Suomeen yksi ja sama verotus ansioille ja pääomille: Utopistinen ajatus! – Yksi kansanedustaja kuitenkin kannattaa

Eriytetty tuloverojärjestelmä otettiin käyttöön pohjoismaissa 1990-luvun alkupuolella. Miksi?
Mikko Niemelä
Talous 2.11.2017 15:49

Suomen suurimmat tulot vuonna 2016 kuittasi John Nicholas Derome – yksi Supercellin omistajista. Palkkatuloja Derome sai noin 13,5 miljoonaa euroa, josta hän maksoi veroja yli puolet.

Omistajana Darome sai myös pääomatuloja, reilut 60 miljoonaa euroa. Tästä summasta hän maksoi veroja noin kolmanneksen.

Daromen maksamat verot Suomen valtiolle ovat merkittävät, mutta samalla ne todistavat sen, kuinka työntekoa verotetaan Suomessa ankarammin kuin pääomatuloja.

Kuinka tähän on päädytty? Miksi valtio verottaa työnsankaria sitä enemmän, mitä enemmän tämä tienaa? Miksei ahkeruutta palkita? Miksi henkilön pääomatuloja verotetaan vähemmän?

”On outoa, että syrjimme ihmistyötä suhteessa koneen suorittamaan työhön.”

Valtiovarainministeriön vero-osatolla tiedetään, mistä tilanne juontuu. Eriytetty tuloverojärjestelmä otettiin käyttöön pohjoismaissa 1990-luvun alkupuolella.

”Eriytettyä tuloverojärjestelmää on pidetty kestävänä kansainvälisessä taloudessa, jossa pääomat siirtyvät helposti maasta toiseen”, sanoo hallitusneuvos Panu Pykönen VM:n vero-osastolta.

Jos ansio- ja pääomatuloverotuksessa siirryttäisiin yhteen ja samaan veroprosenttiin, pitäisi koko tuloverojärjestelmä arvioida Pykösen mukaan uudelleen.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kannattaa yhtenäistä verotusta.

”On outoa, että syrjimme ihmistyötä suhteessa koneen suorittamaan työhön jopa 30 prosenttiyksikköä korkeammalla marginaaliveroasteella. Miksi syrjimme ihmisiä suhteessa robotteihin”, Lepomäki kysyy.

Lepomäki on puhunut jo muutaman vuoden ”perustili-mallista”, jonka yksi tavoite on yhtenäistää verotus kaikille tuloille.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd) on perehtynyt verotuksen saloihin. Harakan mielestä olisi fiksua, jos omistamisen ja työn verokohtelut lähenisivät toisiaan. Pääomatuloja pitäisi verottaa kuitenkin vain lievästi progressiivisesti. Niin kuin nyt tehdään.

Mitä, jos ansiotulo- ja pääomaverotuksessa otettaisiin käyttöön yksi ja sama veroprosentti?

”Tällaista tasaveroa ei ehdota mikään vakavasti otettava taho, ja kansainvälisesti trendi on päinvastainen. Esimerkiksi Viro, joka on ainoana soveltanut tasaveroa ansiotuloihin, luopuu pienipalkkaisille hyvin epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä”, Harakka sanoo.

Harakan mielestä nykyinen verojärjestelmä on pääpiirteissään toimiva.

”Ei ole syytä rikkoa sellaista, mikä ei ole rikki.”

Suomen Kuvalehti kysyi eri puolueiden edustajilta yhtenäisestä verotuksesta. Vastanneista keskustan Antti Kaikkonen, RKP:n Anna-Maja Henriksson ja vihreiden Touko Aalto eivät kannata yhtä ja samaa veroprosenttia ansio- ja pääomatuloverotukseen.

”On kuitenkin ihan perusteltua kysyä, kuinka oikeudenmukaista on verottaa työ- ja pääomatuloja eri tavoin. Tämä pohdinta sopisi hyvin parlamentaariselle työryhmälle, sillä se koskee niin laajasti verotuksemme keskeistä rakennetta”, edustaja Aalto sanoo.

Samantasoinen verotus ei palkitsisi yrittäjää tämän ottamasta riskistä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen näkee, että pääomatulojen ja ansiotulojen erilaiselle verokohtelulle on useita syitä. Yksi syy on se, että yritysten voitoista maksetaan ensin yhteisövero, minkä jälkeen verotetaan erikseen osinkoja.

”Tämäkin seikka puoltaa matalampaa pääomatuloverotusta”, Määttänen sanoo.

Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkolan mielestä yksi ja sama veroprosentti on utopistinen ajatus.

”Jos niin tehtäisiin, suuret pääomat siirtyisivät rahoittamaan ulkomaisia investointeja ja yritystoimintaa. Yrittäjille tulisi kannustimia tehdä erilaisia perheen sisäisiä järjestelyjä ja jaksottaa yrityksen toimintaa verotuksen johdosta uudelleen”, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mielestä ansiotulojen ja pääomien samantasoinen verotus ei palkitsisi yrittäjää tämän ottamasta riskistä.

”Talouden dynamiikka vaatii riskin ottamista. Jos näin ei olisi, niin taloudelliselta kehitykseltä lähtisi osaltaan pohja pois”, Kuismanen sanoo.

Kuismanen arvelee, että tulevaisuudessa verotusta joudutaan joka tapauksessa miettimään uudelleen. Palkka- ja yhteisöveroja pitäisi Kuismasen mukaan laskea ja välillistä verotusta, kuten valmisteveroja, nostaa.

Myös Etlan Määttäsen mielestä pääomatulojen verottaminen kaipaa uudistusta.

”Erityisesti listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotukseen liittyy tiettyjä ongelmia. Joissakin tapauksissa verotus esimerkiksi luo vahvan kannustimen nostaa omasta yrityksestä pääomatuloja ansiotulojen sijaan.”

Palkansaajien tutkimuslaitoksen verotutkija Ilpo Suoniemi on samoilla linjoilla Määttäsen kanssa. Suoniemen mielestä koko osinkojärjestelmä pitäisi uusia. Listaamattomien yhtiöiden verovapaista osingoista voisi luopua kokonaan.

”Suurin epäkohta Suomen pääomaverotuksessa liittyy listaamattomien yritysten verokohteluun, joka on ainutlaatuinen kansainvälisessä katsannossa. Se tarjoaa huomattavat kannustimet varakkaiden listaamattomien yritysten omistajille muuntaa tulojaan pääomatuloiksi”, Suoniemi sanoo.

 

Verot ja veronluonteiset maksut olivat Suomessa vuonna 2016 yhteensä noin 95 miljardia euroa. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016.

Vuonna 2016 pääomatuloista maksettiin veroa 30 prosenttia. Siltä osin kun verotettavien pääomatulojen määrä ylitti 30 000 euroa, vero oli 34 prosenttia.

Suomessa verotuotot käytetään pääosin sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Veroista nauttivat siis kaikki jossakin vaiheessa elämäänsä.

Tarkempia tietoja veroista voi lukea Veronmaksajien keskusliiton verkkosivuilta.

Keskustelu

Henkilöverotuksessa kannattaisi miettiä yhtenäistä rajaveroa pääomatuloille ja ansiotuloille kunhan tulot määritellään oikein: pääomatuloissa huomioitava kaksinkertainen verotus ja ansiotulojen verot ilman ansionvakuutusmaksuja.

Moni vasemmistopoliitikko purnaa kun ansiotuloja muunnetaan pääomatuloiksi. Tässä kuitenkin yhteiskunta yleensä hyötyy: kun yrityksen katteen jakajista jätetään ansionvakuutus pois, hyötyy varmuudella verottaja ja myös ansionsaaja on iloinen kun saa tulon suoraan käteen.

Harvoin kerrotaan se itsestäänselvyys, että yhtiöiden verotus tapahtuu vain VOITOSTA, siis siitä ylimääräisestä, joka palkkojen ja kulujen päälle jää.

Se, että työnteosta ja ilman työntekoa tienattua rahaa verotetaan eri tavalla, on perua 90-luvun lamasta, jolloin hyväosaisten edut turvattiin erottelemalla nämä verotukset, kun pienyrittäjät ja palkkatyöläiset pantiin maksamaan laman kustannukset. Siitä lähtien sitä, että työstä saatua ansiota verotetaan ankarammin kuin ilman työtä saatua tienistiä, on julkisuudesta pidetty itsestään selvänä, melkein kuin luonnonlakina.

On huomioitava, että kovapalkkaiset eivät ansaitse kuin osan palkastaan työnteollaan, loput ovat enimmäkseen tulonsiirtoa heikompipalkkaisilta. Siksi veroprogressio, jossa tuota tulonsiirtoa tasataan, on vähintäänkin oikeus ja kohtuus – mutta tällä hetkellä se ei vastaa läheskään tuota tulonsiirtoa, vaikka kovapalkkaiset kuinka marisevatkin ”liian ankarasta” verotuksestaan.

Muuten, veroprogressio puree vain alle 10 prosenttiin kaikesta verotuksesta, muu on pääsääntöisesti tasaveroa.