Alaiselle tonni, pomolle neljä – osuvatko palkkaerot vanhaan ihanteeseen?

Yhdysvalloissa johtaja saa keskimäärin 350 työläisen palkan.
Taina Kivelä
Talous 20.10.2014 12:00

Palkkaeroja sekä niiden vaikutusta yhteiskuntaan ja yksilöön on tutkittu kauan ja paljon. Esimerkiksi ranskalaisen talousgurun Thomas Pikettyn tutkimukset ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Tutkimuksien tulokset ja tulkinnat vaihtelevat.

Kreikkalainen filosofi Platon on yli 2000 vuotta sitten todennut, että ihannevaltion rikkain saa olla korkeintaan neljä kertaa vauraampi kuin sen köyhin jäsen. Suuremmat tulo- ja varallisuuserot vaarantaisivat hänen mukaansa yhteiskunnan vakauden.

Suomalaisten palkkaerojen ihanne oli Harvardin yliopiston kansainvälisen tutkimuksen mukaan täsmälleen sama (HS 14.10. ja Harward Business Review 23.9.), kohtuullisena pidetään, että kovapalkkaisimpien ansiot ovat nelinkertaiset pienituloisimpien ansioihin verrattuna.

Suomalaiset johtajat miltei mahtuvat ihanteen piiriin, ainakin jos katsotaanTilastokeskuksen viime viikolla julkistettua palkkarakennetilastoa.

 

Tilastokeskus on valinnut ansiotason kuvaajaksi mediaanin, eli ryhmän suuruusjärjestykseen asetettujen palkkojen keskimmäisen arvon. Puolet ryhmään kuuluvista ansaitsee mediaania vähemmän, puolet enemmän.

Kaikkien palkansaajien mediaaniansio on 2 928 euroa.

Johtajien mediaani on taas lähes kaksinkertainen, eli 5 580 euroa.

Parhaiten muiden kuin johtajien palkkakisassa pärjäävät erityisasiantuntijat noin 3 873 euron palkkatuloillaan.

Vähiten tienataan palvelu- ja myyntityössä ja ”muissa töissä”, joihin kuuluvat esimerkiksi siivoojat. Palvelu- ja myyntityön mediaani on 2 352 euroa ja muissa töissä 2 201 euroa.

 

Johtajat painivat siis omassa sarjassaan, jossa ryhmän sisäiset erot ovat huomattavasti suurempia kuin muissa ammattiryhmissä.

Johtoportaan hyvätuloisin kymmenys ansaitsee vähintään 9 094 euroa kuukaudessa, kun taas vähiten ansaitsevien tienestit ovat korkeintaan 3 381 euroa, selvästi alle erityisasiantuntijoiden keskiansion.

Tilaston alimmat palkat ovat kaukana johtajien kärjestä. Ryhmässä muut työntekijät kymmenen prosenttia kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi vähemmän kuin 1 693 euroa kuukaudessa.

Kaikkein suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluva johtaja siis ansaitsee vähintään 5,4 kertaa saman kuin kaikkein huonotuloisimpaan kymmenykseen kuuluva työntekijä.

Tilastojen mukaan Suomessa ollaan siis lähellä sekä Platonin että suomalaisten ihannetta.

Mutta tarkemmin katsottaessa kuva muuttuu toiseksi.

 

Tilastokeskuksen palkoista puuttuvat tulospalkkiot ja bonukset. Nämä muodostavat usein johtajien ja asiantuntijoiden palkasta suuren osa.

Vielä suurempi puute kokonaiskuvan kannalta on se, että ylimmän johdon palkat puuttuvat tilastosta kokonaan. Juuri tämän väen palkkataso on niin kaukana tavallisen palkollisen ansioista, ettei moni ei kykene edes hahmottamaan eroa.

Harvardin yliopiston neljäkymmentä maata ja 55 000 ihmistä kattavassa tutkimuksessa todettiin, että ihmiset olettavat palkkaerojen olevan monikymmen- tai jopa satakertaisesti pienempiä kuin ne todellisuudessa ovat. Ja kaikkialla toivotaan palkkaerojen olevan pieniä.

Tutkimuksen keskimääräinen oletus palkkaerosta oli, että ylin johto ansaitsee kymmenkertaisesti saman kuin heikosti koulutettu työläinen. Kun kysyttiin, kuinka paljon johtajille pitäisi maksaa, vastausten keskiarvo oli 4,6-kertainen palkka.

Jopa amerikkalaiset, jotka arvelivat johtoportaan saavan 30-kertaista palkkaa kuin muihin verrattuna, toivoivat johdon palkkojen olevan korkeintaan 6,7-kertaisia.

Suomessa yritysjohtajien oletettu palkka oli 8,8-kertainen, kun ideaali oli neljä.

Harvardin tutkimuksen mukaan hyväksyttävä palkkaero olisi siis se, että suurituloisimmat ylimmät johtajat saisivat nelin-viisinkertaista palkkaa pienituloisimpiin työntekijöihin verrattuna. Kansainvälisestikin ollaan lähellä Platonin ihannetta.

 

Totuus on kaukana ihanteesta.

Harvardin tutkimuksessa vertailtiin kuudentoista maan pörssiyhtiöiden johdon ja työntekijöiden palkkoja. Yhdysvalloissa johtaja saa noin 350 työläisen palkan, ja naapurissamme Ruotsissa pomon tilipussissa on noin 90 työläisen palkka. Saksassa pörssiyhtiön johtajan työpanos on lähes 160 työläisen väärti.

Suomi ei ollut tässä tilastossa mukana.

Pörssiyhtiöiden ylimpien johtajien palkinnasta Suomessa tiedetään kuitenkin paljon. He ansaitsevat monikymmenkertaisesti tavallisen palkansaajan verran, joskus enemmänkin, vaikka jäävät usein jälkeen kansainvälisestä kärjestä.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien kesäkuussa tehdyn selvityksen mukaan ison pörssiyrityksen toimitusjohtaja ansaitsi viime vuonna peruspalkkaa ja rahabonuksia keskimäärin 951 000 euroa. Tämä vastaa lähes 30 suomalaisen keskiansioita, ja melkein 40 vähiten ansaitsevan kokopäiväisen keskiansioita.

 

Jotta Platonin ja suomalaisten ihanne ylimmän johon korkeintaan nelinkertaisesta palkasta toteutuisi, työläiselle pitäisi maksaa noin 20 000 euron kuukausipalkkaa. Saman verran tai vähemmän maksetaan nyt pienituloisimmissa töissä puurtavalle heikoiten palkattulle kymmenykselle koko vuoden työstä.

Aika kova palkankorotus.