Taloudessa tapahtuu outoja: Pitkien lainojen korot kyykkäsivät miinukselle – voi johtaa ”kuplaan”

SK kysyi ekonomisteilta, mitä seuraa valtionlainojen miinuskoroista.
Talous 15.6.2016 11:00
Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi puhui talousforumissa Brysselissä 9. kesäkuuta 2016. © jOHN THYS / AFP / LEHTIKUVA

Talousrintamalla tehtiin ”taloushistoriaa”, kun Saksan valtion 10 vuoden lainan korot painuivat miinukselle 14. kesäkuuta.

Aiemmin miinuskoron ovat saavuttaneet Japani ja Sveitsi. Suomen 10 vuoden lainan korko on ollut viimeisen vuoden aikana alle puoli prosenttia.

Suomen Kuvalehti kysyi suomalaisilta ekonomisteilta, mistä matalat korot johtuvat ja mitä niistä voi seurata pidemmällä aikavälillä.

Ilmarisen johtaja, ekonomisti Jaakko Kiander summaa, että alhaiset korot ovat Euroopan keskuspankin EKP:n tietoisen politiikan tulos: ohjauskorkojen laskulla ja arvopaperien osto-ohjelmalla on tähdätty korkojen laskuun.

Euroopan rahapolitiikasta päättävä keskuspankki on laajennetuilla osto-ohjelmillaan hankkinut kuukausittain valtioiden velkakirjoja 60–80 miljardilla eurolla. Ostoja on tarkoitus jatkaa maaliskuuhun 2017 asti.

”Valtionlainojen korkoja laskee lisäksi se, että pankit ja vakuutuslaitokset joutuvat vakavaraisuussäätelyn vuoksi sijoittamaan osan varoistaan turvallisiin kohteisiin, minkä vuoksi hyvien valtioiden lainapapereille on kysyntää vaikka ne eivät tuottaisi mitään”, Kiander sanoo.

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ottaa huomioon myös poliittisen epävakauden EU:ssa.

”Epävarmuus markkinoilla on lisääntynyt Brexitin uhan vuoksi ja sijoituksia ohjautuu riskittömiin tai vähäriskisiin kohteisiin.”

Heiskasen mielestä maailmantalouden näkymistä on edelleen epävarmuutta ja inflaatio-odotukset ovat maailmanlaajuisesti matalat. Se puolestaan on laskenut joukkolainojen korkoja myös muualla, kuten Yhdysvalloissa.

Keskuspankki Fedin ei uskota vielä aloittavan koron nostoa. Ohjauskorko on USA:ssa lähellä nollaa, samoin Euroopassa.

 

Mikä seuraus matalilla koroilla sitten ylipäätänsä on talouteen?

Dansken pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mielestä ”lyhyellä tähtäimellä” vaikutukset eivät ole kovin merkittäviä, mutta pidemmällä tähtäimellä negatiiviset pitkät korot heikentävät turvallisten sijoitusten tuottoja ja pakottavat tuottoja hakevat sijoittajat riskinottoon.

”Tämä voi olla haaste esimerkiksi eläkerahastoille. Saksan valtion kannalta negatiiviset korot tarjoaisivat tilaisuuden investointeihin olemattomalla tuottovaatimuksella.”

”Jos negatiiviset lyhyet korot ovat erikoinen ilmiö, niin negatiiviset pitkät korot ovat suorastaan pelottavan outoja jos jatkuvat pitkään. Nehän viittaavat olemattomiin kasvuodotuksiin seuraavien 10 vuoden aikana”, Kuoppamäki sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoo, että alhaiset korot tukevat myös reaalitalouden kasvua.

”Ongelma on, että alhaiset korot saattavat johtaa varallisuushintojen kestämättömään nousuun, ”kuplaan”, jonka puhkeaminen aiheuttaa yleensä suuria reaalitaloudellisia menetyksiä”, Vihriälä sanoo.

OP:n Heiskanen toteaakin, että valtionlainojen pitkittynyt matalien korkojen jakso on seuraus epävarmasta, heikosta ja liki deflatorisesta talousympäristöstä. Matalat korot helpottavat valtiontalouden hoitoa, ja mahdollistavat elvytystoimia, mutta aiheuttavat myös riskejä.

Ja riskejähän taloudessa riittää.

 

Yksi koko globaalin talouden ongelma on ollut se, että alhaisesta korkotasosta huolimatta yritysten investoinnit eivät ole nousseet toivotulle tasolle. Mistä tämä johtuu?

Etlan Vihriälän mielestä syitä on useita.

”Yksi tekijä lienee se, että osa yksityisestä sektorista on edelleen varsin velkaantunut ja reaalisijoitusten sijasta halutaan vähentää velkataakkaa. Toinen ja tietyllä tavalla hankalampi syy voi olla se, että inflaatio-odotusten alhaisuudesta johtuen reaalikorot eivät ole laskeneet riittävän alas, jotta investoinnit olisivat kannattavia riskit huomioon ottaen.”

Ilmarisen Jaakko Kiander puolestaan toteaa, että sijoittajat ja yritykset eivät ole innostuneet uusista tuotannollisista investoinneista, koska kysyntänäkymiä pidetään heikkoina.

OP:n Heiskanen sanookin, ettei ekonomistien kesken ole yhtenäistä näkemystä investointien vähyyden syistä.

”Ekonomistit käyvät keskustelua siitä, onko kyse kysynnän vähyydestä vai pitempiaikaisesta tuottavuuden laskusta, joka johtuu siitä, että teknologinen kehitys ei luo kasvua aiempaan tapaan.”

Yritykset ilmoittavat suurimmiksi ongelmiksi kysynnän vähäisyyden ja kustannustason.

”Yritykset tekevät nyt investointeja uusille tuotealueille. Ne eivät välttämättä kuitenkaan ole perinteistä tyyppiä olevia aineellisia investointeja, vaan esimerkiksi panostuksia digitalisaatioon.”