Selvitykset paljastavat: Husin heikko riskienhallinta johti laittomiin ostoihin, excelillä pyöriteltiin satojen miljoonien hankintoja

Suomen Kuvalehti kävi läpi sisäisen tarkastuksen raportteja. "Järjestelmät eivät ole toimineet optimaalisella tavalla", selittää toimitusjohtaja Juha Tuominen.
Talous 14.1.2021 12:32
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri vastaa vuosittain noin 700 000 potilaan hoidosta. © Vesa Moilanen/Lehtikuva

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin heikko riskienhallinta on johtanut ongelmiin, jonka ytimessä ovat kymmenien miljoonien eurojen kilpailuttamatta jätetyt hankinnat.

Husissa on tehty vuoden 2020 aikana organisaation toimintatavoista sisäinen tarkastus. Se käsittelee monelta osin Husin tekemiä julkisia hankintoja.

Tarkastuksen ohjelman ja tarkastuksen kohteet on linjannut Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen. Tavoitteena on ollut puuttua hankintojen ja koko Hus-hallinnon epäkohtiin.

Suomen Kuvalehti kävi läpi sisäisen tarkastuksen raportteja, joita Husin kirjaamosta toimitettiin lehdelle kaikkiaan kuusi. Viisi muuta raporttia valmistuu myöhemmin vuoden 2021 aikana.

Konsulttiyhtiö Deloitten selvitysten mukaan riskienhallinta ei toteudu Husissa toivotulla tavalla. Riskienhallinta ei ole osa toiminnan johtamista, jolloin ennakointi ja varautuminen strategiaa vaarantaviin uhkiin ei ole riittävää.

Konsultit luettelevat kymmeniä eri riskitekijöitä organisaation eri osa-alueilta. Esimerkiksi Husissa käytössä olevat järjestelmät eivät tue riittävästi hankintojen toteuttamista ja tehokasta hallintaa.

Hankintamenettelyssä ei noudateta kynnysarvoihin liittyviä periaatteita. Tällöin kasvaa riski siihen, että hankinnan kokonaisarvo määritellään virheellisesti.

Deloitten mukaan sopimukseen perustuvia tilauksia ei dokumentoida sisäisten ohjeiden ja käytäntöjen mukaan. Hankintapäätösten enimmäisarvon seuranta hankaloituu ja arvot voivat ylittyä.

Näin toimimalla kasvaa riski, että Hus maksaa myös tuotteista ja palveluista, joita se ei ole saanut sopimuksen mukaisesti.

Lisäksi konsultit luettelevat raportissaan ongelmia ja riskejä, joita esiintyy muun muassa perusohjeistuksessa, palautteenannossa, tietoturvassa, tietohallinnon investointien toteuttamisessa ja niiden jälkiseurannassa.

 

Husin johto on teettänyt sisäisen tarkastuksen tuloksista ja hankintaongelmista tarkastuslautakunnan pyynnöstä selvityksen, joka julkaistiin 13. tammikuuta 2021.

Selvityksestä käy ilmi, ettei Husissa ole käytössä lainkaan edes hankintatyökalua, mikä mahdollistaisi hankintojen suunnittelun, seurannan ja raportoinnin kehittämisen.

Käytännössä satojen miljoonien eurojen sairaala- ja terveyskeskushankintoja ja niiden suunnittelua on tehty vuosikausia excel-taulukoiden avulla.

Hankintoja on vuositasolla satoja. Jatkokilpailutus ja seuranta kestävät yleensä vuosia. Hankintojen kokonaissumma on ollut vuosittain noin miljardi euroa.

Husilla on ollut käytössään sähköinen arkisto, mutta käytännössä se on ollut hyödytön, koska sitä ei ole pystytty hyödyntämään hankintojen johtamiseen.

”Kun järjestelmät eivät ole toimineet optimaalisella tavalla ja niiden välillä ei ole ollut kaikilta osin rajapintoja, on joissakin tapauksissa hankintojen välistä vertailua jouduttu tekemään excelillä”, Husin toimitusjohtaja Tuominen vastaa sähköpostitse.

”Tavoitteena on sähköistää koko prosessi vuoden 2022 aikana.”

Hus on palkannut kymmenkunta uutta työntekijää toteuttamaan hankintoja. Tarkastuslautakunnalle tehdyssä selvityksessä kuitenkin myönnetään, että Husilla on ollut vaikeuksia rekrytoida päteviä julkisen hankinnan osaajia.

”Hankintaosaaminen on valtakunnallinen ja yleinen haaste monilla eri toimialoilla. Alan osaajia on harvassa”, Tuominen toteaa.

HUS Logistiikka on joutunut ostamaan hankintakonsulteilta osaamista kilpailutusten toteuttamiseen.

Hankintajohtaja Timo Marteliuksen mukaan yhden hankinnan konsulttikustannukset ovat keskimäärin 15 000–30 000 euroa. Vuonna 2020 Hus tilasi 19 ulkopuolista konsulttipalvelua hankintoihin liittyen. Tarkkaa summaa kustannuksista hankintajohtaja Martelius ei osannut kertoa.

Selvityksen mukaan ulkopuoliset konsultit soveltuvat parhaiten palvelu- ja laitehankintojen toteuttamiseen, mutta eivät tarvikehankintoihin, joissa on suurin kilpailutusvelka ja joissa tarvitaan kliinisen puolen osaamista.

 

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan leväperäinen toimintatapa hankinnoissa on jatkunut Husissa vuosia. Eri vuosina toteutetuilla ja eri toimitusjohtajien tilaamilla tarkastusraporteilla ei ole ollut toistaiseksi vaikutusta ongelmien ratkaisemiseen.

Husin hankintaohjeistus on sallinut aiemmin hankintojen tekemisen eri tulosyksiköissä. Kyseinen käytäntö on johtanut muun muassa siihen, että hankintoja ovat pystyneet tekemään henkilöt, jotka eivät välttämättä ole hallinneet kilpailutusta ja hankintalakia.

Myöskään poliitikoista koostuvat Husin hallitus ja valtuusto eivät ole osanneet puuttua riittävästi Husin organisaation ongelmiin.

SK on uutisoinut aiemmin, että Hus-kuntayhtymän hallituksen jäsenille, talousjohtajalle, Hus Logistiikan toimialajohtajalle ja hankintapäällikölle ei ehdotettu vastuuvapauden myöntämistä vuoden 2019 tilikaudesta.

Husissa on käynnissä ylimääräinen tilintarkastus kyseiseltä vuodelta, jonka on määrä valmistua alkuvuodesta 2021. Jos vastuuvapautta ei myönnetä, voidaan vastuuhenkilöitä vastaan nostaa virkarikossyytteitä.

” Vastuuvapauden myöntäminen riippuu Husin valtuuston alaisesta tarkastuslautakunnasta, joka pyytää kaikki tarpeelliseksi katsomansa selvitykset. Tämän jälkeen vastuuvapaus käsitellään Husin valtuustossa. Tämä tapahtunee keväällä 2021”, toimitusjohtaja Tuominen kertoo.

 

Kilpailuttamattomien hankintojen määrä on Husin omien selvitysten mukaan ollut ainakin 62 miljoonaa euroa. Pientä osaa laittomista hankinnoista on käsitelty myös markkinaoikeudessa. Oikeus määräsi lokakuussa 2020 Husille seuraamusmaksuja yhteensä 160 000 euroa.

Tarkastuslautakunnalle teetetyn selvityksen mukaan kilpailuttamattomia tuoteryhmiä on edelleen Husissa yli sata ja niiden arvo on noin 45 miljoonaa euroa. Hus arvioi, että se pääsee eroon kilpailuttamattomista hankinnoista reilun vuoden aikana.

Koronavuonna 2020 Hus teki hankintoja poikkeuksellisesti suorahankintana 253 miljoonalla eurolla ilman kilpailutusta. Perusteluna on käytetty kiirettä.

Esimerkiksi syyskuussa 2020 Husin hallitus päätti vuokrata yksityiseltä laboratorioyritys Synlabilta tiloja ja laitteistoja 100 miljoonalla eurolla suorahankintana ilman kilpailutusta.

Synlabin kilpailija Vita Laboratoriot on harkinnut asian viemistä markkinaoikeuteen. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut Suomen Kuvalehdelle, että 100 miljoonan euron suorahankinnassa oli käytännössä kaksi ongelmaa, jotka liittyvät hankinnan kestoon ja kuntalain valtiontukipykäliin.

Valtiontukikysymyksen sivuuttaminen päätöksenteon valmistelussa tarkoittaa sitä, että päätös on syntynyt kuntalain tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Hus vastaa vuosittain noin 700 000 potilaan hoidosta, ja sen liikevaihto oli vuonna 2019 noin 2,5 miljardia euroa. Hankintalain ja kilpailutuksen tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä.