Suunnitteleeko Björn Wahlroos pohjoismaista suurpankkia?

Björn Wahlroos
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Dagens Nyheter väittää, että Björn Wahlroos tähtää pohjoismaiseen suurpankkiin.

Björn Wahlroos
Björn Wahlroos nousi Nordean isännäksi – mutta ei välttämättä iäksi. “Markkinataloudessa kaikki on kiinni hinnasta”, hänellä on tapana sanoa. Kuvankäsittely Kaisa Rautaheimo, kuvat Lehtikuva

Suuret ruotsalaiset päivälehdet tekevät vuorotellen skuuppeja eli paljastusuutisia Björn Wahlroosista, Sammosta, Nordeasta ja suuresta pohjoismaisesta pankkipelistä.

Svenska Dagbladet kertoi 23. syyskuuta, että Sammon hallituksen puheenjohtaja Wahlroos neuvotteli viime vuonna merkittävän osuuden ostamisesta ruotsalaisessa Swedbankissa. Lehden mukaan ruotsalaiset säästöpankit, Swedbankin keskeinen omistajaryhmä, kuitenkin kaatoivat hankkeen. Ne pelkäsivät, että Wahlroos, joka on myös Nordean hallituksen varapuheenjohtaja, havitteli Swedbankin yhdistämistä Nordean kanssa.

“Tähtäimessä pohjoismainen superpankki”, hehkutti Dagens Nyheterin pörssipalsta 12. lokakuuta.

“Sammon vahva mies Björn Wahlroos on suuren luokan imperiuminrakentaja”, juttu jatkui. Jutun mukaan Wahlroos ajaa edelleen Swedbankin ostamista ja yhdistämistä Nordeaan.

Hurjien spekulaatioiden taustalla on ainakin yksi kova tosiasia: Sampo on jo runsaat kaksi ja puoli vuotta pikku hiljaa vahvistanut asemiaan Nordean osakkeenomistajana. Jo keväällä Sammon johto ilmoitti, että sen tavoitteena on 20 prosentin omistusosuus Nordeassa. Yhtiö on myös anonut siihen lupaa Ruotsin rahoitusvalvonnalta.

Syksyllä Sampo on kertonut, että sopiva katto Nordea-omistukselle olisi 25 prosenttia.

Sampo suurin Nordeassa

Sanalla “Sampo” tarkoitetaan tässä yhteydessä vakuutus- ja sijoituskonserni Sampo Oyj:tä. Sammolla ei enää ole mitään tekemistä Sampo-pankin kanssa. Sampo-pankki taas on nykyisin osa tanskalaista Danske Bankia, joka on puolestaan Nordean tärkein pohjoismainen kilpailija.

Syyskuun lopun tietojen mukaan Sampo oli nostanut omistuksensa Nordeassa 19,8 prosenttiin. Samalla Sampo oli noussut Nordean suurimmaksi omistajaksi ohi Ruotsin valtion.

Mikä siis on Sammon intressi Nordeassa? Onko Wahlroosin päämäärä järjestellä pohjoismaiset pankkimarkkinat uudelleen ja rakentaa Nordean pohjalle uusi pankkijättiläinen?

Vähintään yhtä todennäköiseltä vaihtoehdolta tuntuu se, että hänen tavoitteenaan on tehdä Nordeasta niin suuri, tehokas ja kannattava pankki, että se kelpaisi jonkin kansainvälisen suurpankin ostokohteeksi. Euroopan pankkimarkkinat vakautuvat muutaman vuoden kuluessa. Silloin koittaa uudelleen fuusioiden ja rakennejärjestelyjen aika.

Tätä olettamusta tukee myös aikaisempi historia. Wahlroosin ja Sammon linja on ollut käyttää Sampoa rahan tekemisen instrumenttina. “Hoen tätä aina: meidän tehtävämme on luoda varallisuutta osakkeenomistajille”, hän sanoi haastattelussaan tammikuussa 2007 (SK 3/2007).

“Kaikki kiinni hinnasta”

Sammon johto on myös korostanut sitä, että vakuutus- ja sijoituskonsernilla ei ole strategiaa sananperinteisessä mielessä, eikä sillä ole pysyvää käyttöomaisuutta. Välillä finanssimarkkinoilla kannattaa myydä liiketoimintaa, välillä sitä kannattaa ostaa; kaikki on kiinni hinnasta.

Hyvä esimerkki Sammon linjasta oli Sampo-pankin myynti Danskelle vuoden 2006 lopulla.

Sampo sai Sampo-pankista 4,1 miljardia euroa, peräti 3,6-kertaisen hinnan verrattuna pankin tasearvoon.

Nyt Sampo on sijoittanut Nordeaan noin 5,1 miljardia euroa, toisin sanoen Sampo-pankin kauppahinnan verran plus miljardi euroa velkarahaa. Nordea-ostoksista on maksettu 1,2-kertainen hinta verrattuna pankin omaan pääomaan.

Luvut osoittavat, että hyvin ajoitetun myynnin ja kohtuullisen hyvin ajoitettujen ostojen lopputulos on se, että Sammolla on taseessaan pohjoismaista pankkitoimintaa, josta maksettu hinta on kolmasosa kohteen substanssi- eli tasearvosta.

Sijoituksena Nordea-hanke on plussalla myös sikäli, että Sammon maksama keskimääräinen ostohinta Nordean osakkeista on alle 6,4 euroa osakkeelta, kun taas Nordean kurssi pyörii nyt seitsemän euron molemmin puolin.

Miksi sitten juuri Nordea on valikoitunut Sammon salkkuun? Vastaus on yksinkertaisesti se, että Nordea on pohjoismaisista pankeista paras. Se on selviytynyt pienimmin kolhuin myös finanssikriisistä. Nordealla on kyllä ongelmia Baltiassa, mutta ne ovat paljon pienempiä kuin esimerkiksi kilpailevien ruotsalaispankkien Swedbankin ja SEB:n.

Myös Nordean pörssikurssi heijastaa sen kannattavuutta ja hyviä tulosodotuksia. Sen markkina-arvo on yli kaksi kertaa niin suuri kuin esimerkiksi Danske Bankin, joka on taseeltaan suunnilleen samankokoinen pankki.