Pienemmät yritykset työllistävät vakaammin kuin globaalit jätit

SK:n toimitus
Talous 2.11.2009 07:31

Nostaako vientivetoinen talouspolitiikka Suomea enää jaloilleen, vai pitäisikö jo keksiä jotain uutta?

Piirros Kuvitus Janne Tervamäki

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs kysyi viime viikolla, mikä voisi korvata viennin. Kysymyksen oli tarkoitus ehkä enemmän herättää keskustelua, mutta silti se on äärimmäisen vakava.

Tänä ja ensi vuonna Suomi ottaa velkaa reilut 10 miljardia euroa vuodessa. Kahden vuoden aikana se on siedettävä määrä Suomen kaltaiselle vähävelkaiselle maalle, mutta velan tarve ei näytä loppuvan.
Vientiteollisuus on nostanut meidät aina lamasta. Nyt maailmanlaajuiset markkinat ovat niin lamassa, että suomalaisten tuottamien tavaroiden kysyntä on hyvin pientä. Vientiteollisuus ei näe pientäkään valoa markkinoilla muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta.

Nyt pitää löytää uusi tapa rahoittaa suomalaista hyvinvointia.

Verotulot jakaantuvat Suomessa karkeasti kolmeen osaan: kulutusverot, kuten alv, tuottavat kolmasosan, tuloverot kolmasosan ja muut kolmasosan.

Se tarkoittaa sitä, että kulutusverot ja palveluyritysten maksamat palkat ovat huomattava osa suomalaista verotusta. Verotuksen kautta palvelusektori jakaa hyvinvointia merkittävästi koko Suomeen.
Palvelujen lisäksi tarvitsemme uudenlaista teollisuutta, joka myös kykenee viemään.

Kun perinteinen vientiteollisuus lähtee globaaleille markkinoille, se siirtyy hyvin nopeasti sinne, missä kustannukset ovat kokonaisuudessaan alhaisimmat. Tässä kisassa Suomi on pärjännyt perinteisesti aika huonosti.

Metsäteollisuus on hyvä esimerkki. Metsäteollisuus ei toivu Suomessa, ellei alalle kehity pieniä ja keskikokoisia yrityksiä, jotka tuottavat jalostetumpia, uudenlaisia tuotteita.

Väheksymättä suuria, pienet ja keskisuuret yritykset pysyvät paremmin kotimaassa ja jopa työllistävät nykytilanteessa vakaammin kuin täysin globaaleilla markkinoilla toimivat jätit.

Ja jos pieni yksikkö ajautuu ongelmiin, koko yhdyskunta ei sorru. Monet tehdaspaikkakunnat ovat kokeneet niin rajuja muutoksia suurten lopettaessa, että useampiin pieniin yrityksiin perustuva ratkaisu tuntuu hyvältä.

Menestystä seminaareista?

Ongelma on siinä, että pienet ja keskisuuret yritykset pitäisi saada kasvamaan suuremmiksi, vaikka ei jäteiksi.

Kasvuun tarvitaan kysyntää ja markkinoita. Ja yrittäjän halu kasvaa.

Sitten pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyinen ympäristö. Jos sitä ei ole, ei synny myöskään menestystarinoita, jotka rahoittavat suomalaista hyvinvointia.

Välillä tulee sellainen tunne, että Suomen uutta menestystä yritetään rakentaa julkisen vallan ohjauksella, erilaisilla politiikkaohjelmilla ja muilla keskusjohtoisilla toimenpiteillä.

Ajatellaan, että sieltä se uusi Nokia syntyy, kun oikein seminaareissa pohditaan.

Ei se synny, se syntyy jossain yrityksessä jonkun oivalluksesta.

Jotta Suomen valtio voisi kerätä 10 miljardia lisää veroja, tarvitaan hurja määrä uusia menestystarinoita. Toinen vaihtoehto on käyttää 10 miljardia vähemmän julkisiin palveluihin. Se tuntuisi yhteiskunnassa isona muutoksena.

Teksti Juhani Pekkala

Kirjoittaja on Suomen Kaupan liiton toimitusjohtaja.

Keskustelu

Miksi mahdollisuuksista, kuten avoimesti haettavissa linkeissä olevasta rahoituksesta ja hyvin tehdystä työstä viestitään niin vähän? miksi työttömyyskorvausta ei vaihdeta vähätyöllisyyskorvaukseen? minkälaisia rakentavia ehdotuksia esimerkiksi yritysten valmiuksien edistämiseksi voisi olla ihan turhien vastakkainasettelujen sijaan? Suomessa ja kansainvälisesti on niin paljon osaamista, että ihan turhaa ihmisiä on työttömänä pitää.

Työnteon lisäksi ehdotuksena työttömyyden sijaan työttömyyskorvaus voitaisiin myös vaihtaa vähätyöllisyyskorvaukseen, jolloin työttömyyden sijaan ihmiset tekisivät vähän töitä vastineeksi vähätyöllisyyskorvauksesta. Miksi ihmisille maksetaan työttömyydestä, kun voitaisiin maksaa vähätyöllisyydestä?

Siten ihmisten osaaminen ja vuorovaikutus työelämään säilyisivät ja sekä julkisella sektorilla, että esimerkiksi yrityksissä voisi olla ihmisiä töissä, jotka tekisivät kansantalouden näkökulmasta kannattavaa oman alansa työtä työttömyyden sijaan. Eli siis vähän töitä työttömyyden sijaan ja kansantalouden elpyessä työnteon avulla voisivat myös työllistyä vähitellen normaalityöhön.

Työnteko vaikuttaa myönteisesti mm. BKT:n osalta, hyvinvoinnin edistämiseksi ja ihmisten työllistämiseksi sekä julkisten palveluiden maksamiseksi. Humaanin näkökulman lisäksi vältyttäisiin syrjäytymisen kuluilta.

Konkretisoin vielä ideaa, eli esimerkiksi timpuri, joka saisi esimerkiksi 1000euroa/kk työttömyyskorvausta siitä, että on työttömänä saisi työttömyyskorvauksen sijaan vähätyöllisyyskorvausta 1000/kk siitä, että kunnostaa vanhainkotia viikon kuukaudessa.

SK pääkirjoituksen 44/2009 mukaan Suomi on ”kansainvälisesti maailman menestynein ja kukoistavin maa.. koulutus, terveys, turvallisuus ja oikeusvaltion toimivuuden näkökulmasta””.., ”kansallinen innovointijärjestelmä on huippua yms.”

Ihmisillä on paljon mahdollisuuksia työllistää itseään useilla eri sektoreilla.

Talous- ja elinkeinoelämä – perustietoa Suomesta
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustietoa_suomesta/talous_ja_elinkeinoelama/index.html

Tietopaketti yrittäjille ” Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Näistä yrityksistä suurin osa on alle 50 henkeä työllistäviä pienyrityksiä, joiden palveluksessa toimii noin 615 000 henkeä.” http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yrittajille/index.html

Raha-automaattiyhdistyksen http://www.ray.fi avustuksella tuetaan mielettömän hienoja hankkeita ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. http://www.suomi.fi ja http://www.vn.fi mm. kaikkien ministeriöiden sivuilla on paljon sektorin mukaista rahoitusta, jolla kaikki ihmiset voivat työllistää itseään esimerkiksi hyvinvointia edistävillä hankkeilla.

Euroopan Unionin työstä ja mahdollisuuksista lisätietoa on
mm. http://www.eurooppa-tiedotus.fi ja http://www.europa.eu sivuilla.

Eurooppalainen portaali pk-yrityksiä varten
http://ec.europa.eu/enterprise/sme/index_fi.htm

EU-rahoitus yksinkertaistuu
http://ec.europa.eu/news/economy/070329_1_fi.htm

”Euroopan unionin rahoittamat …ohjelmat, toimet ja hankkeet perustuvat unionin jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Ohjelmien hallinnoinnista vastaavat kansalliset viranomaiset ja Euroopan komissio.” http://www.eurooppa-tiedotus.fi

Arvioiden mukaan ”vuonna 2010 syntyvät vauvat elävät yli 100-vuotiaaksi” tiede.fi ja ihmiset, jotka haluavat olla töissä ovat helposti työkykyisiä vielä yli kaksikymmentä vuotta eläkeiän jälkeen.

Monikulttuurisuus on myös vahvuus erilaisissa organisaatioissa. Itse voisin hyvin palkata yritykseen yli 70-vuotiaita ihmisiä, jotka ovat mielestäni vielä ihan nuoria ja heillä on monen kymmenen vuoden osaaminen. Organisaatioissa joissa on sekä nuoria ihmisiä, joilla on paljon uusia ideoita sekä osaamista esimerkiksi teknisistä uutuuksista ja ihmisiä, joilla on asiapitoista osaamista pitkältä ajalta on paljon synergiaetuja. Pitkäaikainen osaaminen on oleellinen vahvuus organisaatioille.

Televisiossa oli ohjelma, jossa iäkkäämmille ihmisille oli annettu mahdollisuus pitää ikävapaita. Kyseinen oli edistänyt ihmisten työhyvinvointia, töissäjaksamista ja yrityksen kannattavuutta.
Ihmisten kehuminen on myös tärkeää osana työhyvinvointia.

Suomalaisessa kulttuurissa on työntekoa ja osaamista pidetty tärkeinä asioina. Miksi hyvin tehdystä työstä ja mahdollisuuksista on niin vähän viestintää viestintävälineissä?

Mielipiteitä ja rakentavia ehdotuksia keskusteluun?

yhteiskunnan pitäisi jotenkin kompensoida paremmin yrittäjäriskistä.

perinteinen ongelma on akateemisten yrittäjien puute. mukavia ja riskittömämpiä mahdollisuuksia on toisen renkinä.

suomalainen hengittää sellaista pikkuporvarillista ”se on siellä ison firman palveluksessa”-höpinää. samalla jääräpäiset yrittäjänuoret nähdään vähän sellaisina boheemeina tai muuten vaan koijareina.

taustalla on varmasti myös suomen tasapäistävää kulttuuria.. jos lähdet yrittäjäksi ja tiput alas niin sitten tullaan suomessa alas tosi kovaa vrt. esim. Usa

vaikka on itsestään selvää, että osa tippuu aina alas ja eikä se ole välttämättä oma syy.

yrittäjyys houkuttelee suomessa verrattain vähän vaikka / sillä se on tosiassa kaikkeista kovimpien jätkien ja mimmien juttu – verrattuna palaveriammattilaisiin. (pientä karrikointia ihan vaan hyvässä hengessä kuitenkin)

ja onhan toisaalta suomen tasaiset tuloerotkin tässä taustalla.. mitä sitä ponnistelemaan, kun ammattikoulun ja yliopiston käyneet tienaavat melkein saman verran kuitenkin ensimmäisen 20 työvuoden aikana.. rahankäytössä on vaan eroa

Mielestäni pk-sektorin yrityksiin voisi olla mahdollisuus tehdä hajasijoituslainoja, jolloin riski jakautuisi useampaan yritykseen sijoittajan kannalta, jonka avulla voitaisiin auttaa yrityksiä mm. kahden ensimmäisen vaikeimman vuoden osalta. Kyseinen olisi mielekäs sijoitus tulevaisuuteen.

Miten yrittäjyydestä ja akateemisten ihmisten yrittäjyydestä voitaisiin tehdä mielekkäämpää?
STT:n uutisen mukaan ”Yrittäjien sosiaaliturvaa pohtinut työryhmä päästäisi yrittäjätkin vuorotteluvapaalle.” Yrityksissä, joissa on annettu ikävapaita on kyseinen työhyvinvointi vaikuttanut myös yrityksen kannattavuuteen myönteisesti.

Mielipiteitä ja ehdotuksia yrittäjyyden tukemiseksi ja ehdotukseen, että työnteon lisäksi työttömyyden sijaan työttömyyskorvaus voitaisiin myös vaihtaa vähätyöllisyyskorvaukseen, jolloin työttömyyden sijaan ihmiset tekisivät vähän oman alan töitä vastineeksi vähätyöllisyyskorvauksesta. Esimerkiksi viikon kuukaudessa. Miksi ihmisille maksetaan työttömyydestä, joka vaikuttaa syrjäytymiseen ja on humaanin näkökulman lisäksi kallista yhteiskunnalle, kun voitaisiin maksaa vähätyöllisyydestä?