Samsung vastaa Applelle ja Nokialle: Valtaamme markkinat ja sydämet

Talous 8.9.2010 12:45
Samsung Apple Samsungin Galaxy ja Applen iPad Berliinin IFA-messuilla syyskuussa 2010. Kuva Gero Breloer / AP / Lehtikuva.

Kosketusnäytölliset taulutietokoneet olivat viihde-elektroniikan jättimessujen IFA:n uusia tähtiä Berliinissä syyskuun alussa.

Toistakymmentä laitevalmistajaa tarjosi vastaavia tuotteitaan ihmeteltäviksi ja käsinkosketeltaviksi Applen iPadin vanavedessä, vahvimpana haastajana korealainen Samsung.

Samsungin vetonaulana oli Galaxy Tab, jolle oli varattu messuilla todella ruhtinaalliset esittelytilat. Korealaiset olivat panneet ison pyörän pyörimään ja esittivät tässä sirkuksessa huippuroolia vähääkään häpeilemättä. Konsernin johtaja Youghee Lee kiteytti asenteen Financial Times Deutschlandille.

”Nokia on markkinoiden johtaja, mutta Apple on onnistunut valloittamaan kuluttajien sydämet. Me tähtäämme molempiin.”

Samsungin uudessa kojeessa on samat avut kuin iPadissa, mutta pari muutakin – ja lisäksi se on pienempänä, ohuempana ja kevyempänä operoitavissa yhdelläkin kädellä. Sen lähtöhinta 800-900 euroa on tosin kovempi, mutta jos iPadin haluaa nopeilla verkkoyhteyksillä (sekä 3G että WLAN), hintaero kuroutuu lähes umpeen.

Korealaiset ovat tajunneet Applen vahvuuden appsien eli ohjelmien ja palvelujen tarjonnassa. Samsung on ottanut käyttöjärjestelmäksi Googlen Androidin ja saanut samalla käyttöönsä tämän kaikki appsit, kuten Flashin, Gmailin, hakukoneen, navigaatiopalvelut tai käännösohjelmat.

Näiden jättiläisten seurassa pienemmille yrittäjille voi tulla hyvällä syyllä uskonpuute. Silti markkinoille on pyrkimässä aivan uusiakin firmoja, kuten berliiniläinen WeTab. Sen laitteet ovat toistaiseksi ainoita, joiden käyttöjärjestelmänä on Intelin ja Nokian Linuxin päälle kehittämä MeeGo. Toisaalta niissäkin ohjelmisto tukee Android-sovellutuksia.

Kosketusnäytölliset taulutietokoneet ovat pitkän tuotekehityksen tulos. Niillä on ollut useita edeltäjiä, alkaen taskutietokoneista (kuten Psion) 1980-luvulla ja kämmentietokoneista 1990-luvulla (kuten Applen Newton). Kannettavia tietokoneita (Notebooks) seurasivat minikannettavat (Netbooks). Ja 2000-luvun alussa Microsoft toi markkinoille ensimmäisen taulutietokoneen (Tablet PC).

iPad ja uudet taulutietokoneet ovat ennen kaikkea oikean ajoituksen tuloksia. Komponenttien pienentyminen, muistin kasvaminen ja halpeneminen sekä laajakaistaiset verkkoyhteydet ovat parantaneet niiden teknisiä käyttöominaisuuksia.

Samaan aikaan nämä laitteet ovat myös viihteellistyneet. Toimistotöihin hankittua tietokonetta on alettu käyttää yhä enemmän kaikenlaiseen surffailuun työ- ja vapaa-aikana. Työmatkalla otetaan kannettava esiin ja avataan sieltä pari presentaatiota, mutta tuokion kuluttua kone onkin päässyt sille yhä ominaisempaan käyttöön – leffan tai muun videon pyörittämiseen.

Ei siis ihme, että taulutietokoneet ovat saaneet nyt niin keskeisen aseman viihde-elektroniikan messuilla. Laitetta kutsutaan tietokoneeksi, mutta samalla perusteella televisiotakin (sen teknisen varustuksen ja käyttötavan perusteella) voitaisiin kutsua vaikka visiotietokoneeksi. Toisaalta taulutietokoneillakin on jo uusia nimityksiä, kuten nettisurffauslauta.

IFA-messuilla oli nyt ensimmäistä kertaa omat hallinsa myös Applen tuotteille – iZone – ja sähköisille kirjojen lukulaitteille – eLibrary. Jälkimmäiset ovat laiteryhmä, joka jo alkuunsa on nyt joutumassa taulutietokoneiden puristukseen, ne kun tarjoutuvat myös lehtien ja kirjojen digiversioiden lukulaitteiksi. Lukulaitteiden mahdollisuus saattaa piillä siinä, että ne keskittyvät kaiken sijaan vain lukemistapahtumaan, ja siihen kohtuuhinnalla: messujen halvin hyvä lukulaite maksaa 150 euroa.