Suomen Pankin Honkapohja: Suomen taloustiede ei ole hyvää

Talous 19.10.2009 17:53

Suomalaisen taloustieteellisen tutkimuksen taso on korkeintaan tyydyttävä, ehkä vain välttävä.

Seppo Honkapohja Seppo Honkapohja on Suomen Pankin johtokunnan jäsen. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Näin arvioi Suomen Pankin johtokunnan jäsen, Cambridgen yliopiston entinen professori Seppo Honkapohja tänään Helsingissä.

Honkapohja on selvittänyt kansainvälisistä tieteellisistä tietokannoista, kuinka usein Suomessa tehtyjä taloustieteellisiä tutkimuksia siteerataan. Tulos on ankea: niihin viitataan keskimäärin vähemmän kuin kansainväliseen taloustieteelliseen tutkimukseen yleensä. Samoin ne kelpaavat lainattavaksi keskimäärin harvemmin kuin muiden tieteenalojen suomalainen tutkimus.

Honkapohja käytti pääpuheenvuoron Taloustieteellisen Yhdistyksen keskustelutilaisuudessa 19. Lokakuuta. Keskustelun otsikko oli ”Taloustieteen tila Suomessa”.

Paneelikeskusteluun osallistuivat valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Juha Tarkka ja Helsingin taloustieteellisen tutkimuskeskuksen (HECER) ja Kansantaloustieteen valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman (Kava) johtaja Otto Toivanen. Puhetta johti Taloustieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja, Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.

Pekkarinen allekirjoitti Honkapohjan teesin. Hänen mukaansa on kuitenkin tapahtunut positiivista kehitystä: nykyään nuoret ekonomistit ovat päteviä ja omaksumiskykyisiä, vaikka he tuntevatkin puutteellisesti Suomen talouselämää.

Myös Toivasen mukaan trendi on hyvä. ”Viime vuosina on myyty nuoria tohtoreita kansainvälisille työmarkkinoille.”

Miksei kriisiä osattu ennustaa?

”Mikseivät ekonomistimme kyenneet ennustamaan finanssikriisiä ja miksi heillä on hyvin vähän ajatuksia siitä, miten sen uusiutuminen estetään?” Näin kysyi Englannin kuningatar Elisabet vieraillessaan Lontoon taloustieteellisessä korkeakoulussa LSE:ssa vuosi sitten.

Tarkka sanoi, että finanssikriisin takia on syntynyt voimakasta kritiikkiä ekonomistien ammattikuntaa kohtaan. Kriisin takia ekonomisteja pidetään tyhminä tai sitten ajatellaan niin, että he ovat jopa syypäitä kriisiin.

Vastaavaa keskustelua käydään myös taloustieteen sisällä ja siinä arvostelun keskeinen kohde on makrotaloustieteellinen tutkimus. Makrotaloustieteen tutkimuskohteena ovat kansantalous ja talouspolitiikka.

Tarkka ei uskonut kuitenkaan keskustelun johtavan siihen, että koko taloustieteellinen valtavirta hylättäisiin. ”Se muuttuu, mutta se tapahtuu niin, että laajennuksia ja täydennyksiä tehdään olemassa olevalle pohjalle.”

Tarkan mukaan nykyinen tutkimus on rakentunut liiaksi ”hyvän sään” teorian pohjalle, joten tarvitaan monivivahteisempaa ajattelua, joka voi selittää ja ennustaa myös kriisejä ja epäjatkuvuuksia. ”Makrotaloustieteen kehittäjien pitäisi tuntea taloushistoriaa”, hän sanoi.