Orionin kaksi keihäänkärkeä

Karri Kokko
Talous 25.1.2008 11:23

Jukka Viinasen mukaan Orionilla on kahden kärjen tuotestrategia. Yhtiö tähtää edelleen omiin keksintöihin. Samalla se valmistaa entistä enemmän myös geneerisiä eli kopiolääkkeitä, joiden osuus sen liikevaihdosta nousee jo yli kolmanneksen.

Teksti Kustaa Hulkko

Koko maailmassa uusia lääkemolekyylejä tulee markkinoille vuosittain 30-50.

Orion on kehittänyt runsaan 25 vuoden aikana seitsemän omaa alkuperälääkettä, jotka siis perustuvat yhtiön omien patenttien suojaamiin molekyyleihin.

”Pienikin voi pärjätä alkuperälääkkeiden kehittämisessä”, Orionin ex-toimitusjohtaja Jukka Viinanen sanoo.

Viinasen vetovastuu Orionista päättyi vuoden alussa. Nyt hän toimii Orionin hallituksen neuvonantajana. Eläkkeelle hän siirtyy helmikuun lopussa.

Orionin liikevaihto oli vuonna 2006 lähes 650 miljoonaa euroa. Kymmenen tärkeimmän lääkevalmisteen myynti on yli puolet sen liikevaihdosta ja useimmat niistä ovat Orionin alkuperälääkkeitä.

Hyvä tutkimusuutinen

24. tammikuuta Orion tiedotti hyvästä tutkimusuutisesta. Orionin kumppanin lääkevalmistaja Novartiksen tutkimuksessa oli käynyt ilmi, että Stalevo-lääkkeellä saadaan parempi ”hoitovaste” eli tavoiteltu muutos Parkinsonin tautiin sairastuneen potilaan tilassa kuin perinteisellä levodopa- ja karbidopahoidolla.

Stalevo on Orionin alkuperälääke. Sen lisäksi se on Orionin kärkilääke, yrityksen viime vuosien hyvän tuloksen salaisuus. Sen tärkeä ainesosa on Orionissa keksitty entakaponi.

”Vaikka Stalevo on hittituote meille, maailmanmarkkinoilla sen osuus ei ole erityisen valtava”, Viinanen sanoo.

Kolesterolilääke Lipitorin maailmanmyynti on yli 11 miljardia dollaria. Stalevon vastaava luku on 350 miljoonaa euroa. Osan näistä rahoista tienaa Orionin partneri Novartis, joka markkinoi Stalevoa niissä maissa, joissa Orionilla ei ole omaa myyntiorganisaatiota, muun muassa Yhdysvalloissa.

”Täytyy olla realisti”

Lääkeihmisten sanastossa termi ”geneerinen” tarkoittaa tuotteita, joilla ei ole patenttisuojaa. Sellainen on esimerkiksi asetyylisalisyylihappo, jota Bayer myy nimellä Aspirin. Orionin vastaava brändi on Disperin.

Viinanen kertoo, että Orionin oli oikeastaan pakko turvautua geneerisiin lääkkeisiin.

Päätöstä edelsi takaisku uuden ahdistuslääkkeen kehittämisessä vuonna 2003. Laajat potilastutkimukset paljastivat, ettei lupaavalta tuntuneesta aineesta ollutkaan lääkkeeksi.

”Ajattelimme, että meidän täytyy olla realisteja. Pieni Orion ei kykene joka vuosi tuomaan uutta molekyyliä markkinoille.”

Maailman suurimmat lääkejätit käyttävät tutkimukseen useita miljardeja euroja.

Orionin tutkimukseen kuluu vuodessa 80-90 miljoonaa euroa, noin 15 prosenttia liikevaihdosta. Enempään eivät rahkeet riitä.

Viinasen mukaan Orionilla on hyvät mahdollisuudet menestyä geneerisellä puolella. Yhtiöllä on suuri markkina-osuus Suomessa ja se yrittää lisätä geneeristen lääkkeiden myyntiä Itä-Euroopassa, missä markkinat kasvavat koko ajan.

Kantaa ja vastata

Viime aikoina Orion on ollut otsikoissa oikeusjuttujen takia sekä kantajana että vastaajana.

Alkuperälääkkeen valmistajan on nimittäin pakko puolustaa patenttejaan, jos  kopioijat pyrkivät niitä murtamaan, ja kopioijan kohtaloon taas kuuluu vastata alkuperälääkkeen kehittäjän kanteisiin.

Jos asiaa katsoo lääkkeen kehittäjän kannalta, patenttisuoja on tarpeen, jotta tuotteen voi myydä hyvään hintaan niin kauan kuin keksinnön käyttömonopoli on voimassa.

Kunnon kassavirta on taas välttämätön ehto sille, että uusia lääkkeitä voidaan yleensä kehittää.

Viinanen muistuttaa, että patenttisuojan päättyminen voi vaikuttaa rajusti lääkkeiden hintoihin.

Takavuosina esimerkiksi kolesterolilääke Zocorin omavastuuhinta Suomessa oli noin 100 euroa. Nyt sama lääke maksaa vain muutaman euron, koska lääkkeen vaikuttavan aineen simvastatiinin patenttisuoja on päättynyt.

Parhaillaan Orion puolustaa Yhdysvalloissa Stalevo-patenttiaan, jonka intialainen  Sun Pharmaceutical Industries on kyseenalaistanut.

Mutta samaan aikaan Suomessa Orion käy oikeutta ruotsalais-brittiläisen Astra Zenecan kanssa, ja tässä jutussa Orion istuu vastaajan penkillä.

Orion tekee Astra Zenecan psykoosi- ja eturauhassyöpälääkkeen kopioita, ja Astra Zenecan mukaan suomalaisyhtiö rikkoo sen patenttisuojaa.

Viinanen on toista mieltä.

”Uskomme että meillä on Suomen lainsäädännön mukaan täysi oikeus tehdä samaa valmistetta toisella menetelmällä.”

”Kunnioitamme toisten yritysten laillisia oikeuksia ja odotamme, että meidänkin laillisia oikeuksiamme kunnioitetaan”, Viinanen sanoo.

Hän viittaa Suomen vanhaan patenttilainsäädäntöön, joka suojasi valmistusreseptin mutta ei itse tuotetta.

Monilla lääkkeillä on edelleen suojanaan vain vanha menetelmäpatentti, vaikka patenttilainsäädännön periaatteet uudistettiin Suomen EU-jäsenyyden takia jo vuonna 1995.

Pelissä ovat isot rahat – Astra Zeneca ansaitsee näistä lääkkeistä Suomessa miljoonia euroja. Orion aikoo nyt ottaa osuutensa tästä potista kopiovalmistajan klassisella keinolla: edullisella hinnalla.

Jos nimittäin geneerinen tuote tuodaan markkinoille riittävän halvalla, siitä tulee myös korvattava.

Mitä tehdä lääkekuluille?

Viime vuosien suuri lääkepoliittinen keskustelu on käyty sairausvakuutuksen kasvavista lääkekorvauksista.

Vuodesta 1995 vuoteen 2005 yhteiskunnan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat yhdeksän prosenttia vuodessa.

Sairausvakuutuksen lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2005 yli miljardin euron verran – yli kaksi kertaa niin paljon kuin 10 vuotta aikaisemmin. Vuosikasvu oli keskimäärin noin yhdeksän prosenttia.

Sen jälkeen korvausten kasvua on hidastettu poliittisin päätöksin. Viinanen sanoo, että lääkekorvausten jatkuva kasvu ei ole mahdollista, vaikka Suomessa yhteiskunnan osuus lääkekustannuksista onkin Euroopan alhaisimpia.

”Yhteiskunnan rahankäytöllä on rajansa. Lääketeollisuuden pitää muistaa, että veronmaksajat maksavat huomattavan osan tuloistamme.”

Viinasen mukaan lääketeollisuuden pitää siis etsiä yhdessä viranomaisten kanssa keinoja, joilla lääkekustannusten kohtuuton kasvu estetään.

”Ellemme ole mukana keskustelussa luomassa keinoja lainsäätäjälle, niin kyllä viranomaiset tekevät ratkaisut.”

Hän viittaa valtion päätökseen, joka leikkasi lääkkeiden hintoja viisi prosenttia kautta linjan vuoden 2006 alussa.

“Mutta voisi olla fiksumpiakin keinoja, niin ettei lääketeollisuus aina kärsisi tappiota.”

Viinanen korostaa, että tempoileva lääkepolitiikka on lääkeyrityksille myrkkyä.

”Meille on tärkeää suunnitella toimintaa pitkällä tähtäyksellä.”

Vuonna 2003 tuli voimaan säädös, jonka mukaan apteekin tulee vaihtaa kalliimpi lääke halvempaan geneeriseen lääkkeeseen, ellei lääkäri tai asiakas kiellä vaihtoa.

Lääketeollisuudelle jäi paha maku siitä, ettei sitä otettu vakavasti tämän niin sanotun rinnakkaislääkelain valmistelun yhteydessä.

“Sanoin lääkelaitoksen edustajille, että myyntihenkilöstömme vähenee olennaisesti. He sanoivat, että pelottelen.”

”Jouduimme tekemään kovia leikkauksia. Liikeyritys sopeutuu, jos tulee tällaisia muutoksia, mutta sitten väistämättä tulee jonoja toisille luukuille.”

”Meillä on puhtaat paperit”

Yhteiskunta kontrolloi lääkekauppaa myös kieltämällä lääkevalmistajien alennukset apteekeille: kaikille on pakko myydä täydellä hinnalla.

Siksi viime aikoina on näkynyt uutisia, joiden mukaan Kilpailuvirasto ja Lääkelaitos vahtivat tiukasti lääketeollisuuden ja apteekkien keskinäisiä sopimuksia. Ne haluavat estää lääkeyrityksiä ostamasta mainostilaa apteekeista jollakin vippaskonstilla.

Orionilla on Viinasen mukaan puhtaat paperit. ”Emme ole antaneet alennuksia.”

Lue Jukka Viinasen Hän-muotokuva SK:sta 4/2008.