Pääjohtaja Reijo Karhinen: OP vastustaa rahoitusmarkkinaveroa mutta ei aio lähteä Suomesta

OP
Teksti
Jarmo Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Rahoitusmarkkinavero asettaisi pankit eriarvoiseen asemaan, varoittaa Reijo karhinen. Kuva Markus Pentikäinen.

Aloitetaan tyhmällä kysymyksellä: kun ostan kaupasta pullapitkon, maksan veroa. Kun ostan pörssistä osakkeen, en maksa veroa. Miksi näin on, OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen?

“Pörssikaupassakin oli vero, mutta pääomien vapaan liikkuvuuden takia siitä on haluttu luopua. Päätös oli poliittinen.”

Ilmoititte Helsingin Sanomien haastattelussa Osuuspankin harkitsevan toimintojen siirtämistä ulkomaille, esimerkiksi Viroon, jos Suomi ottaa käyttöön eurooppalaisen rahoitusmarkkinaveron. Miksi?

“Haluamme turvata suomalaisen pankin asiakkaille samanlaisen lähtötilanteen kuin ei-suomalaisten pankkien asiakkaat saavat. Suomalaisen pankin asiakkaat joutuisivat maksamaan veron, jota ei-suomalaisen pankin asiakkaat eivät maksaisi.”

Mitä “toimintojen siirtäminen” käytännössä tarkoittaisi?

“Esimerkiksi johdannaiskaupan siirtämistä Tukholmaan, silloin puhutaan yksittäisistä ihmisistä.”

Osuuspankki ei siis ole “lähdössä Suomesta”?

“Ei ole. On syntynyt aika laaja keskustelu siitä, jos OP-Pohjola, jossa on 13 500 ihmistä töissä, harkitsee yksittäisten ihmisten siirtämistä Tukholmaan.”

Muutkin pankit ovat ilmoittaneet suunnittelevansa toimintojen siirtämistä. Veroksi on kaavailtu kohteesta riippuen 0,1 tai 0,01 prosenttia, miksi noin pieni vero aiheuttaa noin rajut reaktiot?

“Tämä reaktio ei ole raju. Toimintojen siirtäminen olisi erittäin pienimuotoista. Mutta kun toisessa pankissa asiakkaalta menee vero ja toisessa ei, on valtiovalta asettanut kaksi toimijaa eriarvoiseen asemaan. Tässä on kyse sellaisen pankin asiakkaiden edusta, jolla on toimintaa vain Suomessa.”

Komission tiedote verosta on otsikoitu “Pannaan finanssiala maksamaan oikeudenmukainen osuutensa”. Miksi tämä ajatus aiheuttaa niin jyrkkää vastustusta?

“Jos vero voidaan periä globaalisti, se on hyvä idea. Mutta euroalueella verotusta tulisi yhdenmukaistaa, ei eriyttää. Taistelen suomalaisten pankkiasiakkaiden puolesta.”

Eikö se, että veron pitäisi olla maailmanlaajuinen, merkitse samaa kuin että veroa ei ikinä tule? Aina joku jää ulkopuolelle.

“No esimerkiksi G-20-maiden pitäisi olla mukana.”

Velkaantuneet euromaat etsivät epätoivoisesti uusia verotuloja, miksi niitä ei voi etsiä rahoitusalalta?

“Voi etsiä, kunhan se tapahtuu riittävän tasa-arvoisesti. Ja onhan meille Suomeen tulossa pankkivero.”

Olisiko rahoitusmarkkinaverolla hyviä puolia?

“Se on tarpeeksi laajasti toteutettuna tehokas vero. Näin rajatulla alueella se kuitenkin on tehoton.”

Asiantuntijoiden mukaan vero toimisi myös spekulointia hillitsevänä “hidastustöyssynä”. Eikö se ole hyvä asia?

“Kyllä, jos vero olisi riittävän kattava, sillä varmaankin olisi vaikutusta. Nyt sen ohittaminen olisi liian helppoa, kun on niin paljon toimijoita, jotka toimivat useassa maassa.”

Esimerkiksi Ranska ja Saksa ajavat veroa. Ovatko nämä maat tekemässä kansantaloudellista itsemurhaa?

“Epäilen, ettei vero näissäkään maissa mene loppuun asti. Ne kärsivät, kun Iso-Britannia jää veron ulkopuolelle.”

Ranska otti rahoitusmarkkinaveron käyttöön yksipuolisesti jo elokuussa. Onko paikallisia pankkeja siirtynyt jo ulkomaille?

“En tunne tätä asiaa.”

Lue myös