Rahoitusmarkkinoilla liikkuu aave

Karri Kokko
Talous 25.4.2008 13:29

Jo muutaman vuoden ajan esimerkiksi Kiinan ja Venäjän valtiolliset energiayritykset ovat aktiivisesti laajentaneet jalansijaansa ulkomailla.

Teksti Kustaa Hulkko

Nyt kuvaan on tullut uusi ilmiö: valtiolliset finanssisijoittajat, ’sovereign wealth funds’, jotka toimivat rahoitusmarkkinoilla.

”Uudet pelurit tulevat suurella volyymillä”, sanoo eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok).

Valtiolliset rahastot tai sijoitusyhtiöt keräävät salkkuihinsa osakkeita, bondeja ja muita finanssi-instrumentteja sekä kiinteistöjä.

Toiset ’fundit’ ovat osa keskuspankkien valuuttavarannon hallintaa, toiset taas ovat viranomaisista muodollisesti riippumattomia. Kaikki ovat silti kotivaltionsa poliittisen johdon kontrollissa.

Niiden kotimaita ovat muun muassa Kiina, Venäjä, Etelä-Korea, Singapore, Abu Dhabi ja Kuwait. Esimerkiksi China Investment Corporationin varat nousevat noin 200 miljardiin dollariin.

Luottamuksen
vahvistaminen korostuu

Niinistön mielestä uusi ilmiö vain korostaa tarvetta vahvistaa markkinoiden luottamusta.

Hän ei kritisoi sitä, miten nämä pelaajat ovat keränneet varansa. ”Se on tapahtunut suunnilleen markkinatalouden ehdoin.”

”Sen sijaan mielestäni on syytä kysyä: mikä takaa, että uudet pelurit käyttäytyvät tulevaisuudessa rahoinensa totutulla tavalla?”

Hän tarkoittaa varsinkin Kiinaa suurine valuuttareserveineen. Kiinan valuuttavaranto lähestyy jo 1 500 miljardin dollarin haamurajaa.

”On pohdiskeltu jo pitkään, miksi Kiina sijoittaa massiivisia summia USA:n liittovaltion huonotuottoisiin papereihin.”

Erityisesti Yhdysvalloissa on keskusteltu siitä, että valtiolliset sijoitusorganisaatiot ovat potentiaalinen riski rahoitusmarkkinoille, koska on mahdollista, että niiden päämotiivit ovat pikemminkin poliittisia kuin taloudellisia. Myös arvostettu brittiläinen talouslehti the Economist teki äsken kansijutun tästä aiheesta.

Myöskään Niinistö ei pidä poissuljettuna sitä, että kiinalaisilla on toimintaansa myös poliittisia motiiveja.

Kuinka käy
Suomen kilpailukyvyn?

Niinistö on huolissaan Suomen kilpailukyvyn trendistä. Viime aikoina hintakilpailukyky on rapautunut erityisesti suurten palkankorotusten vuoksi.

Suomessa on viime vuosina tuudittauduttu siihen, että meillä on hyvä kilpailukyky. Tunne perustuu siihen, että Suomi pärjäsi monta vuotta hyvin kansainvälisissä kilpailukykyselvityksissä. Tunnetuimpia mittauksia tekevät sveitsiläisorganisaatiot IMD ja World Economic Forum (WEF).

Yritysjohtajien huippukoulu IMD arvioi Suomen vuonna 2002 maailman kakkoseksi ja vuonna 2005 kuudenneksi. WEF:n rankingissa Suomi on ollut jopa ykkönen.

”IMD:n viime vuoden tulostaulukon mukaan Suomi teki aika pudotuksen”, Niinistö muistuttaa.

Suomen kokonaiskilpailukyky romahti peräti 17. sijalle, kun se vielä edellisenä vuonna oli 10. Esimerkiksi Tanska, Ruotsi ja Norja olivat viime vuonna selvästi Suomen edellä. Jostakin syystä IMD:n mittarin komponenteista heikkeni eniten hallinnon tehokkuus.

Vastaava lasku näkyy myös WEF:n mittauksissa. ”Käänne on selvä. Siitä ei ole puhuttu Suomessa kovin paljon”, Niinistö sanoo.

Hän on tietoinen kritiikistä, jota IMD:n ja WEF:n kilpailukykymittauksia kohtaan joskus esitetään, eivätkä ne hänellekään ole mitään jumalansanaa.

”Kansantalouden menestykseen vaikuttavat muutkin asiat, kuin mitä näissä selvityksissä mitataan.”

Hänen mielestään IMD:n ja WEF:n raporteilla voi kuitenkin olla tietty oirearvo.

”Silloin kun Suomen talous nousi rajusti 1990-luvun puolivälin jälkeen, myös Suomen kilpailukyky niiden mittareilla nousi selvästi.”

”Silloin se oli indikatiivinen [oireellinen]. Toivon mukaan näin ei ole nyt, kun se laskee.”

Toiveajattelulla
ei pötkitä pitkälle

Niinistö varoittaa mentaliteetista, että kansantalouden ja talouspolitiikan asioista puhutaan ”kauniisti”, informaatiovirrasta valitaan vain miellyttäviä faktoja, ja tulevaisuutta lähestytään toiveajattelun varassa.

”Kauniilla selityksillä ei selviä joka tilanteesta. Viittaisin vaikkapa semmoiseen yksityiskohtaan, kuin inflaatioon.”

Niinistö muistuttaa, että inflaatio on erityisen hankala ilmiö nyt, kun talous näyttää menevän alaspäin.

Tammikuussa inflaatio – kuluttajahintojen vuosimuutos – hypähti 3,8 prosenttiin lähinnä ruoan ja polttonesteiden kallistumisen vuoksi.

”Kaunis puhe selitti, että elintarvikkeiden hinnannousu oli tilapäistä, ja uskotteli, että tilanne rauhoittuu. Ei tilanne kuitenkaan ole rauhoittunut, vaan inflaatio on kiihtynyt vielä tammikuustakin.”

Maaliskuun inflaatioluku oli 3,9 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan sitä kiihdytti ennen kaikkea vaatteiden ja vihannesten kallistuminen.

Viikon puheenaihe: Kuinka syvä taantumasta tulee? Osallistu keskusteluun tästä

Keskustelu

Nyt on pöly laskeutunut onneksi vaaliraha asiassa,mutta kaikki maksaa.Muutama vuosi sitten oli käytössä HKL-busseissa Helsingissä ns.” rikkinäiset lippuautomaatit ” niissä suuri kulkija määrä kuulemani mukaan, poltti niinpaljon rahaa HKL- liikennelaitokselle että se pääsi peräti miljoonveloistaan, ja sitten alkoikin kuulua puhetta että ”nämä ovat väliaikaiset ja vähän monimutkaiset käytössä on tulossa uudet” .Sitä vain joutuu miettimään että miksi kansanedustajia ,näyttää siltä, hiostetaan aivan ylenmäärin mutta näistä ,meitä jokapäivä kulkuneuvoa koskevista asioista ei ole tarvis kuin mainita sivumennen. Kaikki ovat tyytyväisiä.Lippuautomaatit vaihtuivat .