Rahanpesun valvonnan tehostaminen vaati paljon finanssiyhtiöiltä, mutta tuloksia syntyy surkeasti

Jotta väärinkäytöksiin voitaisiin puuttua tehokkaammin, pankkien pitäisi voida vaihtaa tietoja sekä toistensa että viranomaisten kanssa.
Talous 18.2.2020 12:20
© Vesa Moilanen/Lehtikuva

Euroopan unionin vuonna 2015 antama rahanpesudirektiivi on osoittautumassa paitsi kalliiksi, myös tehottomaksi. Se vaatisi asiantuntijoiden mukaan merkittäviä uudistuksia.

Nykyisen valvontajärjestelmän keskeisenä ongelmana pidetään sitä, että se teettää valtavasti kustannuksia varsinkin pankeille ja muille finanssialan yrityksille, mutta ilmoitukset epäillystä rahanpesusta johtavat äärimmäisen harvoin edes esitutkintaan.

Kiinni jää muutamia pikkutekijöitä, mutta isojen toimijoiden kärähtäminen on edelleen äärimmäisen harvinaista.

Suomessa keskusrikospoliisin alaisuudessa toimiva rahanpesun selvittelykeskus sai vuonna 2018 yli 39 000 ilmoitusta epäillyistä rahanpesutapauksista. Niistä vain 51 johti esitutkintaan. Tilastot eivät kerro, kuinka moni esitutkinnoista johti todella syytteen nostamiseen tai langettavaan tuomioon. Vuoden 2019 raporttia ei ole vielä julkaistu.