STTK:n Mikko Mäenpää: Lisää elvytystä, Katainen!

Talous 8.11.2009 08:01

STTK:n Mikko Mäenpään mielestä hallituksen pitäisi mieluummin repiä auki valtiontalouden kehykset kuin hyväksyä suurtyöttömyys.

Mikko Mäenpää Mikko Mäenpää on johtanut STTK:ta vuodesta 2000. Kuva Hannu Lindroos

Pöydän takana istuu mies otsa syvässä kurtussa, silmäilee muistiinpanojaan ja huokaisee: ”Tämä on hirmuista.”

Väärin, J.K. Paasikivi ei ole herännyt henkiin ja palannut laittamaan Suomen asioita järjestykseen. Huolestunut herra on Mikko Mäenpää (sd), joka on vastikään valittu neljättä kertaa toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n puheenjohtajaksi. Valinta varmistui parhaiden ay-perinteiden mukaisesti jo puolitoista vuotta sitten, kun kaikki STTK:n jäsenliitot pyysivät häntä jatkamaan.

Silloin Mäenpäällä ei ollut vielä aavistustakaan, millaisissa tunnelmissa uusi nelivuotiskausi alkaisi. Nyt hän on varma, että laman pohjaa ei ole vielä nähty. Ja hän puhuu nimenomaan lamasta eikä vain ohimenevästä taantumasta.

”Hallitus suhtautuu ensi talveen aivan liian optimistisesti. Työttömyys voi kasvaa lähikuukausina jopa 13-15 prosenttiin. Teollisuudessa ei ole kasvua näkyvissä, kriisi on jo heijastumassa palvelualoille, ja julkinen sektori on vaikeuksissa ainakin vuoteen 2012 asti”, Mäenpää ennustaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle (kok) lähtee parin korttelin päähän tiukka viesti: nyt ei pidä puhua elvytyksen lopettamisesta, vaan elvytykseen kaivataan päinvastoin nopeasti lisää rahaa. Tarvittaessa hallituksen on oltava valmis vaikka repimään auki viime keväänä sopimansa valtiontalouden kehykset.

”Ymmärrän hyvin, että valtiovarainministerin tehtävänä on puolustaa kehyksiä, mutta nyt ei ole normaali tilanne vaan kriisi, jolle pitää tehdä jotain. Jos työttömyys lähtee kasvuun, syrjäytyminen pitää ehkäistä keinolla millä hyvänsä. Silloin ei voi katsoa budjettikurin perään.”

Kunnille lisää rahaa

Mäenpää on erityisen huolestunut kuntien tilanteesta. Se kiinnostaa häntä myös edunvalvojana, sillä yli 40 prosenttia STTK:n jäsenistä työskentelee kunnissa.

”Kuntien talous on kaikista viitteistä päätellen menossa todelliseen kriisiin. Uutta velkaa tarvitaan varovaisestikin arvioiden yli miljardi. Siitä huolimatta edessä voi olla irtisanomisia, lomautuksia ja hyvinvointipalvelujen leikkauksia”, Mäenpää laskee.

Hänen mielestään myös valtiolta pitäisi tässä tilanteessa löytyä kunnille lisää rahaa. Karkea arvio on 200-400 miljoonaa euroa. Suunnilleen sen verran Kuntaliitto vaati jo budjettineuvotteluissa.

Toinen suuri huolen aihe on pitkäaikaistyöttömyys.

”Sekä nuorten että ikääntyvien kohdalla irtisanomisiin liittyy suuri vaara, että heidät menetetään työmarkkinoilta lopullisesti. Kokemusten perusteella tiedetään, että kun työttömyys venyy yli kuudeksi kuukaudeksi, työn löytäminen on sen jälkeen entistä vaikeampaa. Varsinkin nuorten kohdalla tilanne on jo nyt ihan hirvittävä.”

Mäenpään mukaan hallitus voisi olla työmarkkina-asioissa aktiivisempi.

”Ei tässä tupoa tarvitsisi tehdä, mutta sen sijaan voitaisiin yhdessä koota hallituksen johdolla elvytykseen, työmarkkinoiden toimivuuteen ja työllistymiseen liittyvä paketti”, hän ehdottaa.

Koulutus yhteen putkeen

Suomessa kokoomus ja Sdp ovat pitkään kiistelleet siitä, kuinka paljon hallituksen kannattaa panostaa niin sanottuun aktiiviseen työvoimapolitiikkaan eli työttömien työllistymistä suoraan edistäviin toimenpiteisiin. Mäenpää vetoaa OECD:n uuteen selvitykseen, joka osoittaa hänen mukaansa, ettei Suomi pärjää enää edes kansainvälisessä vertailussa.

”Siitä kävi ilmi, että Suomi on OECD-maista melkein häntäpäässä aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoissa. Jos hallitus ei tee mitään, aktivointiaste laskee ensi vuonna jonnekin 20 prosenttiin.”

Mäenpää ei ole kuitenkaan vielä menettänyt kaikkea toivoa.

”Työttömyysturva muuttuu ensi vuoden alusta niin, että työttömälle tulee oikeus suorittaa jopa ammattikorkeakoulututkinto ilman päivärahan menetystä. Nyt pitäisi huolehtia, että oppilaitoksilla todella on resursseja tarjota saneeratuille ihmisille uusi koulutusmahdollisuus.”

Se tarkoittaa kysynnästä riippuen maksimissaan noin kymmenen miljoonan euron panostusta. Myös hallinnollisia raja-aitoja pitäisi purkaa.

”Nyt meillä tulee työvoimakoulutus työ- ja elinkeinoministeriön putkesta ja muu koulutus opetusministeriön putkesta. Jatkossa kaikki koulutus pitäisi saada yhteiseen keskitettyyn ohjaukseen. Luontevin paikka olisi opetusministeriö.”

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.