Pienemmät yritykset työllistävät vakaammin kuin globaalit jätit

Talous 2.11.2009 07:31

Nostaako vientivetoinen talouspolitiikka Suomea enää jaloilleen, vai pitäisikö jo keksiä jotain uutta?

Piirros Kuvitus Janne Tervamäki

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs kysyi viime viikolla, mikä voisi korvata viennin. Kysymyksen oli tarkoitus ehkä enemmän herättää keskustelua, mutta silti se on äärimmäisen vakava.

Tänä ja ensi vuonna Suomi ottaa velkaa reilut 10 miljardia euroa vuodessa. Kahden vuoden aikana se on siedettävä määrä Suomen kaltaiselle vähävelkaiselle maalle, mutta velan tarve ei näytä loppuvan.
Vientiteollisuus on nostanut meidät aina lamasta. Nyt maailmanlaajuiset markkinat ovat niin lamassa, että suomalaisten tuottamien tavaroiden kysyntä on hyvin pientä. Vientiteollisuus ei näe pientäkään valoa markkinoilla muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta.

Nyt pitää löytää uusi tapa rahoittaa suomalaista hyvinvointia.

Verotulot jakaantuvat Suomessa karkeasti kolmeen osaan: kulutusverot, kuten alv, tuottavat kolmasosan, tuloverot kolmasosan ja muut kolmasosan.

Se tarkoittaa sitä, että kulutusverot ja palveluyritysten maksamat palkat ovat huomattava osa suomalaista verotusta. Verotuksen kautta palvelusektori jakaa hyvinvointia merkittävästi koko Suomeen.
Palvelujen lisäksi tarvitsemme uudenlaista teollisuutta, joka myös kykenee viemään.

Kun perinteinen vientiteollisuus lähtee globaaleille markkinoille, se siirtyy hyvin nopeasti sinne, missä kustannukset ovat kokonaisuudessaan alhaisimmat. Tässä kisassa Suomi on pärjännyt perinteisesti aika huonosti.

Metsäteollisuus on hyvä esimerkki. Metsäteollisuus ei toivu Suomessa, ellei alalle kehity pieniä ja keskikokoisia yrityksiä, jotka tuottavat jalostetumpia, uudenlaisia tuotteita.

Väheksymättä suuria, pienet ja keskisuuret yritykset pysyvät paremmin kotimaassa ja jopa työllistävät nykytilanteessa vakaammin kuin täysin globaaleilla markkinoilla toimivat jätit.

Ja jos pieni yksikkö ajautuu ongelmiin, koko yhdyskunta ei sorru. Monet tehdaspaikkakunnat ovat kokeneet niin rajuja muutoksia suurten lopettaessa, että useampiin pieniin yrityksiin perustuva ratkaisu tuntuu hyvältä.

Menestystä seminaareista?

Ongelma on siinä, että pienet ja keskisuuret yritykset pitäisi saada kasvamaan suuremmiksi, vaikka ei jäteiksi.

Kasvuun tarvitaan kysyntää ja markkinoita. Ja yrittäjän halu kasvaa.

Sitten pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyinen ympäristö. Jos sitä ei ole, ei synny myöskään menestystarinoita, jotka rahoittavat suomalaista hyvinvointia.

Välillä tulee sellainen tunne, että Suomen uutta menestystä yritetään rakentaa julkisen vallan ohjauksella, erilaisilla politiikkaohjelmilla ja muilla keskusjohtoisilla toimenpiteillä.

Ajatellaan, että sieltä se uusi Nokia syntyy, kun oikein seminaareissa pohditaan.

Ei se synny, se syntyy jossain yrityksessä jonkun oivalluksesta.

Jotta Suomen valtio voisi kerätä 10 miljardia lisää veroja, tarvitaan hurja määrä uusia menestystarinoita. Toinen vaihtoehto on käyttää 10 miljardia vähemmän julkisiin palveluihin. Se tuntuisi yhteiskunnassa isona muutoksena.

Teksti Juhani Pekkala

Kirjoittaja on Suomen Kaupan liiton toimitusjohtaja.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.