Suomen paras työllistäjä: Pekkaniska nostaa tuottavuutta ja työhyvinvointia

Talous 19.7.2010 09:03

Pekkaniska aikoo kasvaa Pohjoismaiden ja Baltian suurimmaksi nostopalveluyritykseksi.

Pekkaniska Pekkaniskan henkilönostin työn touhussa Otavamedian Viestintätalon sisäpihalla. Kuva Hannu Lindroos.

Lause ”Pekkaniska nostaa” kertoo olennaisen Pekkaniska Oy:stä. Yritys vuokraa ja myy sekä henkilönostimia että nostureita, joilla nostetaan tavaraa ja muita taakkoja.

Suomen Kuvalehden raati valitsi Pekkaniskan Suomen parhaaksi työllistäjäksi.

Moni suomalainen tuntee Pekkaniskan brändin, mutta se on käsite myös ulkomailla. Latvian kielessä ei ole omaa sanaa niin uudelle ilmiölle kuin henkilönostimille, vaan siellä asiakkaat puhuvat ”pekkaniskasta”.

Yritys oli pitkään yhden miehen show. Sen perustaja Pekka Niska, 71, on kotoisin Pohjois-Pohjanmaan Rautiosta, pitäjästä, joka on nykyisin osa Kalajokea.

Hän ryhtyi yrittäjäksi 1950-luvun lopulla ja alkoi vähitellen harjoittaa nostureiden vuokraustoimintaa. Toiminta laajentui Pohjanmaalta Helsinkiin, missä yhtiön ensimmäinen toimipiste oli varastoparakki Esson takapihalla Mellunmäessä. 1980-luvulla kasvava yritys perusti nykyisen päätoimipaikkansa Vantaan Petikkoon.

Pekka Niska sai sairauskohtauksen kesällä 2009 ja jäi pois yrityksen toiminnasta. Siitä lähtien yhtiötä on isännöinyt hänen poikansa Janne Niska, 35.

Janne Niska korostaa, että hän johtaa yritystä yhdessä kokoamansa hallituksen kanssa. Hänellä on edelleen mahdollisuus keskustella isänsä kanssa yhtiön asioista, jos tarve vaatii.

Janne Niskalla on myös oma yritys, jonka nimi sattuu olemaan Janneniska Oy. Se ei kuulu Pekkaniska-konserniin.

”Kysymyksessä on minun ja tiimiläisteni luomus”, Janne Niska sanoo.

Janneniska vuokraa nostolava-autoja. Kysymyksessä on siis eri palvelu kuin Pekkaniskalla. ”Me täydennämme toistemme repertuaareja.”

”Isot koneet ovat aina kiinnostaneet minua. Olen viisivuotiaasta asti leikkinyt firman nosturipihalla.”

Kun omistajan poika tuli 14-vuotiaana Pekkaniskan nosturihallille apupojaksi, häntä tietysti vähän testattiin. ”Välillä vähän syletti, mutta siitä se sitten lähti.”

Pari vuotta sitten tilintarkastusyritys Ernst & Young valitsi hänet vuoden nuoreksi yrittäjäksi.

Monta tarinaa idästä

Pekkaniskan kansainvälistyminen alkoi 1983, kun Pekka Niska ajoi ensimmäisen nosturinsa Moskovaan. Sitten toiminta ulottui Leningradiin, nykyiseen Pietariin, ja pian yritys avasi sivukonttorin Tallinnaan.

Yritys lähti ulkomaille suomalaisten rakentajien perässä. Kun suomalaiset saivat projekteja, he halusivat myös suomalaisen nosturitoimittajan.

”Kun tuli nimeä ja näkyvyyttä, aloimme toimia myös venäläisten kumppanina”, Janne Niska kertoo.

Yhtiön idänretken tärkeitä etappeja neuvostoaikana olivat Tretjakovin gallerian ja Šeremetjevon lentokentän isot työmaat Moskovassa. Niissä se työllisti paljon miehiä ja kalustoa.

Kun Tšernobylin ydinvoimala räjähti 1986, Pekkaniskan Lokomo-kone oli lähistöllä kenkätehtaan rakennustöissä. Se jouduttiin hakemaan pois ajamalla. Rajalla tutkittiin tarkkaan, onko koneessa säteilyä. Ilmanpuhdistin oli pakko vaihtaa, koska geiger-mittari piippasi.

Kaksi vuotta myöhemmin Pekkaniska osallistui Armenian maanjäristyksen raunioiden raivaamiseen.

”Faija ajoi itse jonkin aikaa nosturia Armeniassa. Hänen mukaansa se oli yksi kamalimpia paikkoja, mihin hän on joutunut”, Janne Niska kertoo.

Moskovassa oli viime joulukuussa suuri uutinen, kun 24-metrinen, 185 tonnia painava neuvostoaikainen patsas nostettiin yli 30 metriä korkealle jalustalle. Vera Muhinan ”Työläinen ja kolhoosinainen” palautettiin vanhalle paikalleen pohjoiseen Moskovaan kuusi vuotta kestäneen restauroinnin jälkeen.

Pekkaniskan Liebherr LR 1750 -nosturi vietiin Suomesta Venäjälle varta vasten tähän siirtoon. Nosto kesti vain tunnin, mutta telaketjualustaista nosturia koottiin päiviä, ja kasaamista edelsi vielä operaation suunnittelu tietokoneella ja nostopaikkojen varmistaminen.

Suuren nosturin operointi vaatii kuskilta suurta ammattitaitoa, joka perustuu yrityksen antamaan koulutukseen ja työkokemukseen. ”Menee vuosia, ennen kuin kuljettaja siirtyy pienistä nostureista suuriin”, Janne Niska sanoo.

Venäjän rooli kasvaa

Satsaus itään oli Pekkaniskan pelastus, kun rakentaminen romahti Suomessa 1990-luvun alussa. Noususuhdanteen aikana yhtiön reipas kasvu oli rahoitettu paljolti lainalla, joten lama oli käydä yhtiölle kohtalokkaaksi. Saneeraus kuitenkin onnistui suurelta osin idänkaupan ansiosta. Yhtiö maksoi velkansa takaisin kuudessa vuodessa.

Yrityksen menestys riippuu yhä suurelta osin Suomen rakennusmarkkinoista, jotka joutuivat taas viime vuonna syöksykierteeseen. Piristymistä on kuitenkin näkyvissä, ja Janne Niska arvioi, että tämä vuosi on todennäköisesti parempi kuin edellinen.

Sitä paitsi konserni on entistä vähemmän riippuvainen kotimaasta. Sillä on toimintaa Suomen ja Venäjän lisäksi viidessä muussa maassa: Ukrainassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ruotsissa.

Merkittävä osa nosturiliikevaihdosta tulee Venäjältä ja yritys aikoo kasvattaa siellä myös henkilönostintoimintaa. Tavoite on se, että Venäjän osuus konsernin liikevaihdosta olisi jopa suurempi kuin Suomen.

”Venäjä on vaikea markkina-alue, mutta se tarkoittaa myös sitä, että siellä katteet ovat paremmat.”

”Kun finanssikriisi alkoi, paketoitiin työmaat nopeasti pressuihin. Onneksi myös nousu on nopeampaa kuin Suomessa – Venäjällä suhdanteet muuttuvat nopeasti.”

Liikunnasta bonuksia

Pekka Niska kertoi toissa vuonna, että yritys pyrkii taantumasta huolimatta välttämään lomautuksia ja irtisanomisia.

”Lupauksesta on pidetty kiinni ja aiotaan pitää myös jatkossa. Mikään suojatyöpaikka tämä ei kuitenkaan ole, vaan töitä pitää täälläkin tehdä ahkerasti”, Janne Niska sanoo.

Yritys tukee työntekijöidensä raittiutta, tupakoimattomuutta ja liikuntaa kannustepalkkioilla. Kuntobonukset ovat olleet käytössä jo yli 20 vuotta. Keskimäärin yritys maksaa niitä vuodessa tuhat euroa työntekijää kohti. Uusia kuntobonuksia otetaan näillä näkymin käyttöön syksyllä 2010.

Pekkaniskan sairauspoissaolot ovat pudonneet parhaimmillaan alle prosenttiin työajasta, selvästi alle toimialan keskiarvon.

Lisäpääomaa kasvuun

Suomen nostin- ja nosturimarkkinat ovat pirstaleiset. Varsinkin pienten ja keskikokoisten nosturien markkinoilla on paljon yrittäjiä. Ala kuitenkin keskittyy jatkuvasti: suuret ostavat pieniä pois.

Pekkaniskan pääkilpailijoita ovat suuret rakennuskonevuokraamot. Henkilönostimissa yhtiö on Suomen markkinajohtaja.

Nosturien vuokramarkkinoilla se taas kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian viiden suurimman joukkoon. Tavoitteena on nousta ykköseksi tälläkin alueella. Päämäärään pyritään orgaanisen kasvun kautta eli lisäämällä myyntiä.

”Yritysostot eivät kuulu meidän strategiaamme.”

Pekkaniska on päättänyt keskittyä yhä suurempiin nostureihin ja henkilönostimiin.

”Markkinoilla on paljon pieniä ja keskikokoisia nostureita, mutta vähemmän oikein isoja. Me osaamme hyvin isojen nosturien hommat”, Janne Niska perustelee.

Viime talvena Suomen Teollisuussijoitus, Ilmarinen ja pääomistaja Janne Niska sijoittivat yhteensä 14,5 miljoonaa euroa Pekkaniskaan. Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö ja Ilmarinen Suomen toiseksi suurin eläkevakuutusyhtiö, joka myös hoitaa Pekkaniskan eläkkeitä.

”Firma tarvitsi uutta pääomaa voimakkaassa investointivaiheessa. Ala on niin pääomavaltainen, että ulkoinen rahoitus on välttämätön”, Janne Niska kertoo.

Omistuspohjan laajennus panee kysymään: pysyykö Pekkaniska perheyhtiönä vai tähtääkö se kenties pörssiin?

Janne Niskan vastaus on selvä: ”Emme suunnittele listautumista. Tilanne on hyvä näin.”

Pekkaniskan perusfaktat

  • Liikevaihto: 82 miljoonaa euroa (2008)
  • Henkilöstö: 380
  • Toimiala: Nostopalvelu ja konevuokraus
  • Kapasiteetti: Yli 7000 nosturia ja henkilö­nostinta
  • Toimipisteitä: 35, joista 17 Suomessa

Raadin perustelut

Pekkaniska Oy valittiin Suomen paras yritys -kilpailun työllistäjien sarjan voittajaksi seuraavin perustein.

Raadin mielestä hyvän työllistäjän tunnusmerkki ei ole vain kyky luoda ja ylläpitää työpaikkoja vaan myös pitkäjänteinen ja kestävä henkilöstöpolitiikka. Pekkaniska täyttää nämä kriteerit.

Se on sitoutunut työntekijöihinsä myös vaikeana aikana. Samalla yhtiö edistää henkilöstönsä hyvinvointia, terveitä elämäntapoja ja pitkiä työuria ja nostaa samalla tuottavuuttaan.

Raadin puheenjohtajana toimi Matti Honkala ja sen muut jäsenet olivat Anders Blom, Tuula Kallio, Alexander Lindholm, Raimo Sailas ja Riitta Vuorenmaa.