Pörssiyhtiöiden johtajat jakavat etuja toisilleen

Talous 10.4.2009 13:00

Pörssiyhtiöiden johtajilla on tärkeä rooli päätöksissä, jotka koskevat toisten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkkoja ja palkkioita.

johtajat

Pörssiyhtiö Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius toimii pörssiyhtiö Huhtamäen hallituksen puheenjohtajana. Lilius johtaa puhetta myös hallituksen henkilöstövaliokunnassa, joka käsittelee Huhtamäen ylimmän johdon palkka-asiat.

Toisaalta pörssiyhtiö Tiedon entinen toimitusjohtaja Matti Lehti on Fortumin hallituksen puheenjohtaja ja Nokian johtokunnan entinen jäsen Sari Baldauf ja Sammon johtoryhmän jäsen Ilona Ervasti-Vaintola ovat Fortumin hallituksen jäseniä – ainakin mikäli Fortumin yhtiökokous on tehnyt odotetut päätökset tämän tekstin mentyä painoon.

Muutenkin suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on vilisemällä toisten pörssiyhtiöiden toimivaa tai vastikään eläkkeelle jäänyttä johtoa.

Kysymys pörssiyhtiöiden johdon palkoista ja palkkioista nousi esiin runsas viikko sitten, maaliskuun lopulla.
Tulilinjalla oli erityisesti Fortum ja varsinkin sen toimitusjohtaja Lilius.

Edellisen kerran Lilius oli otsikoissa syksyllä 2005. Silloin laskettiin, että Fortumin johdon optio- ja osakekannustimet tuottivat silloisten pörssikurssien mukaan 2002-2006 Liliukselle 12 miljoonaa euroa.

Nyt kohu johtui siitä, että Lilius oli vastoin valtio-omistajan ohjeita saanut vuonna 2008 yli kahden miljoonan euron osakepalkkion. Valtion katto osakepalkkiolle on kaksi kertaa vuosipalkka, ja tämä raja rikkoutui rytisten ainakin entisen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mielestä.

Debatissa on kiistelty kovasti siitä, kuka vastaa pörssissä olevien valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden palkka- ja palkkiopäätöksistä.

Lilius kritisoi valtio-omistajaa siitä, että sen tahto muuttuu suhdanteiden mukana, ja Fortumin hallituksen edellinen puheenjohtaja Peter Fagernäs on jo pitkään ollut sitä mieltä, että poliitikkojen populismi häiritsee järkevää omistajapolitiikkaa.

Huhtikuun alussa Fagernäs ilmoitti jäävänsä pois puheenjohtajan tehtävästä. Lilius ilmoitti siirtyvänsä eläkkeelle vuoden lopussa.

Kollegoilla tärkeä rooli

Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimusprofessori Risto Tainio uskoo, että pörssiyhtiöiden johtajilla saattaa olla toisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäseninä tärkeä rooli kannustinjärjestelmien muovaamisessa ja palkitsemispäätösten tekemisessä.

Tainio on tutkinut johdon kannustimia. Hän teki 2003 tutkijakollegoidensa Seppo Ikäheimon ja Timo Löyttyniemen kanssa aiheesta kirjan Ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmät – Hyvä saa palkkansa?

Tutkimuksessa on tähän asti korostettu lähinnä konsulttien ja ulkomaisten omistajien roolia.

”Hallitus joka tapauksessa vaikuttaa tähän asiaan ratkaisevasti, koska sen tehtäviin kuuluu ylimmän johdon valinta ja palkitseminen”, Tainio sanoo.

”Johtajakollegojen suoraa vaikutusta tietyn palkitsemisjärjestelmän syntyyn ja kehittämiseen on kuitenkin vaikea todentaa, edes tutkimuksen keinoin.”

Tainio pitää kuitenkin selvänä, että Suomessakin on pörssiyritysten johtajien välillä kiinteät verkostot, joissa tieto kulkee.

Niinpä hän pitää luonnollisena, että pörssiyhtiöt jäljittelevät toistensa palkitsemiskäytäntöjä. Yritysjohtajat käyttävät kokemustaan oman yrityksensä palkkauksesta – myös siitä saadusta kritiikistä – tehdessään vastaavia päätöksiä hallitusten jäseninä muissa yrityksissä.

”Uskoisin, että esimerkiksi Nokian johtajat ovat vieneet toisiin yrityksiin omaa palkitsemisasiantuntemustaan.”

”Johtajien keskinäinen solidaarisuus ilmenee esimerkiksi viimeaikaisissa lehtihaastatteluissa, joissa johtajat hyväksyvät kyllä omien ja kollegojensa tulojen kasvun, mutta vaativat muilta henkilöstöryhmiltä palkkamalttia.”

Sääntö, ei poikkeus

Helsingin pörssiyhtiöissä naapuriyhtiön johdon edustus hallituksessa on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. SK:n pikalaskelma osoitti, että pelkästään suurimmissa pörssiyhtiöissä tällaisia tapauksia on kymmeniä.

Varsinaista ristikkäinedustusta ei sentään ole, toisin sanoen tilanteita, joissa kollegat istuisivat päittäin toistensa hallituksissa.

Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen on Stora Enson hallituksessa. Wärtsilän toimitusjohtaja Ole Johansson vetää Outokummun hallitusta, ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on saman hallituksen jäsen ja myös sen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja.

Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila on Sammon hallituksen uusi jäsen. Myös Elisan omassa hallituksessa istuu toisten pörssiyhtiöiden toimivan johdon edustajia: Elektrobitin toimitusjohtaja Pertti Korhonen, Koneen johtokunnan jäsen Ari Lehtoranta ja Wärtsilän varatoimitusjohtaja Raimo Lind.

Pari vuotta sitten eläkkeelle jääneet toimitusjohtajat ovat kysyttyä väkeä luottamustehtäviin. Esimerkiksi Metson hallituksen puheenjohtajana toimii Jukka Viinanen ja jäsenenä Maija-Liisa Friman. Viinanen on Orionin ja Friman Aspocompin entinen toimitusjohtaja.

Varsinaisia hallitushaita ovat myös Huhtamäen ja YIT:n ex-toimitusjohtajat Timo Peltola ja Reino Hanhinen ja Nordean entinen varatoimitusjohtaja Eira Palin. Peltola toimii muun muassa Nordean hallituksessa, Hanhinen Rautaruukin hallituksen puheenjohtajana ja Palin esimerkiksi Elisan hallituksessa.

Entä Pesonen ja Wahlroos?

Entä tilanne, jossa toimitusjohtaja istuu omassa hallituksessaan? Esimerkiksi toimitusjohtaja Pesonen on UPM:n hallituksen jäsen. Eikö tähän asetelmaan sisälly kaikkein suurin riski siitä, että palkitsemispäätökset vinoutuvat?

Tämä vaara on periaatteessa eliminoitu sillä, että toimitusjohtaja joutuu hallituksen jäsenenä jääväämään itsensä kaikissa päätöksissä, jotka koskevat hänen omia asioitaan.

Sammon konsernijohtajan tehtävän jättävä Björn Wahlroos on ollut saman yhtiön hallituksen jäsen ja siirtyy nyt sen puheenjohtajaksi. Hän myös jatkaa UPM:n hallituksen puheenjohtajana ja toimii edelleen Nordeankin hallituksessa.

Wahlroos ei kuitenkaan kuulu samaan palkkajohtajien klubiin kuin useimmat edellä mainituista yritysjohtajista. Hänen luottamusasemansa perustuu ennen kaikkea siihen, että hän on Sammon neljänneksi suurin omistaja.

Vastaavanlainen rooli on myös F-Securen entisellä toimitusjohtajalla Risto Siilasmaalla Elisan ja F-Securen hallituksissa. Hänkin on ennen muuta pörssiyhtiön perustaja ja merkittävä omistaja.