Nousukausi – saako niin jo sanoa? Suomen talous kasvaa, mutta ei pidä innostua liikaa

Suomi tarvitsee kipeästi vientiyrityksiä. Sellaisia kuin Pemamek.

lama
Teksti
Mikko Huotari
Kuvat
Niclas Mäkelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ensin tehdasta päätettiin laajentaa 3 000 neliöllä. Urakan jo käynnistyttyä yrityksen johdossa kuitenkin pohdittiin asiaa vielä kerran ja päätettiin: tehdään sittenkin 6 000 neliömetriä. Eikä nyt edes olla Pohjanmaalla vaan Loimaalla.

”Ajateltiin, että jos laajennetaan vain vähän, niin silloin rajataan kasvua”, kertoo Pemamekin toimitusjohtaja Jaakko Heikonen.

Hitsaus- ja tuotantoautomaatiolaitteita valmistavan Pemamekin tehdas sijaitsee valtatie yhdeksän kupeessa. Yhtiö tekee isoja ja pieniä koneita, automaattilinjoja ja jopa kokonaisia automatisoituja tehtaita, jotka ovat jonkin teollisuuslaitoksen osia. Asiakkaina ovat muun muassa telakat ja konepajat. Jos tarvitset koneen, joka hitsaa kasaan palan loistoristeilijän runkoa tai vaikkapa tuulivoimalan tornin, Pemamek rakentaa sinulle sellaisen.

Vuonna 1970 perustettu pikkupaja on nykyään maailmallakin tunnettu yritys, Pemamekin tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin. Tavallinen talouskansalainen tosin tuskin on ikinä edes kuullut Pemamekistä, sen asiakkaat ovat toisia yrityksiä.

Viime vuoden alkupuolella Pemamekin johdossa huomattiin, että tarjouskanta kasvaa ja kysyntä lisääntyy. Toukokuussa tehtiin päätös tehtaan laajentamisesta, kesäkuussa ennen rakentamisen aloittamista laajennus päätettiin tuplata.

Kasvupyrähdys näkyy myös henkilöstön määrässä. Pemamek on vuoden aikana palkannut noin 25 uutta työntekijää. Puolet heistä on insinöörejä, koska laserhitsauksen ja robottiteknologian suunnittelu vaatii korkeaa koulutusta. Tällä hetkellä firmalla on noin 170 työntekijää. Alihankkijat mukaan lukien Pemamek työllistää yli 250 ihmistä.

Pemamek on juuri sellainen keskisuuri vientiyritys, joita Suomeen janotaan nyt lisää. Tällä hetkellä vienti sekä työllisyys ovat suurten yritysten ja muutaman toimialan varassa. Jos vientiä halutaan kasvattaa ja työpaikkoja lisätä, myös pienempien yritysten täytyy onnistua.

Valmiita koneita pakattuna kuljetusta varten. Pemamekin tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin.
Valmiita koneita pakattuna kuljetusta varten. Pemamekin tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin.

Suomen talous kasvaa nyt useamman vuoden räpiköinnin jälkeen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julisti jo viime syksynä, että Suomen talouskasvu kiihtyy. Finanssikonserni OP lupaili tammikuussa, että Suomessa on alkanut muutaman vuoden nousukausi. Sitä sanaa ei kotimaisessa talousuutisoinnissa olekaan vuosiin kuultu.

Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,4 prosenttia.

Useimmat ennustajat arvioivat talouden kasvavan lähivuosina hieman runsaan prosentin tahtia. Nihkein ennustaja on valtiovarainministeriö, joka lupaa Suomelle 0,9 prosentin kasvua. Toiveikkaimman ennusteen taas antaa OP Ryhmä, joka uskoo Suomen talouden kasvavan 1,8 prosenttia. Suomen Pankki nosti maaliskuussa tämän vuoden kasvuennustettaan 1,6 prosenttiin.

Vuonna 2008 finanssikriisin käynnistyttyä monet uskoivat, että vaikeudet eivät ulotu Suomeen asti. Seuraavana vuonna kuitenkin rysähti. Vuonna 2009 talous supistui 8,3 prosenttia. Se on karumpi kuin 1990-luvun alun suuren laman pahin sukellus.

Talouskasvu elpyi nopeasti, mutta Suomi hyytyi uudestaan taantumaan vuonna 2012. Taustalla olivat Euroopan velkakriisi ja viennin ongelmat.

Vuonna Suomen talous kipusi aivan hitusen plussan puolelle. Vaikka kasvu on nyt käynnistynyt, ollaan edelleen kaukana vuosien 2006 ja 2007 huippuvireestä.

Suomen Pankin ennustepäällikkö Juha Kilponen arvioi, että monilla teollisuudenaloilla supistumisen aika on nyt ohi. Viime vuonna rakentamisen lisäksi myös metsä- ja kemianteollisuus kasvoivat reippaasti.

”Teollisuustuotanto on nyt varsin laaja-alaisesti kasvussa”, Kilponen sanoo.

Kilposen mielestä on perusteltua puhua käännepisteestä. Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen Suomi on päässyt jälleen kasvu-uralle. Paremmasta tilanteesta kertovat talouskasvun lisäksi monet muutkin mittarit. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan yritysten tuotannolliset investoinnit ovat kasvaneet jo kaksi vuotta.

Arvioita kasvun jatkumisesta tukevat luottamusindikaattorit, joilla mitataan tavallisten kansalaisten ja yrityksien luottamusta talouteen. Kuluttajilta udellaan näkemyksiä omasta ja Suomen taloudesta sekä esimerkiksi työttömyyskehityksestä. Myös yrityksiltä kysytään, miten ne näkevät oman ja koko Suomen talouden kehittyvän.

Luottamusindikaattoreissa näkyi käänne parempaan jo vuoden 2016 alussa.

”Luottamuksen kasvu heijastaa sitä, että esimerkiksi yrityksillä on enemmän kysyntää ja tuotteet menevät paremmin kaupaksi”, Kilponen selittää. ”Se voi ennakoida sitä, että aletaan suunnitella lisäinvestointeja.”

Kotitalouksien talousluottamus on kohentunut erityisen voimakkaasti. Kuluttajien luottamusta mittari ollut näin korkeissa lukemissa marraskuussa vuonna 2011. Työmarkkinoiden imu on parantunut, mikä tarkoittaa, että työllistymisen mahdollisuudet ovat entistä paremmat.

Kasvu näkyy myös katukuvassa.

”Erityisesti pääkaupunkiseudulla rakennetaan nyt paljon infrastruktuuria ja uusia asuntoja.”

 

Talouden ennustamiseen liittyy aina epävarmuuksia. Suomen Pankin Kilposen mukaan tällä hetkellä epävarmuudet ovat poikkeuksellisen suuria.

”Suomen kannalta iso kysymys on maailmantalouden tilanne.”

Nyt kasvu on rakentunut paljolti yksityisen kulutuksen ja investointien, eli lähinnä rakentamisen varaan.

Isoja ongelmia Suomella on tähän saakka ollut talouden kolmannen tukijalan, viennin kanssa. Esimerkiksi Kilposen Suomen Pankin ennusteessa kasvun oletetaan nojaavan lähivuosina aikaisempaa enemmän vientiin. Kotimaahan suunnattu tuotanto ei voi kasvaa rajattomasti.

”Keskeisin riski ennusteeseen tulee siitä, lähteekö vienti vetämään”, Kilponen selittää.

Ennusteessa oletetaan, että maailmantalouden positiivinen vire tulee näkymään Suomessa ja vienti alkaa kasvaa. Kasvun mahdollisuudet kuivuvat kasaan jos käy toisin, eikä maailmalla olekaan kysyntää suomalaisille tuotteille.

”Toisaalta, jos katsotaan euroalueen tilannetta ja verrataan sitä Suomeen, niin muualla euroalueella kasvu lähti liikkeelle jo vuoden 2013 puolenvälin jälkeen”, Kilponen pohtii.

Suomen talouskasvu oli pakkasen puolella vielä vuonna 2014, Briteissä talous kasvoi 2,8 prosenttia ja Saksassa 1,6 prosenttia.

Suomi laahaa jäljessä, koska meillä vientiin tehdään kuluttajille suunnattujen tavaroiden sijaan paljon talouskielellä sanottuna investointihyödykkeitä. Kyse on Pemamekin hitsauskoneiden kaltaisista tuotteista, joita muu teollisuus voi käyttää hyväksi omassa tuotannossaan.

Kun talous lähtee kasvuun, kuluttajille suunnattuja hyödykkeitä tarvitaan nopeammin kuin teollisuuden käyttöön menevää tavaraa.

Sähköasentajat Antti Merta ja Matti Lehtonen valmistavat työpisteellään sähkökeskuksia Pemamekin koneisiin.
Sähköasentajat Antti Merta ja Matti Lehtonen valmistavat työpisteellään sähkökeskuksia Pemamekin koneisiin.

Pemamekin vastavalmistuneessa tuotantohallissa on esillä asiakkaille lähteviä laitteita ja tuotantolinjoja. Suurten ikkunoiden vieressä hallin perällä on yli kymmenen metriä korkea sininen kone, jonka sylissä on halkaisijaltaan nelimetrinen metallisylinteri.

Koneen vieressä seisoskelee parinkymmenen hengen ryhmä siististi pukeutuneita vieraita. Kaikilla on suojalasit päässä. Vieraat kuuntelevat englanninkielistä esittelyä. Operaattori kävelee tietokoneen ääreen ja käynnistää koneen. Se alkaa hitsata kahta sylinteriä yhteen.

Loimaan tehtaalla valmistetaan muun muassa tällaisia koneita tuulivoimateollisuuden käyttöön. Tuotantolinja hitsaa kokoon korkeita tuulivoimalan torneja.

Eri puolilla tehdashalleja valmistetaan koneita hyvin erilaisten teollisuusalojen käyttöön.

Ensin kone suunnitellaan, valmistetaan ja kokoonpannaan Loimaalla. Se testataan ja esitellään asiakkaalle. Sen jälkeen kone puretaan osiin, pakataan kontteihin, laivataan asiakkaalle ja kootaan uudestaan paikan päällä.

Yhdessä hallissa työntekijät valmistavat neljän robotin työasemaa, joka menee pohjoisamerikkalaiselle telakalle laivalohkojen hitsaukseen.

”Telakalla tällä tuotantolinjalla yksi operaattori ohjelmoi 10–15 minuuttia ja sen jälkeen robotit hitsaavat kahdeksan tuntia”, toimitusjohtaja Heikonen selittää. ”Se on helppo ja nopea ohjelmoida.”

Perinteisestä käsihitsarista voidaan koulia tuotantolinjan operaattori. Jos oletetaan, että yksi robotti voi tehokkuudessa korvata noin viisi hitsaria, niin yksi operaattoriksi koulutettu hitsari voi tehdä robottien avulla saman verran valmista kuin parikymmentä perinteistä hitsaria.

Pemamekin tuotteilla on kysyntää, koska ne lisäävät teollisuuslaitosten tuotannon kilpailukykyä. Automatisoinnilla, roboteilla ja uusilla tekniikoilla, kuten laserhitsauksella, yritykset saavat tehokkuutta toimintaansa. Ihmistyön tarve vähenee.

”Nykyään ei myydä enää koneita, vaan tuottavuutta”, Jaakko Heikonen sanoo.

”Ja nämä investoinnit luovat osaltaan uusia työpaikkoja kilpailukykyiseen yritykseen.”

Koneiden lisäksi tärkeitä ovat myös ohjelmistot, joilla niitä käytetään. Niistä pyritään tekemään mahdollisimman helppokäyttöisiä.

”Esimerkiksi telakkateollisuudessa kaikki kappaleet ovat hieman erilaisia, joten on tärkeä saada robotit ohjelmoitua uuteen tehtävään nopeasti”, Pekka Heikonen selittää. ”Ohjelmoinnissa ei tarvita insinöörejä, vaan tuotannon työntekijät pystyvät selviytymään siitä itse.”

Banaaneja voitaisiin kyllä kasvattaa Suomessa.

’Leipä voidaan tuottaa kotimaassa, mutta jos sen päälle halutaan jotain, niin se tulee viennin kautta”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Rothovius sanoo. Juuri vienti onkin ollut suomalaisen talouden heikko lenkki vuonna 2008 käynnistyneen finanssikriisin jälkeen.

Kriisi vähensi suomalaisten tuotteiden kysyntää ulkomailla. Huippuvuonna 2008 tavaroiden ja palvelujen vienti oli melkein 90 miljardia euroa. Viime vuonna vienti oli elpynyt vasta noin 75 miljardiin euroon.

”Heikkoon vientiin on vaikuttanut myös se, että meillä on talouden rakenteessa tapahtunut suuria muutoksia”, Rothovius sanoo.

Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuus oli vielä 2000-luvun alussa todellinen vientiraketti, etenkin Nokian jättimenestys kasvatti alan vientilukuja. Viime vuonna sektori supistui melkein kymmenen prosenttia.

Viennin merkitystä Suomen taloudelle on hoettu mantran lailla. Mistä se johtuu? Eikö Suomessa voitaisi luottaa yksityiseen kulutukseen ja rakentamiseen talouden kasvattajina?

”Viennin osuus meidän bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Vientiteollisuus on merkittävä työllistäjä”, ennustepäällikkö Kilponen selittää. ”Kun asiaa katsotaan koko kansantalouden tasolta, niin vientituloilla maksetaan meidän tuontitavarat ja -palvelut.”

Suomessa ei voida itse tuottaa kaikkea sitä, jota ihmiset haluavat kuluttaa tai yritykset tarvitsevat tuotantonsa välituotteina. Me joudumme tuomaan asioita, joiden tekemisessä emme ole riittävän hyviä tai joiden tuottaminen kotimaassa ei kannata. Esimerkiksi banaaneja voitaisiin periaatteessa kasvattaa Suomessa kasvihuoneissa, mutta energiakustannusten vuoksi se olisi järjetöntä.

”Tuontituotteilla kotitalouksien hyvinvointi paranee, koska kuluttajat voivat valita tuotteet, jotka kiinnostavat heitä eniten”, Kilponen sanoo.

Tuontituotteet maksetaan viennillä. Jos Suomi vie vähemmän kuin tuo, kansantalous velkaantuu ulkomaille. Pitkällä aikavälillä viennin ja tuonnin täytyy olla tasapainossa.

Suomen vientiä ovat rasittaneet myös muut ongelmat. Monella teollisuuden alalla hintakehitys on ollut meille epäedullinen. Esimerkiksi painopaperin hinta on laskenut. Talous alkaa kurjistua, jos viennin rakenne muuttuu niin, että saadaan aikaisempaa huonompaa hintaa vientituotteista ja maksetaan korkeampaa hintaa tuontituotteista.

Hintakehitykseen voi kuitenkin reagoida. Vaikka painopaperin hinta on laskenut, niin paperiteollisuus voi erikoistuotteilla saada tuotannolleen paremman katteen.

”Erikoistuotteiden hintakehitys on yleensä bulkkituotteita parempi, joten yhden toimialankin sisällä voi olla hintaeriytymiä”, Tuomas Rothovius sanoo.

Esimerkiksi metsäteollisuuden viennistä suurin osa on edelleen sellua ja paperia, mutta tulevaisuus kurkkii jo nurkan takana. Nyt kehitetään esimerkiksi älykkäitä paperi- ja pakkaustuotteita sekä rakennusmateriaaleja, joilla suomalainen vienti voisi saada paremman katteen kuin esimerkiksi sellusta.

Pekka Heikonen johti Pemamekia 28 vuotta, nyt hän on hallituksen puheenjohtaja.
Pekka Heikonen johti Pemamekia 28 vuotta, nyt hän on hallituksen puheenjohtaja.

Suomi ei keväällä 2017 näytä maalta, joka on ollut vuosikausia laman kourissa. Vaikka taantuma ravisteli Suomea, on useimpien ihmisten elämä jatkunut entiseen malliin.

Lukujen perusteella finanssikriisin jälkeinen talouskurimus näyttää pahalta. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote supistui 8,3 prosenttia ja vuonna 1991 se supistui 5,9 prosenttia.

Hämmästyttävää tässä jälkimmäisessä taantumassa onkin se, että arkielämä on säästynyt suuremmilta kolhuilta.

Miksi 1990-luvun lamaa pidetään dramaattisempana?

”Kansalaiset kokivat sen paljon voimakkaampana, koska silloin oli todella korkea työttömyys. Korot nousivat, mikä aiheutti suuria vaikeuksia asuntovelallisille”, Rothovius vastaa. ”Tavallisen kansalaisen näkökulmasta tilanne ei ole näyttänyt tässä jälkimmäisessä taantumassa yhtä huonolta.”

Suuren laman aikana työttömyysprosentti nousi yli kymmeneen, ja siitä Suomi ei ole toipunut kokonaan vieläkään.

”Korkotaso nousi pahimmillaan 16–17 prosentin kieppeille”, Rothovius sanoo. ”Siinä mielessä nyt ollaan aivan toisessa tilanteessa, koska korot ovat pysyneet lähellä nollaa.”

Alhaisten korkojen vuoksi kotitalouksille ei ole tullut maksuongelmia esimerkiksi asuntolainojen kanssa. Pankit taas ovat säästyneet maksamattomista lainoista johtuvilta luottotappioilta.

”Saksaan ollaan menossa uudestaan vähän viisastuneena.”

Loimaalla uskotaan, että Pemamekin tuotteiden kysyntä ei hyydy.

”Tämän vuosikymmenen puolella liikevaihdon pitäisi mennä selvästi yli 60 miljoonan euron”, hän sanoo. ”Se onnistuu näissä uusissa tehdastiloissa”, arvioi yhtiön hallitusta johtava Pekka Heikonen.

Tavoite on kunnianhimoinen, edellisellä tilikaudella liikevaihto oli 36 miljoonaa euroa.

Pekka Heikonen on toimitusjohtaja Jaakon isä. Pekka on työskennellyt yrityksessä 38 vuotta, josta omistajana ja toimitusjohtajana 28 vuotta. Viime toukokuussa toimitusjohtajan tuolille istui hänen poikansa.

Vaikka Pemamekilla on mennyt hyvin, ei sekään ole voinut välttää niukkoja vuosia.

”Pari vuotta sitten jouduimme käymään henkilöstön kanssa yt-neuvottelut ja vähän karsimaan kuluja. Silloin fokusoimme omaa suuntaa markkinoilla ja panostimme lisää tuotekehitykseen.”

Vuosina 2012–2013 Pemamek laajensi toimintaa ulkomaille. Tytäryhtiöiden perustaminen maailmalle ei mennyt suunnitellusti, tuli epäonnistumisia.

”Saksasta tultiin silloin takaisin. Ehkä markkinatilanne oli hieman huono, mutta ehkä oli myös vähän taitamattomuutta. Henkilövalinnatkaan eivät menneet putkeen”, Pekka Heikonen pohtii. ”Mutta nyt Saksaan ollaan menossa uudestaan vähän viisastuneena.”

Tällä hetkellä Pemamekilla on Brasiliassa ja Puolassa on myyntikonttorit ja Venäjällä tytäryhtiö. Yhdysvaltoihin on juuri perustettu tytäryhtiö, jolta Heikonen odottaa paljon.

Pemamekin myynti kasvaa, koska yritysten on pakko kehittyä tuottavammiksi ja kilpailukykyisemmiksi.

”Erikoistelakkateollisuuden ja uusiutuvan energian puolella on kova kysyntä ja kapasiteettitarve kasvaa. Esimerkiksi tuulivoimateollisuudessa etsitään entistä edullisempia tapoja voimaloiden rakentamiseen.”