Nettihyökkäykset tapa harjoittaa valtaa

Juho Salminen
Talous 3.7.2007 11:12

Tietokonevirukset ovat kulttuurisen muutoksen merkkejä, tietää tuore tohtori Jussi Parikka.virus

Teksti Kimmo Rantanen
Kuva Elvi Rista
(SK 25-26/2007)

Joululahjaksi saatu Commodore 64 johdatti nuoren Jussi Parikan ikäistensä tavoin tietokoneiden pariin. Nuoruudenpäivien peliaddiktion hellittäessä lähestymistapa tietokoneisiin muuttui. Toukokuussa Parikka, 30, väitteli tietokoneviruksista ja -madoista Turussa. Tällä hetkellä hän opettaa Berliinissä Humboldt-yliopistossa verkostokulttuurin ja sen onnettomuuksien historiaa.

Virukset syntyivät 1940-luvulla, mutta nykyisessä merkityksessä niistä alettiin puhua vasta 1980-luvulla. Haitalliset madot ja virukset olivat aluksi usein nuorten ohjelmoitsijoiden ”karkuun” päässeitä kokeiluja. Niiden rinnalla tehtiin myös oikeasti haitalliseksi tarkoitettuja tuho-ohjelmia.

Parikan mukaan 1980-luvulla tapahtunut biologisen ja tietokoneviruksen rinnastus lisäsi käsitystä tietokonevirusten vaarallisuudesta. ”Aids-pelko nostatti ajatuksen virusohjelmista, jotka hiipivät tietokoneeseen ja aiheuttavat sairauden.”

Ennen viruksiakin tietokoneita oli inhimillistetty puhumalla muun muassa jättiaivoista. Inhimillistäminen teki monimutkaisen teknisen rakenteen helpommin ymmärrettäväksi.

Vasta 1990-luvulla yleistyivät niin sanotut virusklubit sekä erilaiset levityskanavat, joiden seurauksena uusia viruksia suorastaan tulvi verkkoon.

Kyse vallasta

Parikka näkee virukset kulttuurisen muutoksen merkkeinä. Virukset heijastavat internetin ja globalisaation yhteydessä korostettuun vapaaseen liikkuvuuteen sisältyviä vaaroja.
Taustalla on ajatus vallasta. Uudet muodot haastavat keskeisiin valtiollisiin instituutioihin perustuvat hallintatavat.

Jussi Parikan teos Digital Contagions: A Media Archaeology of Computer Viruses (Peter Lang Publishing Group, New York) ilmestyi kesäkuussa.

Jussi Parikan verkkosivut

Keskustelu