Naiset johtotehtävissä: ”Sikareista ja viskistä en ole nähnyt jälkeäkään”

SK:n toimitus
Talous 25.8.2009 08:08

Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan naiset etenevät esimiehiksi, mutta eivät johtajiksi. SK selvitti, onko naisille tilaa pörssiyhtiöiden hallituksissa.

NaisjohtajatViime vuonna kaikista pörssiyhtiöistä vain puolessa oli nainen hallituksessa, kertoo Tilastokeskus. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva

Naiset pääsevät esimiestehtäviin Suomessa paremmin kuin muissa Euroopan maissa. Silti naiset ovat edelleen vähemmistönä korkeissa johtotehtävissä.

Johtajista ja ylimmistä virkamiehistä naisia on vain vajaa kolmannes, vaikka Suomessa naiset ovat miehiä korkeammin koulutettuja ja työllisistä lähes puolet on naisia. Tilastokeskuksen mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa naisia oli vuonna 2008 vain 12
prosenttia.

Naisjohtajia on eniten järjestöjen ja kuntien palveluksessa.

Lue Suomen Kuvalehdessä 14/2006 (ilm. 7.4.2006) julkaistu juttu miehisten linnakkeiden valloittajista.

—————

Irtisanomispäätöksiä, hulppeita palkkioita, vakavia ilmeitä, miesten sisäpiirejä, tummia pukuja, komeita kokoushuoneita, sikareita ja viskiä.

Tällaisia mielikuvia pörssiyritysten hallitukset synnyttävät tavallisissa kansalaisissa. Osittain siksi, että hallitusten toiminnasta tiedetään niin vähän. Hallitusten jäsenet eivät kiistele julkisesti toisensa kanssa kuten ministerit. He eivät myöskään työmarkkinapomojen tavoin taistele näyttävästi omien eturyhmiensä puolesta.

Hallitukset nousevat otsikoihin lähinnä jokakeväisen yhtiökokoussuman aikana. Viime viikkoina lehtien taloussivuilla onkin lähes päivittäin kerrottu, keitä taloustaitajia pörssiyhtiöiden hallituksiin on valittu.

”Sikareista ja viskistä en ole nähnyt jälkeäkään. Ne ajat ovat takanapäin”, naurahtaa Hankenin professori Eva Liljeblom, joka istuu TeliaSoneran ja Stockmannin hallituksissa.

Yksi kymmenestä nainen

Sikarit ja jalot juomat saattavat olla menneisyyttä, miesvaltaiset hallitukset sen sijaan eivät.

Suomen Kuvalehti selvitti hallituspaikkojen jakautumista Helsingin pörssin päälistan yrityksissä. Reiluun sataan pörssiyritykseen on valittu tai valitaan yhtiökokouksissa yhteensä 662 hallituksen jäsentä. Naisia heistä on 76, eli 12 prosenttia, ja ulkomaalaisia 60, eli yhdeksän prosenttia.

Liki puolessa yrityksistä ei ole lainkaan naispuolista hallituksen jäsentä, vaikka yritysten palvelukseen onkin virrannut naisia. Naisia suositaan isommissa yrityksissä.

Ulkomaalaiset ovat vielä harvinaisempia. Heitä on yritysten hallituksissa 23, lähinnä suurimmissa pörssiyhtiöissä, joissa tarvitaan kipeästi kansainvälistä osaamista ja näkemystä.

Naisten määrä hallituksissa on noussut tasaisesti, mutta hitaasti. Kolme vuotta sitten tehdyssä selvityksessä naisten määrä Helsingin pörssin yritysten hallituksissa jäi seitsemään prosenttiin. Sen jälkeen hallituksiin vyöryi tukku naisia, kuten Sirkka Hämäläinen-Lindfors, Eija Ailasmaa, Satu Huber ja Leena Palotie.

Yhtiökokoukset ovat tänä keväänä kelpuuttaneet pörssiyhtiöiden hallituksiin pitkälti samaa väkeä kuin edellisvuosinakin. Rajuja hallitustenvaihtoviikkoja ei ole koettu.

Ulkomaalaisvahvistuksia on pestattu hallituksiin jonkin verran aiempaa enemmän, myös naisten määrä on kasvanut hitusen. Kevään uusista hallitustulokkaista naisia on puolen tusinaa.

Yhtä suuren joukon muodostavat entiset Nokian johtajat, joilla on ollut kysyntää hallituksiin.

Yrityskonkarit suosittuja

Todelliset hallitushait ovat liki poikkeuksetta monissa liemissä keitettyjä entisiä yritysjohtajia. Tällaisia ovat esimerkiksi Timo Peltola, Georg Ehrnrooth, Reino Hanhinen, Olli Riikkala, Matti Kavetvuo, Christoffer Taxell, Vesa Vainio, Keijo Suila, Sari Baldauf ja Seppo Paatelainen.

Ykkösvaikuttajan asemassa on Jorma Ollila, joka on siirtymässä Nokian hallituksen sivutoimiseksi puheenjohtajaksi. Lisäksi hän kuuluu Shellin, Otava-Kuvalehtien ja UPM-Kymmenen hallitukseen. Jälkimmäisessä valmisteltiin viime vuonna rankkoja saneeraustoimia, kuten Voikkaan paperitehtaan lopettamista.

Myös muutamat nykyisistä yritysjohtajista ovat keränneet useita hallituspaikkoja. Tällaisia kabinettivaikuttajia ovat muun muassa Metsäliiton Kari Jordan, Stora Enson Jukka Härmälä, Varman Matti Vuoria ja Suomi-yhtiön Eino Halonen.

Hallituksiin haalitaan myös arvostettuja asiantuntijoita, ja usein he ovat naisia. Heihin lukeutuvat Hankenin rahoituksen professori Eva Liljeblom, Nokian entinen lakiasianjohtaja Ursula Ranin sekä pitkään maailmanpankkiryhmässä ja kansainvälisessä valuuttarahastossa työskennellyt Birgitta Kantola. Hallitusten puheenjohtajuuksia naisilla ei ole, poikkeuksena Julius Tallberg -kiinteistöjen Susanna Renlund.

Ulkomaalaisilla ammattilaisilla on lähinnä yksittäisiä, mutta sitäkin merkittävämpiä hallituspaikkoja.

Huippunimiä ovat Nokian hallituksesta Paul J. Collins, Citygroupin entinen pääjohtaja, ja Marjorie Scardino, Financial Timesia kustantavan Pearsonin pääjohtaja. Stora Enson hallituksessa taas istuu Marcus Wallenberg, ruotsalaisen teollisuussuvun huippuvaikuttaja. Heitä kuunnellaan varmasti, kun yhtiöissä hiotaan strategiaa tai valmistellaan yritysjärjestelyjä.

”Vääränlaista tasa-arvoa”

Hallitusvalintojen linja ei hahmotu tuijottamalla silmät kipeinä miesten ja naisten tai suomalaisten ja ulkomaalaisten voimasuhteita pörssiyhtiöissä. Hallitusten jäsenet korostavat yhteen ääneen, että keskeisimpänä valintaperusteena on osaaminen.

Pörssiyritysten korostaessa hyvää hallintotapaa, corporate governencea, hallituksiin on pyritty saamaan riippumattomia ammattilaisia yritystoiminnan eri alueilta. Heitä löytyy vaikkapa Hallitusammattilaiset ry:n ja Boardman Oy:n nimilistoilta.

Investointipankki Icecapitalin toimitusjohtajan Ari Lahden mielestä liiallinen huolehtiminen hallitusten sukupuolijakaumasta johtaa takaperoiseen kehitykseen.

”Keskustelu naiskiintiöistä on ihan älytöntä. En ymmärrä, että ruvettaisiin asettamaan keinotekoisia rajoja, samalla kun hallitusten osaamista on selvästi kohennettu”, Lahti paukauttaa.

Beltton-yhtiöiden hallitusta johtava Lahti vannoo osaamisen nimeen, koska sitä ei ole yrityksissä koskaan liikaa. Etenkin valtionyhtiöissä on hänen mielestään ”otettu käyttöön vääränlainen tasa-arvoajattelu”. Valtio-omisteisiin yrityksiin on metsästetty jo vuosia järjestelmällisesti naisjäseniä, vaikka virallisiin kiintiöihin ei olla sitouduttu.

”Se on menneen maailman menoa. Onneksi yksityiset yritykset ovat olleet enemmän asialinjalla”, Lahti sanoo.

”Tämä ei ole kannanotto naisia vastaan. Yrityksissä voisi olla aivan hyvin hallituksia, joissa on pelkästään naisia, jos he osaavat asiat paremmin kuin miehet.”

Kiintiöitä vierastetaan

Sukupuolikiintiöitä vierastavat myös monet pörssiyhtiöiden hallitusten naispuoliset jäsenet. He eivät kannata tasa-arvoministeri Tuula Haataisen (sd) ehdottamaa Norjan mallia, jossa naisten määrästä yritysten hallinnossa säädettäisiin lailla.

Norjassa astui vuodenvaiheessa voimaan laki, jonka mukaan naisten osuuden suuryhtiöiden hallituksissa pitää nousta kahdessa vuodessa vähintään 40 prosenttiin. Viime vuonna naisia oli hallituksissa vain 19 prosenttia, joten rekrytoitavaa riittää.

”En ole koskaan ollut kiintiöiden kannalla, koska odotan, että naisten määrä hallituksissa nousee automaattisesti. Kiintiöihin voitaisiin tarttua äärimmäisenä keinona, jos tilanne ei näyttäisi muuten kehittyvän ollenkaan”, Eva Liljeblom sanoo.

Liljeblom arvelee, että kiintiöt leimaisivat hallituksissa toimivia naisia.

”Kukaan ei varmasti haluaisi kiintiönaisen roolia.”

Miesvalta murtuu väistämättä

Keskeisimpänä syynä naisten vähäisyyteen Liljeblom pitää yritysten korkeimman johdon miesvaltaisuutta. Professori uskoo tilanteen korjautuvan kymmenessä vuodessa.

”Yritysten keskijohdossa ja korkeakouluissa naisia on niin paljon, että on vain ajan kysymys, kun heitä on myös ylimmässä johdossa. Tällöin hallitusten koostumus muuttuu automaattisesti.”

Miesten ylivoima ei kummastuta myöskään Birgitta Kantolaa, joka kuuluu Stora Enson, Nordean ja Fortumin hallituksiin.

”Hallitustyöskentely vaatii lähes välttämättä vankkaa taustaa johtotehtävistä. Naisia ei vielä löydy niin paljon yritysten korkeimmasta operatiivisesta johdosta.”

Kantolan mielestä osaavien naisten pestaaminen hallituksiin olisi yrityksille eduksi. Hän kiittelee valtiota sen omistamien yhtiöiden hallitusten naisistamisesta.

”On varmasti yritykselle eduksi, jos sen hallitus on monipuolinen.”

Teksti Jarkko Vesikansa

Keskustelu

Ehkä sikarit ja viskit ovat jääneet, mutta tilalle on tullut selkään puukotus ja täydellinen kuurous.