Taantuma: Optimismia pessimismin keskellä

SKnetin toimitus
Talous 14.2.2009 06:03

Suomi selviää lamasta kuin koira veräjästä, jos hyvin sattuu. Valitettavasti onnellisen vaihtoehdon todennäköisyys on pieni.
taantuma suomessa

Suomen taantumassa eletään vaihetta, jossa rahoituskriisi on levinnyt reaalitalouteen. Ensin ottivat siipeensä vienti ja teollisuustuotanto.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometrin mukaan teollisuuden näkymät heikkenivät rajusti viime vuoden lopulla. Myös rakentaminen on kääntynyt laskuun, joten investoinnitkin laskevat.

Nyt jännitetään sitä, kuinka kotitaloudet reagoivat. Suomen kotimarkkinat ovat kuluttajien varassa. Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta (bkt) on yli puolet.

Talousennustajan työ on tässä tilanteessa tavallista vaikeampaa. Nyt perspektiivi tulevaisuuteen on niin hämärä, että on pakko ottaa vakavasti useita kehitysuria. Normaalisti suhdannetutkija pitää perusennustettaan selvästi todennäköisempänä kuin niin sanottuja riskiskenaarioita.

Saman seikan totesi äsken myös Rautaruukin toimitusjohtaja, EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen. Kauppalehden haastattelussa hän kieltäytyi arvailemasta teollisuustuotannon muutosta edes muutaman kuukauden päähän. ”Näkyvyys on niin huono.”

Ennustajat heräsivät
hitaasti

Talousennustajat heräsivät hitaasti taantuman todellisuuteen. Syksyn 2008 ennusteiden osumatarkkuus oli heikko. Lieventävä asianhaara on toki se, että taloustilanne muuttui järkyttävän nopeasti.

Valtiovarainministeriö arvioi 23. tammikuuta, että bruttokansantuotteen määrä supistuisi tänä vuonna 2-4 prosenttia.
Ensimmäisen varsinaisen ennusteen, jossa povataan jyrkkää taantumaa, julkisti vasta 3. helmikuuta Palkansaajien tutkimuslaitos (PT).

Muut ennustelaitokset ottavat vielä puolentoista kuukauden aikalisän ja jäävät odottamaan viime vuoden tilastojen valmistumista.
Asiantuntijoiden mukaan taantuma voi kestää kaksi vuotta, pahimmassa tapauksessa jopa kolme.

PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi, että bkt putoaa tänä vuonna lähes neljä prosenttia ja myös ensi vuonna vajaan prosentin. Tämän vuoden arvioonsa hän uskoo 70-prosenttisesti. Ensi vuoden luvusta hän sanoo vain, että se on selvästi epävarmempi.

PT:n työttömyysennuste on varovainen. Laitoksen mukaan työttömyysaste nousee 2009 viime vuoden 6,4 prosentista 7,4 prosenttiin ja ensi vuonna 8,8 prosenttiin.

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Pasi Sorjosen perusvaihtoehto on se, että kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia. Ensi vuotta hän ei tässä vaiheessa ryhdy arvioimaan lainkaan, ei myöskään ennusteensa toteutumisen todennäköisyyttä.

”Jos haluaa ennustaa koko kalenterivuoden kasvulukua, pitäisi tietää tarkkaan mahdollisen käänteen ajoittuminen vuoden sisällä”, hän perustelee.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) toimitusjohtaja Pasi Holm pitää todennäköisimpänä kehityskulkuna sitä, että Suomen bkt laskee pari prosenttia sekä 2009 että 2010. Tämän perusuran todennäköisyys on hänen mielestään 65 prosenttia.

Myönteinen
skenaario

Lehdon mielestä on kuitenkin mahdollista, että mikäli rahoituskriisi helpottuu ja globaali elvytys tepsii, bkt:n lasku jää pieneksi. Tämän vaihtoehdon todennäköisyys on hänen mukaansa 15 prosenttia.

Myös Sorjosen mukaan suhdannelasku voi lyhentyä ja madaltua, mutta hän ei ota kantaa tämän myönteisen kehityskulun todennäköisyyteen. Korot ovat matalat ja laskevat edelleen, inflaatio hidastuu, työssäkäyvän ostovoima nousee palkankorotusten ansiosta.

Rakentamista on edelleen verraten paljon, vaikka ala vähentääkin väkeä. Myös talouspolitiikan suunta on oikea: nyt elvytetään ja alennetaan veroja.

Toiveikkain on Holm. Hän lyö pöytään optimistisen vaihtoehdon, jonka mukaan bkt supistuu tänä vuonna vain prosentin ja ensi vuonna vajaan prosentin, ja antaa tälle skenaariolle 25 prosentin todennäköisyyden.

Vaihtoehto toteutuu, jos yksityinen kulutus pitää kohtuullisen hyvin pintansa eikä vähenevä vientikään romahda.
”Taantumaa pystytään eristämään, jos yksityinen kulutus pysyy plussalla edes vähän.”

”Olisi hyvä
suhteuttaa…”

Holm tahtoisi jäähdyttää vallalla olevaa suhdannepessimismiä.

”Nyt ollaan niin synkkiä. Olisi hyvä suhteuttaa asioita vähän aikaisempaan tilanteeseen”, hän sanoo.

Jos kävisi niin onnellisesti, että bkt laskisi tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna saman verran, sen määrä olisi kuitenkin yhtä suuri kuin vuoden 2007 alussa.

”Kukaan ei pitänyt silloista tuotannon määrää ongelmana.”

Holm ei niele myöskään viime aikojen keskustelussa esitettyä väitettä, jonka mukaan taantuma iskee viennistä riippuvaiseen Suomeen rankemmin kuin muihin maihin.

Hän huomauttaa, että kotimarkkinat ovat varsin hyvässä kunnossa, suomalaiset yritykset ja pankit vakavaraisia ja myös Suomen työeläkelaitokset voivat luotottaa yrityksiä.

Holm ei usko rakennus- ja vientialojen työllisyyden heikkenevän niin paljon, että asuntomarkkinat joutuvat kriisiin.

”Kun autojen ja asuntojen ostamista lykätään, niin rahaa jää muuhun kulutukseen. Se taas ruokkii kauppaa ja matkailua.”
Holmin optimistisen skenaarion mukaan työttömien määrän kasvu rajoittuu 75 000 – 100 000 henkeen. ”Työllisyystilanne olisi silti jopa hiukan parempi kuin tämän hallituskauden alussa.”

Nyt työnantajat ovat käyttäytyneet aivan eri tavoin kuin 1990-luvun lamassa. Silloin ne alkoivat irtisanoa väkeä alusta lähtien, nyt ne lomauttavat väkeä.

”Koko henkilöstön lomautus on solidaarinen menetelmä verrattuna siihen, että pannaan vaikkapa viisi prosenttia pihalle.”
Holm arvioi, että kotitalouksien puskurit kestävät useimmiten ainakin kuukauden lomautuksen.

Toisinkin
voi käydä

Lehdon ja Sorjosen perusennusteiden mukaan vienti vähenee 2009 kymmenen prosenttia. Huonomminkin voi mennä, ja silloin myös bkt putoaa rajummin.

Sorjonen sanoo, että maailmankauppa voisi jopa supistua tänä vuonna Yhdysvaltain taantuman takia. Sitä paitsi Yhdysvaltain taantuma voi pitkittyä, jos asuntomarkkinat eivät käänny nousuun.

”Koko Euroopan mahdollisuus tukeutua vientiin on aika huono.”

”Ei siis ole poissuljettua, että Suomen viennin lasku olisikin esimerkiksi 15 prosenttia. Se tarkoittaisi suurempaa työttö-mien määrää, heikompaa kotimaista kysyntää ja työttömyyden leviämistä myös palvelusektoriin.”

Myös yksityisen kulutuksen kasvu voi jäädä vähiin, jos työttömyys kasvaa niin suureksi, että se syö kotitalouksien ostovoimaa.
Sorjonen muistuttaa myös siitä, että kotitalouksilla alkaa olla liikaa velkaa. ”Velat täytyy jossakin vaiheessa myös maksaa pois.”

Myös Holm maalaa huonon skenaarion, jonka alkusyy on ulkomailla. Käsikirjoitus, jonka todennäköisyys on 10 prosenttia, perustuisi esimerkiksi siihen, Kreikan, Portugalin tai Irlannin pankkikriisi kärjistyisi ja kyseiset valtiot joutuisivat ottamaan pankkeja haltuunsa.
”Voisi syntyä levottomuuksia eri puolilla, kriisit voisivat tarttua varsinaisista kriisimaista ulkomaankaupan kautta myös muihin maihin.”

”Liian vähän,
liian myöhään”

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) antoi tammikuun lopulla eduskunnalle lisäbudjetin, jonka tarkoitus on elvyttää
taloutta ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen.

Hallituksen mukaan paketti piristää taloutta kahden miljardin euron verran ja luo 25 000 työpaikkaa. Varsinaiset menonli-
säykset jäävät noin 400 miljoonaan euroon.

Sorjonen suhtautuu pakettiin ”hivenen kriittisesti”. ”Ellei elvytetä tarpeeksi, alamäki syvenee.”

”Liian vähän, liian myöhään”, kuuluu Lehdon arvio Matti Vanhasen (kesk) hallituksen elvytyksestä. Hän pitää hallituksen arviota työpaikkojen lisäyksestä epärealistisen suurena.

Elvytyksen volyymiä olisi pitänyt hänen mukaansa lisätä noin miljardi euroa sen päälle, mitä hallitus aikoo käyttää.
Menoja hän olisi kasvattanut lähes 1,5 miljardia, kun taas veroja ja työnantajamaksuja hän olisi alentanut vähemmän kuin hallitus. PT:n laskelmien mukaan menonlisäykset elvyttävät taloutta tehokkaammin kuin veroale.

Holm taas pitää Suomen elvytyspanosta kohtuullisen hyvänä.

”Olen tyytyväinen suuruusluokkaan. Hallituksen paketti on lähellä realistista maksimia.”

Hän viittaa investointien aikaviipeeseen, joka on useita kuukausia.

”Ei riitä, että halutaan rakentaa kovasti, pitäisi tietää, mitä rakennetaan ja miten.”

Holmin mielestä paketin kokoa ei olisi voinut kasvattaa rikkomatta kilpailusääntöjä ja hyviä suunnitteluperiaatteita.

”Ei pidä käyttää kaikkia voimavaroja heti, vaan on hyvä säästää niitä pahan päivän varalle.”

Matti Vanhasen
kolmas tie

Ekonomistipiireissä Suomen tilannetta pidetään hankalana: laskusuhdanteen jälkeen jo muutaman vuoden kuluttua väestön ikääntyminen uhkaa syöstä kansantalouden pahenevaan kierteeseen.

Hallitus taas tarkastelee näinä päivinä kautensa puolivälin saldoa ja tulevia näkymiä. Pääministeri Vanhasen tavoitteena on antaa tästä riihestä kansalle vankka vaikutelma: negatiiviseen kehään ei alistuta.

Vanhasen ”kolmannen tien” ohjelma korostaa valtion vahvaa roolia yksityisten investointien luomisessa, keveää veropolitiikkaa, viennin tärkeyttä ja Suomen tekemistä houkuttelevaksi yrityksille ja maahanmuuttajille.

Teksti
Kustaa Hulkko
Kuvitus
Lassi Kaikkonen
SK 7/2009 (ilm. 13.2.2009)

Lue lisää taantuman vaikutuksista Kiinan, Yhdysvaltojen ja Saksan talouteen SK:sta 7/2009 (ilm.13.2.2009).

Keskustelu
Miten syvä taantumasta tulee?