Saksakin alkaa säästää – enemmistö uskoo elintasonsa laskevan

Talous 8.6.2010 12:30
Liittokansleri Angela Merkel ja ulkoministeri Guido Westerwelle saapuivat kertomaan Saksan talouden leikkausohjelmasta maanantaina 7. kesäkuuta 2010. Kuva Markus Schreiber / AP / Lehtikuva.

Saksan hallitus pitää valtiontalouden vakauttamisohjelmaansa ”kertakaikkisena voimannäyttönä”. Siinä vältetään tuloverojen korotukset, mutta leikataan varsinkin sosiaalimenoja.

Ammattiliitot ja oppositio vaativat talkoohenkeä myös niiltä, joilla olisi sekä syytä että varaa kantaa oma kortensa kekoon – eli finanssiyrityksiltä ja huipputuloisilta.

Vakauttamispaketissa halutaan säästää yli 80 miljardia euroa neljän vuoden aikana. Pakettia tarkemmin analysoineet ovat päätyneet pienempiin, alle 30 miljardin säästöihin. Toisaalta myös Saksassa ollaan tiedostettu kuoliaaksi säästämisen vaara kotimarkkinoilla silloin, kun niiden kulutuskysyntää heikennetään, jotka joutuvat joka tapauksessa laittamaan kaikki tulonsa kiertoon.

Tässä yhteydessä onkin ihmetelty, mitä mieltä on ollut kaikkien köyhimpien ahtaammalle ajamisessa – kuten vanhempain tuen eväämisessä sosiaaliavun varassa eläviltä perheellisiltä. Siitä saatavat ”säästöt” ovat minimaalisia. Oppositio esittää tässä tapauksessa pikemminkin enimmäisveroprosentin korotusta muutamalla prosentilla.

Hallituksen säästöpaketti ei ole mikään läpihuutojuttu. Sitä joudutaan käsittelemään myös osavaltioiden edustajien liittoneuvostossa, jonka voimasuhteet muuttuivat taannoisissa Nordrhein-Westfalenin vaaleissa oppositiolle edullisiksi. Sitä paitsi hallituspuolueiden sisällä nimenomaan osavaltiotason poliitikot ovat jo kritisoineet säästösuunnitelmia.

Entä sitten kansalaiset? Enemmistö, 54 prosenttia saksalaisista on taannoisen kyselyn mukaan ollut jo muutenkin varmoja siitä, että heidän elintasonsa laskee seuraavina vuosina – ja vain 9 prosenttia on uskonut sen nousevan. Saksan yleisradioyhtiön ARD:n teettämässä DeutschlandTrend-kyselyssä kansalaiset purkivat tyytymättömyyttään nykyiseen mustakeltaiseen, eli CDU:n ja FDP:n hallitukseen.

Jo ennen säästöpakettia suurin osa – kaksi kolmesta – saksalaisista oli huolestunut säästöistään. Syynä ei ollut niinkään säästöihin turvautuminen arkisessa selviämisessä, vaan inflaation pelko. Rahoitusmarkkinoiden kontrolli oli heidän mielestään karannut maan hallituksen käsistä. Hallitus ei ole onnistunut säästöpaketillaan palauttamaan tässä kadottamaansa luottamusta, vaikka lupaakin paria miljardia uudesta finanssitilisiirtojen verotuksesta.

Kansalaisten tyytymättömyyttä hallitukseen on selittänyt ennen kaikkea sen liberaalin siiven, FDP:n uskottavuuden romahdus. Ennen vaaleja sen päätavoite oli veronalennukset, hallitustyössä sen on nähty tai uskottu vain lobbaavan parempiosaisten ja elinkeinoelämän niitä haaroja, jotka antavat sille puoluetukea.

Tyytymättömyys ei ole tähän asti kuitenkaan johtanut saksalaisia hakemaan vaihtoehtoa oppositioltakaan. Kyselyn perusteella kansalaiset pikemminkin haikailevat takaisin kansanpuolueiden CDU:n ja SPD:n suurta hallituskoalitiota. Samalla saksalaiset ovat pysyneet toistaiseksi yllättävän tyyninä ja pitäneet arkisena ylipelokkuutena tunnetun ”German Angstinsa” kurissa.

Jussi Tuormaa, München