EU:n konkurssilainsäädäntö kaipaa harmonisointia

Puheenvuoro 07.06.2019 06:00
Hannu Krogerus

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen kirjoitti Helsingin Sanomissa 19.4., että viranomaisten yhteistyötä on tiivistettävä ja lainvalvontaa yhtenäistettävä EU-alueella. Jäsenmaita sitova eurooppalaisen lainsäädännön uudistus on tarpeen rikosten estämiseksi.

Ylen MOT-ohjelma toi lainsäädännön puutteita esiin (”Näin pankit kaatoivat pörssiyhtiön”, 8.4.2019). Elcoteq-yhtiöiden kohtalo on esimerkki kansainvälisten pankkien toiminnasta ja EU-epäkohdista.

Elcoteqin on luultu hukkuneen finanssikriisin ja globalisaation syövereihin, mutta taustalla on pankkien toiminta, jota peitellään yhden EU-valtion, Luxemburgin, lainsäädännöllä.

Sen puutteet tarjosivat tilaisuuden omaisuuden siirtoon viranomaisten puuttumatta asiaan.

 

Elcoteq työllisti yli 24 000 ihmistä ympäri maailmaa, ja sillä oli loppuvaiheessa 10 000 osakkeenomistajaa. Yhtiö ajettiin kahden vuosikymmenen toiminnan jälkeen konkurssiin 2011 Luxemburgissa, joka on yksi EU:n perustajavaltio. Konkurssipesässä on oltu hiljaa lähes kahdeksan vuotta.

Miksi viranomaiset eivät tutki, mitä on tapahtunut? Miksi pesänhoitaja ei raportoi, mihin katosi yli 300 miljoonan euron omaisuus, joka oli noin 43 miljoonan euron lainojen vakuutena?

Elocoteq-yhtiöiden pesänhoitajaksi määrätty luxemburgilainen Yann Baden kieltäytyy kommentoimasta pesän tapahtumia entisille omistajille, yhtiön johdolle, velkojille ja medialle. Viranomaisilta ei saada tietoa, mitä on tapahtunut eri puolilla maailmaa sijanneille tehtaille ja muulle omaisuudelle. Hallituksen jäsenillä ei ole käsitystä pesän toimenpiteistä.

Tilit tyhjennettiin, kymmenien miljoonien asiakassaatavat ohjattiin pankeille. Paljonko ne ovat netonneet konkurssissa ylisuurten palkkioidensa ja korkojensa ohella? Onko sakkokorkoa maksettu pankeille koko kahdeksan vuotta kestäneen konkurssin ajan erääntyneelle pääomalle?

Ilmoituksensa mukaan pesänhoitaja ei ole tutkinut pankkien toimia ennen konkurssin alkua. Miksi ei?

Onko hän selvittänyt pankkien kanssa tehtyjen sopimusten kohtuullisuutta niiden tietojen jälkeen mitä julkisuudessa on kerrottu pankkisyndikaatin jäsenten, erityisesti The Royal Bank of Scotlandin väärinkäytöksistä?

 

Luxemburgissa konkursseista säädetään Code de Commerce:ssa vuodelta 1870  – jolloin keksittiin puhelin ja Suomessa toivuttiin nälänhädästä. Lakiuudistuksesta on riidelty yli kuusi vuotta.

Pesänhoitaja päättää itse palkkionsa suuruuden, ja pesää valvova tuomari saa myös palkkion konkurssipesästä. Paljonko he ovat laskuttaneet? Mitä intressiä heillä olisi saattaa loppuun pesää niin kauan kuin he saavat suorituksia? Luxemburgissa konkurssi voi kestää niin kauan kun palkkioihin riittää varoja.

Toiminnasta on pyydetty Suomessa rikostutkintaa ja finanssivalvonnan viranomaistoimia, toistaiseksi turhaan. Konkurssiin asetetun Eurooppa-yhtiön EU-sääntely on niukkaa ja noudattaa vanhaa paikallista lainsäädäntöä. Velkojat ja velallisten edustajat eivät tiedä, mitä pesässä on tapahtunut.

Viranomaisten tulee selvittää, käytetäänkö EU:ssa paikallista lainsäädäntöä ja sääntelyn aukkoja rikollisen toiminnan peittelyyn.

EU:n harmonisointia tarvitaan, kun jäsenvaltion lainsäädäntö on vanhentunut ja mahdollistaa väärinkäytökset.

Sisältö