Professori Matti Wiberg: Valtiovarainministeriön data kuuluu kaikille

Talous 23.8.2012 07:30

Valtio-opin professori Matti Wiberg kritisoi valtiovarainministeriötä tiedon pimittämisestä, mutta ennusteita tekevät ekonomistit eivät löydä VM:n toimista suurta valittamisen aihetta.

Valtio-opin professori Matti Wiberg vaatii talousdataa julkiseksi. Kuva Timo Jaakonaho / Lehtikuva.

Ilmatieteen laitoksen säädata avataan, niin että se on maksutta tarjolla periaatteessa kaikille. Muutenkin Suomi keskustelee vilkkaasti siitä, miten tietovarantojen avaaminen edistää taloutta ja uudistaa demokratiaa.

Osa tätä keskustelua on kritiikki, jonka mukaan valtiovarainministeriö (VM) pimittää tietoa kansalaisilta. On vaadittu, että VM:n pitää avata ennusteissaan käyttämänsä data ja laskentaperiaatteet ulkopuolisille tutkijoille.

Matti Wiberg: Ei keskustelua ilman avoimuutta

Yksi VM:n ankarimmista kriitikoista on ollut Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg, jonka mielestä asia on alati ajankohtainen.

”Julkisen talousdatan pitää olla avointa sen takia, että ulkopuoliset voivat tarkistaa, onko VM tehnyt laskelmansa oikein ja ovatko sen tekemät oletukset ylipäänsä realistisia.”

”Pitää voida tehdä vaihtoehtoisia malleja ja tarkistaa, tuottavatko ne erilaisia politiikkasuosituksia. Nyt ollaan liikaa yhden vaihtoehdon varassa. Margaret Thatcher oli kuitenkin väärässä: politiikassa on aina vaihtoehtoja.”

Wibergin mukaan juuri nyt syvällinen yhteiskunnallinen keskustelu olisi tarpeen, kun taloustilanne on poikkeuksellisen hankala.

”Mielekäs keskustelu edellyttää kuitenkin sitä, että paras mahdollinen viranomaisten hallussa oleva data on julkista ja saatavilla veloituksetta.”

”Poliitikot ja virkamiehet voivat bluffata vähemmän, jos data on avointa. Jos kaikilla on samat luvut, tosiasioille tulee suurempi paino kuin unelmahötölle ja mainostoimistoissa hiotuille poliittisille myyntilauseille.”

”VM suhtautuu ylimielisesti tietopyyntöihin”

Wibergin kokemuksen mukaan VM suhtautuu jatkuvasti ylimielisesti tutkijoiden pyyntöihin.

”Tietoa pantataan sellaisissakin tapauksissa, joissa niiden jakamisesta ei koidu haittaa edes omia etujaan varjeleville virkamiehille. VM vaatii tyhjentäviä selvityksiä siitä, mihin pyydettyjä aineistoja aiotaan käyttää. En tarkkaan ottaen tiedä, mistä tämä kertoo, mutta vainoharhaisuus tulee ensimmäisenä mieleen.”

”Kun pyysin erään laskelman dataa joitakin vuosia sitten, VM:n virkailija kehotti lukemaan Helsingin Sanomain uutisen aihepiiristä. Dataa en saanut.”

Wiberg kertoo myös pyytäneensä taannoin aikasarjaa valtion työntekijöiden määrästä. ”Se oli ylivoimaisen vaikea antaa.”

Hänen mukaansa mallimaa näissä asioissa on Yhdysvallat. ”CBO eli kongressin budjettivirasto tekee syvällisiä laskelmia politiikkavaihtoehtojen kustannusvaikutuksista.”

”Samoin Ruotsissa selvitellään vaihtoehtoja monipuolisesti. Toisin kuin meillä siellä asialla on päteviä yhteiskuntatieteilijöitä. Täällä pannaan liian usein ns. vuokra-aseet asialle eli sellaiset henkilöt, joiden näkemykset jo tiedetään ja jotka ovat lojaaleja ensisijaisesti hallitukselle eivätkä totuudelle.”

Hollannissa taas valtion rahoittama riippumaton tutkimusinstituutti CPB laatii samojen perusaineistojen ja mallien pohjalta vaihtoehtoislaskelmia ja arvioi esimerkiksi puolueiden talousohjelmien vaikutuksia.

Pekkarinen: VM:n ennustedata on avointa

VM:n ylijohtaja Jukka Pekkarinen on tottunut vastaamaan Wibergin ja muiden kriitikoiden arvosteluun. Helmikuussa 2008 hän lupasi Kauppalehdessä lisätä VM:n ennustetoiminnan läpinäkyvyyttä.

Nyt Pekkarinen sanoo, että VM:n ennustedata on avointa siltä osin kuin se on kansantalouden tilinpidon mukaista.

”Sitä on käytettykin esimerkiksi opetuksessa. Olemme suhtautuneet muutenkin myönteisesti ennusteeseen liittyviin ulkopuolisiin tietopyyntöihin.”

Pekkarisen mukaan VM on parantanut raportointiaan myös esimerkiksi ennusteen perusoletuksista ja lisännyt julkista taloutta koskevaa informaatiota ennustejulkaisuissaan. Nämä toimenpiteet perustuvat osin asiantuntija-arvioon, jonka eduskunnan tarkastusvaliokunta teetti muutamia vuosia sitten verotuloennusteista.

”Muutenkin finanssipolitiikan pohjana oleva valtiovarainministeriön ennuste on todettu sekä kotimaisissa että kansainvälisissä arvioinneissa objektiiviseksi, avoimeksi ja menetelmiltään laadukkaaksi.”

Pekkarinen sanoo, että ennustetoiminnan läpinäkyvyyttä ja laadunvalvontaa kehitetään tulevaisuudessa esimerkiksi EU:n tuoreen finanssipoliittisen sopimuksen linjausten mukaisesti.

Ennustelaitokset: Ei ongelmia VM:n kanssa

Suhdannetutkimuslaitoksissa Pekkarisen kollegat eivät löydä suurta valittamisen aihetta VM:n avoimuudesta.

Elinkeinoelämäntutkimuslaitoksella (Etla) ei ole ollut ongelmia saada VM:stä tarpeellisia tietoja ja myös Etlan yksittäisten tutkijoiden tietopyyntöihin on yleensä suhtauduttu myötämielisesti.

”Pystymme varsin hyvin laatimaan julkistaloutta koskevan ennusteen saatavilla olevien tietojen pohjalta. Yleensä ei myöskään ole vaikea löytää syitä siihen, mistä oletuksista syntyvät erot oman ja VM:n ennusteen välillä”, sanoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Hänen mukaansa EU-lainsäädännön asettama riippumattoman ennustamisen vaatimus lisää kuitenkin painetta uuteen avoimuuteen.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas arvioi, että VM:n tapauksessa kysymys on pikemminkin laskelmien ja analyysien läpinäkyvyydestä kuin datojen ja mallien käyttöön saannista. ”Kaikkien suhdanne-ennustajien data on varmaan samaa.”

Kuitenkin VM:llä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on monopoli ”mikrosimulointimalleihin” ja esimerkiksi tilastoekspertti-kansanedustaja Osmo Soininvaara on kritisoinut tätä asetelmaa.

”Tähän asiaan on kuitenkin tulossa parannus: ministeriöt ovat päässeet yhteisymmärrykseen malliensa siirrosta Tilastokeskukseen. Siellä niitä pitäisi päästä muidenkin käyttämään”, Ilmakunnas sanoo.

Hän muistuttaa, että sitä paitsi valmisteilla on uusi tilastolaki, joka todennäköisesti mahdollistaa tulevaisuudessa entistä parempia aineistojen saannin Tilastokeskuksesta.

PTT:n Holm: Suorat linkit dataan!

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm sanoo, ettei hän koe VM:n tai Tilastokeskuksen estävän tiedon käyttöä.

”Periaatteessa VM:n ja Tilastokeskuksen data on tutkijoiden käytössä. Tosin monesti se on hankalassa muodossa ja työläästi käytettävissä.”

Holmin mukaan olisi hyvä, jos Tilastokeskus ja VM menisivät samaan suuntaan Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa, ja alkaisivat tuottaa tutkijoiden ja yritysten näkökulmasta entistä helppokäyttöisempää dataa.

”Toimittajien, tutkijoiden ja yleisön kannalta olisi hyvä, jos VM alkaisi noudattaa samaa käytäntöä kuin OECD. Monissa OECD:n verkkosivujen kuvioissa on konkreettinen suora linkki dataan, jonka perusteella kuvion käyrät on piirretty.”

Korkman: Ennusteen laadinta kuin makkaran teko

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ei pidä kysymystä ennustedatan avoimuudesta erityisen tärkeänä ongelmana.

”Data on kuitenkin pääasiassa kansantalouden tilinpidon lukuja, jotka jo ovat kaikkien saatavilla. Samoin erilaiset ennakoivat indikaattorit ovat julkisia.”

Hänen mielestään kiinnostavampi kysymys koskee sitä, miten ennuste laaditaan.

”Tältä osin mikään laitos ei halua tai pysty prosessia tarkkaan kuvaamaan. Yleensä on jokin malli, mutta monista syistä sitä manipuloidaan rankasti harkinnan pohjalta, mikä on pääosin ok.”

”Ei sitä hevin selosta, se on kuin makkaran teko. Enkä tiedä, tulisiko kukaan viisaammaksi, vaikka VM tai Suomen Pankki patistettaisiin kertomaan, minkälaista mallia ne käyttävät.”