Suomi kaivaa rahat kaivoksista ja turistien lompakoista – Kasvu saa ministerien henkselit paukkumaan

Kasvuluvut näyttävät hyviltä, kun niitä vertaa heikkoihin edellisiin vuosiin.
Talous 18.5.2017 18:23

Kontteja Vuosaaren satamassa Helsingissä. Kuvituskuva © Anni Reenpää / Lehtikuva

Suomen talous on kipuillut pikkuhiljaa ylöspäin kuluneet pari vuotta. Monet poliitikot ovat huokaisseet helpotuksesta.

Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ovat päättäneet uskoa Valtiovarainministeriön ennusteiden sijaan omia etiäisiään ja intoutuneet paukkuttelemaan henkseleitään.

Talouden suunta on ylöspäin, koska vihdoinkin maailmantalouden kasvu ulottuu myös Pohjolan perukoille.

Tilastokeskuksen aineistojen mukaan Suomen veturina ovat teollisuus, rakentaminen ja palvelut. Aineisto osoittaa, että esimerkiksi kaivosteollisuus kasvoi maaliskuussa 15 prosenttia verrattuna vuodentakaisiin lukuihin.

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela kertoo, että alan kasvu perustuu käytännössä kolmeen eri tekijään, mutta yksi on ylitse muiden.

”Kyllä veto tulee maailmalta. Vuoden 2016 hyvät kasvuprosentit selittyvät myös sillä, että vuosi 2015 oli heikko”, Suomela sanoo.

”Tilastoissa näkyy myös Terrafamen tuotannon nousu vuoteen 2015 verrattuna.”

Valtion suuromistuksessa oleva kaivosyhtiö kasvatti myös alkuvuonna 2017 tuotantomääriään. Kaivoksen kiusana ovat kuitenkin edelleen nikkelin alhainen maailmanmarkkinahinta sekä purkuputken tuomat ”haasteet”.

 

Teollisuudessa ja rakentamisessa vire on ollut jo tovin ylöspäin. Teollisuus lähti nousuun keväällä 2016 ja rakentaminen piristyi jo alkutalvesta 2015, jolloin rakennuslupien määrät ja rakennushankkeet alkoivat näkyä tilastoissa myönteisesti.

Erityisesti pienet yritykset ovat alkaneet piristyä, mutta myös isommat yritykset ovat saaneet kasvusta kiinni. Tämä viittaa viennin vetovoimaan, joka on riippuvainen maailmantalouden imusta.

Suomen Pankki arvioikin, että maailmantalous voimistuu vuoden 2016 lukuihin verrattuna ja 2017–2019 kasvu jatkuu reilun kolmen prosentin vuosivauhtia .

Suomen osalta eri laitokset ovat ennustaneet tälle vuodelle noin 1–2 prosentin talouskasvua. Kasvu on edelleen maltillista, julkisen talouden haasteita se ei riitä poistamaan.

Venäläiset ovat tulleet osittain takaisin.

Kolmas Suomen talouden positiivinen tekijä on ollut palveluiden piristyminen. Yhtä selvää ”moottoria” ei Tilastokeskuksen aineistosta löydy, vaan kauppa, majoitus, ravintolat, julkiset palvelut ynnä muut ovat kasvaneet jokainen tasaisesti.

Matkailutilastot kuitenkin osoittavat, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät peräti 21,4 prosenttia viime vuodesta. Tilastoihin kirjattiin reilut 515 000 yöpymisvuorokautta maaliskuussa 2017.

Tilanne on jokseenkin lohdullinen matkailuyrittäjien näkökulmasta, sillä Itä-Ukrainan kriisi, ruplan romahdus ja EU:n talouspakotteet ja niitä seuranneet Venäjän vastapakotteet iskivät voimakkaasti turismiin pari vuotta sitten.

Nyt venäläiset ovat tulleet osittain takaisin. Myös kiinalaisten turistien määrät ovat lisääntyneet, etenkin Lapin eksotiikka ja markkinointi ovat houkutelleet kiinalaisia ihmettelemään Pohjolan elämää.

Huomionarvoista on myös se, että alkuvuoden turismitilastoissa näkyvät piikkinä myös hiihdon ja taitoluistelun MM-kisaturistit.

 

Maailmantalouden kasvun taustalla on yleensä Yhdysvallat. Presidentti Donald Trumpin talouspoliittiset linjaukset ovat olleet luupin alla. Trump on luvannut veron alennuksia ja suuria satsauksia rakentamiseen ja tiestöön. Osakemarkkinoilla Trumpin puheet otettiin hänen valintansa jälkeen myönteisesti vastaan, ja kurssit ovat nousseet jyrkästi eri pörsseissä maailmalla.

Presidentti Trumpin ulkopolitiikka ja jatkuvat sisäpoliittiset skandaalit ovat kuitenkin alkaneet epäilyttää jo markkinoitakin ja osakeralli on alkanut hyytyä.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen 500 suurimman yrityksen S&P 500 -kokonaisindeksi on laskenut muutamassa päivässä vajaat kaksi prosenttia.

Jos Trumpin hankkeet eivät toteudu ja muut skandaalit saavat jatkoa, voi sillä olla ikävä vaikutus koko maailmantalouden tolaan. Toinen epävarmuustekijä liittyy Kiinan rahoitusmarkkinoihin ja talouskasvun hiipumiseen.

Ongelmista kärsisi jälleen viennistä elävä Suomi.