Pankkikriisi alkoi 20 vuotta sitten – piina jatkuu

Talous 7.2.2011 07:31

symbolikuva pankkikriisistäVuonna 2008 puhjennut maailmanlaajuinen finanssikriisi palautti mieleen myös Suomen 1990-luvun pankkikriisin. Ex-pääministeri Matti Vanhanenkin koki uransa tähtihetkiä, kun hän pääsi Brysselissä opettamaan muulle Euroopalle pankkikriisin hallintaa.

Viimeksi pankkikriisiämme on muisteltu, kun yhtenä euro-rintamana rynnistimme pelastamaan Irlannin pankkeja, jotka olivat eläneet yhtä hulvattomasti kuin omat säästöpankkimme aikoinaan. Synnittömiä eivät tosin tuolloin olleet liikepankitkaan.

Ja kyllä Suomen 90-luvun pankkikriisissä muistelemista riittääkin. Hiljaisen hetken pitäminenkin olisi aina silloin tällöin paikallaan, sillä liian moni ratkaisi velkaloukkuun joutumisensa itsemurha-exitillä.

Vaikka pankkikriisin puhkeamisesta tuleekin tänä vuonna kuluneeksi jo 20 vuotta, niin senaikaisia oikeusprosesseja yhä edelleen on vireillä. Niitä operoivat Valtion vakuusrahaston omistuksessa olevat Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy, Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy sekä Yrityspankki Skop Oy, joka on itse asiassa se sama Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki, jonka Suomen Pankki joutui ottamaan haltuunsa 19.9.1991. Yrityspankki Skop Oy:ksi Skopin nimi muutettiin 3.7.1996.

Australiassa asti

Suoranaisesti Skopiin liittyviä oikeudenkäyntejä on vireillä kaksi. Ensimmäinen juontaa juurensa Skopin osallistumiseen aikoinaan vajaan kolmen prosentin osuudella kansainväliseen pankkikonsortioon, joka rahoitti australialaista Bell-lehtitaloa.

Bell ei kuitenkaan kyennyt velkojaan maksamaan, joten pankit realisoivat lainojensa vakuudet, ja yhtiörypäs ajautui konkurssiin. Konkurssipesät nostivat kuitenkin vastakanteen ja alkoivat vaatia rahoja takaisin.

Australiassa käytävä oikeusprosessi on edennyt valitustuomioistuin vaiheeseen. Eikä loppua ole näkyvissä.
Toinen Yrityspankki Skopin yhä edelleen kummittelevista oikeustapauksista koskee hollantilaista konkurssiin mennyttä kiinteistöyhtiö Interforcea, jossa siinäkin kanteen nostajana on pesänhoitaja. Tässä Hollannissa puitavassa jutussa ei ole vielä saatu aikaiseksi edes ensimmäistä varsinaista alioikeuden päätöstä, mutta toiveita on aivan viime aikoina herännyt siitä, että asiassa päästäisiin sovitteluratkaisuun.

Rahaa näissä kahdessa oikeusprosessissa on palanut vuosittain 100 000 - 300 000 euroa.

Arsenalin piikissä olevat jutut ovat puolestaan suurimmaksi osaksi peräisin 1980-luvun juppikauden luototuksista. Kun Arsenal vuonna 2003 asetettiin selvitystilaan, sillä oli vireillä runsaat 100 oikeudenkäyntiä. Tällä hetkellä kesken on vielä 38 juttua.

Notareal-yhtiöstään tunnetuksi tullutta J-P Mattilaa ja hänen intressitahojaan koskevia juttuja on pelkästään vireillä kymmenkunta. Jussi Uotiin liittyviä juttuja on käsittelyssä puolenkymmentä ja veljensä Kari Uotin nk. omaisuuden kätkemishaaraan kuuluvia juttuja kaksi. Laskua näistä tällä hetkellä käsittelyssä olevista Arsenal-jutuista on kertynyt keskimäärin runsas miljoonaa euroa vuodessa.

Mutta ovat oikeudenkäynnit tuottaneet myös tulosta. Arsenalin tilinpäätöstietojen mukaan yhtiö on pystynyt selvitystilansa aikana palauttamaan kaikkien käymiensä oikeudenkäyntien avulla valtiolle ja Valtion vakuusrahastolle yhteensä 185 miljoonaa euroa.

Suurin osa oikeusjutuista uskotaan saatavan käsiteltyä loppuun vuoteen 2014 mennessä, mutta uusimmat jatkuvat varmaan vielä senkin jälkeen. Ja vasta kun nuija on viimeisen kerran kopsahtanut, voidaan alkaa laatia juppikauden lopullista tilinpäätöstä.

Kuvitus Janne Tervamäki.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.