Suomi kääntyy sisäänpäin – brändinä omahyväisyys

Talous 20.12.2010 07:30

Kasvun taittuminen johtaa tyypillisesti konflikteihin, romahdukseen tai käpertymiseen.

Alamäki

Espanja ja Portugali joutuivat 1600-luvulla alamäkeen, kun Amerikan ryöstösaalit oli pantu menemään ja kotimainen tuotanto oli päästetty rappeutumaan.

Ongelman aiheuttajiksi kuviteltiin kansainvälisten keinottelijoiden konspiraatio, joten juutalaiset karkotettiin maasta ja inkvisitio jahtasi toisinajattelijoita tuhoten samalla sosiaalisen pääoman, kaupalliset verkostot ja innovatiivisuuden.

Iberian niemimaa käpertyi itseriittoiseen köyhyyteen, kuten Ming-dynastian Kiina. Tokugawojen Japanin vetäytyessä kuoreensa tuliaseista luovuttiin, vetoeläimet ja vaunut korvattiin ihmistyöllä. Taiteesta tuli minimalistista ja köyhyydestä tehtiin kansallinen hyve.

Yhteiskunta käy toimintakyvyttömäksi, kun vastoinkäymiset törmäävät maailmankuvaan, jonka mukaan menestys johtuu kansan ominaisuuksista, ei sen teoista.

Omien ongelmien ja muiden ratkaisujen selittäminen käy kiusalliseksi, joten niistä on vaiettava.

1980-luvulla Suomi alkoi avautua maailmalle ja käväisi huipulla. Mutta sitten loppui puhti.

Vuosituhannen vaihteessa monet trendit taittuivat. Korkean teknologian vientiosuus, patenttien määrä, yliopistojen kansainvälistyminen ja ulkomailta tulevat investoinnit alkoivat vähetä.

Vaikka talous kasvoi ja kuntien menot sitäkin nopeammin, niukkuuspuhe lisääntyi ja kamppailu resursseista kiivastui.

Omahyväinen brändi

Maabrändi-raportista voi aavistaa Suomen käännöksen sisäänpäin.

Suomen paras mahdollisuus hyvään mielikuvaan olisi painottaa pohjoismaisuutta ja surffailla muiden ristilippumaiden seurassa. Useimmat suomalaisiksi selitetyt saavutukset ja ominaisuudet ovat samoja kuin Skandinaviassa.

Kun väkisin pitää keksiä jotain omaa, jää ”särmikäs hulluus”, mitä se sitten lieneekään muuta kuin huonoja käytöstapoja. Vertailutietojen puute kielii umpioituneesta omahyväisyydestä. Kansainväliset rankkaukset, joissa Suomi on menestynyt, saavat paljon tilaa, vähemmän imartelevista sijoituksista vaietaan.

Aikaisemmista raporteista poiketen matkapuhelinten ja tietoyhteiskunnan hehkutuksesta on luovuttu. Happamiksi käyneiden pihlajanmarjojen sijaan painotetaan tuttuja ja turvallisia metsämarjoja, järvivettä ja korjaamoja.

Raportti julistaa suomalaisten ominaisuudeksi ratkaisukeskeisyyden. Väitettä ei kuitenkaan perustella todennettavissa olevilla teoilla, vaan listalla asioita, jotka ”me” aiomme ratkaista.

Mainitsematta jää joukko tienposkeen jätettyjä viheliäisiä ongelmia, kuten sähköiset potilastietojärjestelmät ja jätehuolto, jotka muualla on jo hoidettu.

Huterat ansiot eivät kuitenkaan estä visioimasta Suomea koko maailman asiantuntijana, joka pyyhältää paikalle ja sanelee ratkaisun, vaikka käyttöliittymä asiakkaisiin on jäänyt Symbianin tasolle.

Kun Nokia oli menestyksensä huipulla, yritys lanseerasi uuden johtamistermin: nöyryys. Nyt sitä tarvittaisiin.

Kuvitus Janne Tervamäki.