellisuutta arvioidaan mittaamalla hoitoaikojen pituutta ja potilaiden kotiuttamisprosentteja. Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, eikö tämä palkitsemistapa voi johtaa siihen, että potilaat lähetetään kotiin puolikuntoisina?

”Se oli paikallinen ratkaisu, jonka yksityiskohtia en tunne. Tietojeni mukaan se oli työnantajan sanelema ratkaisu. Tämä on kuitenkin vasta harjoittelua.”

Tuloksellisuuserän saa vajaa puolet Helsingin terveydenhuollon henkilökunnasta. Ilman tätä 20-30 euron kuukausipalkan lisää jäivät esimerkiksi Laakson ja Suursuon sairaalat, joissa on paljon vakavasti sairastuneita vanhuksia ja muita pitkäaikaisia potilaita. Eikö tämä ole väärä viesti ja epäreilua näiden sairaaloiden henkilökuntaa kohtaan?

”Työnantaja näyttää sorvanneen kriteerit niin, että joidenkin on tehtävän luonteen vuoksi mahdoton saavuttaa niitä. Se ei ole 2007 tehdyn sopimuksen hengen mukaista. Kun tästä erästä sovittiin, tarkoitus oli, että kaikilla tehyläisillä on mahdollisuus saada korvaus tuloksellisesta työstä silloin, kun yhteisesti sovitut kriteerit täyttyvät.”

Onko tuloksellisuuserän jakoperusteista pystytty yleensä sopimaan paikallisesti hyvässä yhteisymmärryksessä?

”Työnantajat eivät ole olleet kovin innostuneita tästä erästä. Teot eivät vastaa puheita. Se hämmästyttää. Tuloksellisuuden kehittäminen on pitkä prosessi.”

Ohjaako tuloksellisuuserä henkilökuntaa entistä parempiin työsuorituksiin?

”On paljon asioita, joita voidaan tehdä entistä fiksummin, kun henkilökunnan koko osaaminen otetaan käyttöön. Tämä tuloksellisuuserä on vain 0,7 prosenttia koko palkkasummasta, mutta se on yksi keino ohjata toimintaa oikeisiin asioihin.”

Tehyn nelivuotinen sopimus päättyy ensi vuoden lopussa. Sen korotustavoitteista huomattava osa on jäänyt teiltä saavuttamatta. Mitä tämän perusteella voi päätellä Tehyn tulevista tavoitteista?

”Ensi vuosi on vielä elämättä, katsotaan sen jälkeen. Sen voin kyllä sanoa, että neljän vuoden sopimus on vienyt kehitystä oikeaan suuntaan, mutta tämä on vasta alku.”

Uusia yksityisalojen sopimuksia on tehty noin yhden prosentin vuosikorotuksilla. Voiko Tehy tyytyä tämän tason korotuksiin?

”Kyllä Tehyn korotusten pitää alkaa ihan jollain muulla kuin ykkösellä, ja kaikkien palkansaajien ostovoima pitää taata.”

Monet kunnat ovat pahasti velkaantuneita ja niiden rahoituspohja horjuu. Pitäisikö Tehyn jäsenten saada tästä huolimatta suurempia korotuksia kuin esimerkiksi vientiteollisuusyhtiöiden työntekijöiden?

”Joka sopimuskierroksella työnantaja väittää, ettei julkisen alan koulutetuille naisille ole mahdollista maksaa kunnon palkkaa. Tarvitaan suurempia korotuksia, jos esimerkiksi hoitoala halutaan pitää vetovoimaisena.”

Hoitoalalla jää lähivuosina poikkeuksellisen paljon henkilökuntaa eläkkeelle. Samalla hoitotarve lisääntyy. Millaiseen palkkakehitykseen tämä johtaa?

”Hoitoalan on jättänyt 10000 sairaanhoitajaa ja 30000 lähihoitajaa. Se kertoo, etteivät heidän palkkansa vastaa vaatimustasoa. Alalla pitää maksaa kilpailukykyistä palkkaa.”

Kuva Hannu Lindroos.