STTK:n Mikko Mäenpää: Lisää elvytystä, Katainen!

Tuomo Lappalainen
Talous 8.11.2009 08:01

STTK:n Mikko Mäenpään mielestä hallituksen pitäisi mieluummin repiä auki valtiontalouden kehykset kuin hyväksyä suurtyöttömyys.

Mikko Mäenpää Mikko Mäenpää on johtanut STTK:ta vuodesta 2000. Kuva Hannu Lindroos

Pöydän takana istuu mies otsa syvässä kurtussa, silmäilee muistiinpanojaan ja huokaisee: ”Tämä on hirmuista.”

Väärin, J.K. Paasikivi ei ole herännyt henkiin ja palannut laittamaan Suomen asioita järjestykseen. Huolestunut herra on Mikko Mäenpää (sd), joka on vastikään valittu neljättä kertaa toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n puheenjohtajaksi. Valinta varmistui parhaiden ay-perinteiden mukaisesti jo puolitoista vuotta sitten, kun kaikki STTK:n jäsenliitot pyysivät häntä jatkamaan.

Silloin Mäenpäällä ei ollut vielä aavistustakaan, millaisissa tunnelmissa uusi nelivuotiskausi alkaisi. Nyt hän on varma, että laman pohjaa ei ole vielä nähty. Ja hän puhuu nimenomaan lamasta eikä vain ohimenevästä taantumasta.

”Hallitus suhtautuu ensi talveen aivan liian optimistisesti. Työttömyys voi kasvaa lähikuukausina jopa 13-15 prosenttiin. Teollisuudessa ei ole kasvua näkyvissä, kriisi on jo heijastumassa palvelualoille, ja julkinen sektori on vaikeuksissa ainakin vuoteen 2012 asti”, Mäenpää ennustaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle (kok) lähtee parin korttelin päähän tiukka viesti: nyt ei pidä puhua elvytyksen lopettamisesta, vaan elvytykseen kaivataan päinvastoin nopeasti lisää rahaa. Tarvittaessa hallituksen on oltava valmis vaikka repimään auki viime keväänä sopimansa valtiontalouden kehykset.

”Ymmärrän hyvin, että valtiovarainministerin tehtävänä on puolustaa kehyksiä, mutta nyt ei ole normaali tilanne vaan kriisi, jolle pitää tehdä jotain. Jos työttömyys lähtee kasvuun, syrjäytyminen pitää ehkäistä keinolla millä hyvänsä. Silloin ei voi katsoa budjettikurin perään.”

Kunnille lisää rahaa

Mäenpää on erityisen huolestunut kuntien tilanteesta. Se kiinnostaa häntä myös edunvalvojana, sillä yli 40 prosenttia STTK:n jäsenistä työskentelee kunnissa.

”Kuntien talous on kaikista viitteistä päätellen menossa todelliseen kriisiin. Uutta velkaa tarvitaan varovaisestikin arvioiden yli miljardi. Siitä huolimatta edessä voi olla irtisanomisia, lomautuksia ja hyvinvointipalvelujen leikkauksia”, Mäenpää laskee.

Hänen mielestään myös valtiolta pitäisi tässä tilanteessa löytyä kunnille lisää rahaa. Karkea arvio on 200-400 miljoonaa euroa. Suunnilleen sen verran Kuntaliitto vaati jo budjettineuvotteluissa.

Toinen suuri huolen aihe on pitkäaikaistyöttömyys.

”Sekä nuorten että ikääntyvien kohdalla irtisanomisiin liittyy suuri vaara, että heidät menetetään työmarkkinoilta lopullisesti. Kokemusten perusteella tiedetään, että kun työttömyys venyy yli kuudeksi kuukaudeksi, työn löytäminen on sen jälkeen entistä vaikeampaa. Varsinkin nuorten kohdalla tilanne on jo nyt ihan hirvittävä.”

Mäenpään mukaan hallitus voisi olla työmarkkina-asioissa aktiivisempi.

”Ei tässä tupoa tarvitsisi tehdä, mutta sen sijaan voitaisiin yhdessä koota hallituksen johdolla elvytykseen, työmarkkinoiden toimivuuteen ja työllistymiseen liittyvä paketti”, hän ehdottaa.

Koulutus yhteen putkeen

Suomessa kokoomus ja Sdp ovat pitkään kiistelleet siitä, kuinka paljon hallituksen kannattaa panostaa niin sanottuun aktiiviseen työvoimapolitiikkaan eli työttömien työllistymistä suoraan edistäviin toimenpiteisiin. Mäenpää vetoaa OECD:n uuteen selvitykseen, joka osoittaa hänen mukaansa, ettei Suomi pärjää enää edes kansainvälisessä vertailussa.

”Siitä kävi ilmi, että Suomi on OECD-maista melkein häntäpäässä aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoissa. Jos hallitus ei tee mitään, aktivointiaste laskee ensi vuonna jonnekin 20 prosenttiin.”

Mäenpää ei ole kuitenkaan vielä menettänyt kaikkea toivoa.

”Työttömyysturva muuttuu ensi vuoden alusta niin, että työttömälle tulee oikeus suorittaa jopa ammattikorkeakoulututkinto ilman päivärahan menetystä. Nyt pitäisi huolehtia, että oppilaitoksilla todella on resursseja tarjota saneeratuille ihmisille uusi koulutusmahdollisuus.”

Se tarkoittaa kysynnästä riippuen maksimissaan noin kymmenen miljoonan euron panostusta. Myös hallinnollisia raja-aitoja pitäisi purkaa.

”Nyt meillä tulee työvoimakoulutus työ- ja elinkeinoministeriön putkesta ja muu koulutus opetusministeriön putkesta. Jatkossa kaikki koulutus pitäisi saada yhteiseen keskitettyyn ohjaukseen. Luontevin paikka olisi opetusministeriö.”

Keskustelu

Mäenpää voisi myös selvittää, mihin ovat kadonneet AY-liikkeen euro-jäsenyytemme ehdoksi asettamat EMU-puskurit, joihin kerättiin palkasaajien rahoja miljarditolkulla.

Noiden puskureiden avulla meidän piti välttymän pahimmalta työttömyydeltä ja palkkojen laskulta kiinteän valuuttakurssin oloissa. Mikseivät puskurit nyt toimi kuten luvattiin ja ovatko ne siinä käytössä, johon niihin kerätyt miljardit tarkoitettiin?

Mäenpää viittaa OECD:n selvitykseen Missä viipyy juttu EU:n komission 3.11. julkistamasta talousraportista. Raportin mukaan talouden elvytys on Suomessa epäonnistunut, koska se on tapahtunut lähes kokonaan yksityishenkilöiden tuloverojen alennuksina. Veronalennukset ovat nimittäin menneetkin säästöön eivätkä kulutukseen.

Herätys SK

Kuten poistetussa kommentissa kommentoin, mielestäni voitaisiin keskustella mm. siitä, miten työllistetään ihmsiä ja miksi työttömyyskorvausta ei vaihdeta vähätyöllisyyskorvaukseen? Suomessa ja kansainvälisesti on niin paljon osaamista, että ihan turha ihmisiä on työttömänä pitää ja suomalaisessa kulttuurissa työnteko ja osaaminen ovat tärkeitä asioita. Hyvä kansallinen ja kulttuurinen itsetunto vahvistaa myönteistä suhtautumista suomalaisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiin sekä vähentää ihan turhia ennakkoluuloja.

”Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 290 100 työtöntä työnhakijaa http://www.tem.fi/?93770_m=96479&s=3085

” Mitä ehdotuksia kommentoijilla on ihmisten työllistämiseen ja miksi työttömyyttä ei vaihdeta vähätyöllisyyteen? Miten työllistäisitte ihmisiä eri sektoreilla?

Perustietoa Suomesta talous- ja elinkeinoelämä
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustietoa_suo mesta/index.html

”Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Näistä yrityksistä suurin osa on alle 50 henkeä työllistäviä pienyrityksiä, joiden palveluksessa toimii noin 615 000 henkeä. Tietopaketti yrittäjille ”
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yrittajille/ind ex.html

Työtä on paljon. Miksi ihmisille maksetaan esimerkiksi 1000 euroa/kk työttömyydestä, kun voitaisiin maksaa mieluummin esimerkiksi 1000 euroa/kk vähätyöllisyyskorvausta, eli konkreettisesti esimerkiksi ansiosidonnaisesti korvausta siitä, että tekevät koulutuksenmukaista kannattavaa työtä viikon kuukaudessa, eli…

Vähätyöllisyydessä ja työllistämisessä lisäksi ihmisten osaaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus säilyisivät, ja vähitellen ihmiset voisivat siis työllistyä vähätyöllisyydestä normaalityöhön. Eli konkreettisesti vähätyöllistetty voisi aluksi tehdä viikon kuukaudessa töitä työttömyyden sijaan ja työllistyä vähitellen. Lisäksi ihmiset siten lisäisivät osaamistaan koulutusta vastaavissa tehtävissä.

Kun kansantalous elpyisi esimerkiksi vähätyöllisyyden ja ihmisten työllistämisen myötä työnteon avulla ja syrjäytymiseen ei kuluisi varoja organisaatioilla olisi vähitellen resursseja palkata ihmisiä vähätyöllisyyden sijaan normaalityöhön ja yhteiskunnalla varoja hyvinvointiin.

Vähätyöllisyydessä lisäksi ihmisten osaaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus säilyisivät ja vähitellen ihmiset voisivat siis työllistyä vähätyöllisyydestä normaalityöhön. Vähätyöllisyyden avulla yt-neuvotteluiden myötä myöskään ihmisillä, jotka ovat töissä ei olisi kohtuuttomasti töitä.

Humaanin näkökulman lisäksi kannattava työnteko, hyvinvointi ja työhyvinvointi edistävät myös organisaatioiden kannattavuutta, joka osaltaan edistää ihmisten hyvinvointia ja resursseja esimerkiksi työllistää ihmisiä.

Miksi siis ihmisille maksetaan työttömyyskorvausta toimettomuudesta ja syrjäytymisestä, kun voitaisiin maksaa siitä, että tehdään kannattavaa työtä vähätyöllisyyskorvauksen avulla? kannattamattoman toimettomuuden lisäksi ennaltaehkäistäisiin myös syrjäytymistä.

Esimerkiksi kaikki Suomessa asuvat ihmiset voivat hakea rahoitusta sektoriministeriöiden http://www.vn.fi ja Eurooppa-rahoituksen kautta. Ihan muutamia mahdollisuuksia…

”EU-rahoituksen opas”
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/Public/default.aspx?con tentid=169091&nodeid=37760&culture=fi-FI

”Euroopan unionin rahoittamat ohjelmat, toimet ja hankkeet perustuvat unionin jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Ohjelmien hallinnoinnista vastaavat kansalliset viranomaiset ja Euroopan komissio.”

Eurooppa-tiedotus http://www.eurooppa-tiedotus.fi

Keski- ja suurituloisille annetut tuloverojen alennukset ovat menneet lähinnä sijoituksiin ja ne eivät lisää työllisyyttä. Tämä olisi pitänyt Kataisenkin ymmärtää, mutta kun ei ole täyttä ymmärrystä annettu ei häneltä voi sitä vaatia.

Mainoskampanjan ansiosta 60 % kansasta uskoo, että kokoomus on työväenpuolue !