Oppilaat huomion keskipisteeksi

Juho Salminen
Talous 2.8.2007 12:40

Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta listaa piirteitä, jotka sekä yritysjohdon huippukoulun että hyvän yliopiston olisi syytä omaksua.Matti Alahuhta

Teksti Kustaa Hulkko
Kuva Pertti Nisonen
(SK 31/2007)

”Tavoitteena on markkina-asemaltaan, tuottavuudeltaan ja kannattavuudeltaan mahdollisimman vahva Kone. Olemme hyvällä polulla”, sanoo toimitusjohtaja Matti Alahuhta.

Alahuhdan mukaan yksi Koneen uudistumisen salaisuuksista on sisäinen kehitysohjelma, joka alkoi vuoden 2005 alussa.

Hän korostaa, että kehittymisen avain on ”asiakaslähtöisyys”.

Tavoite on saada mahdollisimman suuri osa laitteiden ostajista myös konsernin huolto- ja modernisointiasiakkaiksi.

”Emme myy vain laitteita ja palvelua vaan elinaikaista kokonaiskumppanuutta”, hän sanoo.

Keskeinen tavoite on vahvistaa kilpailukykyä erityisAesti Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. ”Markkinoista yhä suurempi osa on siellä, ja siellä meillä on myös suuret mahdollisuudet parantaa asemaamme.”

Uudistusohjelma tähtää myös toimintaprosessien virtaviivaistamiseen ja globaaliin yhdenmukaistamiseen.

”Asiakaslähtöisyys luo Koneelle uusia mahdollisuuksia”, Alahuhta sanoo. Hänen mukaansa Kone haluaa myös tulevaisuudessa alansa innovaatiojohtaja.

Koneen tavoitteena on muun muassa tehdä hissimatkasta positiivinen kokemus – kenties jopa rohkaista hissinkäyttäjää nostamaan katseensa ylös lattiasta. Yksi esimerkki tästä ajattelusta on hissinseinien koristaminen Marimekon kuvioin.

”Myös insinöörit ovat innostuneet uudenlaisista innovaatioista”, Alahuhta sanoo.

Kuka on Alahuhta?

Alahuhdalla, 55, on takanaan komea ura teollisuusjohtajana.

Ennen Koneen vaihetta karriääri huipentui Nokian johtokunnan jäsenyyteen 1993-2004. Nokian-aikanaan Alahuhta esimerkiksi Nokia Telecommunications –yksikköä ja toimi Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana.

Koneen toimitusjohtajaksi hän siirtyi Nokian varatoimitusjohtajan paikalta vuonna 2005.

Alahuhta on kiinnostunut tutkimus- ja koulutuskysymyksistä monesta syystä.

Ensinnäkin hänen edellinen työnantajansa Nokia on Suomen johtava t&k-yritys.

Hän on Teknologiateollisuuden säätiön puheenjohtaja. Säätiöllä on lähes 100 miljoonan euron pääoma ja se kuuluu innovaatioyliopiston sponsoreihin. Muutenkin Teknologiateollisuuden säätiö on luonnontieteellisen ja teknisen opetuksen ja tutkimuksen merkittävä rahoittaja.

Alahuhta on myös tekniikan tohtori, joka väitteli 1990-luvun alussa huipputeknologian yritysten kasvustrategioista.

Sitä paitsi hän toimii kolmatta vuotta kansainvälisen johtajakoulun IMD:n (International Institute for Management Development) hallituksen puheenjohtajana.

Mallia myös yliopistoille

Alahuhta ei markkinoi IMD:tä sellaisenaan huippuyliopiston esikuvana. Yliopiston ja yritysjohtajien täydennyskoulutusta tarjoavan ”bisneskoulun” erot ovat selvät.

Yhteisiäkin piirteitä silti jää.

”Oppilaat huomion keskipisteenä, opetusmenetelmien jatkuva kehittäminen, vahva panostus tutkimukseen ja tutkimustulosten nopea tuominen luokkaan, professorikunnan jatkuva kehittäminen ja toiminnan kansainvälistäminen”, Alahuhta listaa piirteitä, jotka sekä yritysjohdon huippukoulun että hyvän yliopiston olisi syytä omaksua.

IMD Euroopan paras

Brittiläisen talouslehti Financial Timesin (FT) toukokuussa 2007 julkaiseman ranking-listan mukaan IMD on Euroopan paras yritysjohdon koulu. FT:n maailmanlistalla IMD sijoittuu 3. sijalle.

Sveitsin Lausannessa toimivalla instituutilla on takanaan jo 60-vuotinen historia. Nykymuotoinen IMD syntyi vuonna 1990 sveitsiläisten bisneskoulujen IMIn ja IMEDEn fuusion tuloksena.

Alahuhta on innostunut erityisesti siitä, miten instituutissa kehitetään jatkuvasti opetusmenetelmiä.

”Opetus pyrkii energisoimaan opiskelijan, tempaamaan hänet mukaansa.”

Hänellä on aiheesta myös asiakkaan kokemusta. Alahuhta teki 1989-1990 väitöskirjansa IMEDEssä ja IMD:ssä.

IMD:n synnyn jälkeen hän on osallistunut säännöllisesti sen koulutukseen sekä Nokian että Koneen palveluksessa.

Sekä teoria että käytäntö

Alahuhta korostaa, että IMD:n traditiossa yhdistyvät tutkimuksellinen ote ja case-opetus eli yritystapauksiin perustuva koulutus.

Instituutin ohjelmista 40 prosenttia on avoimia, toiset 40 prosenttia ohjelmista on räätälöity yrityskohtaisesti.

Loput edustavat verkottumista yritysten kanssa, vaikkapa alumni-toimintaa taikka henkilöstöhallinnon ammattilaisten erityiskoulutusta.

Instituutissa on nyt 55 professoria. ”IMD:n nousu rankingien kärkeen on tehnyt siitä houkuttelevan työpaikan johtaville bisnesprofessoreille”, Alahuhta sanoo.

Kansainvälisyys on IMD:n toiminnan keskeinen piirre. Sen ohjelmiin osallistuu vuodessa noin 8 000 opiskelijaa, joista puolet tulee Euroopasta, runsas neljännes Aasiasta ja lähes viidennes Amerikasta.

Ikkunat auki maailmaan(SK 40/2005)

Aiheesta muualla
www.imd.ch