Näin toimii suomalainen metropoli: kansan, kuntien ja yritysten yhteistalkoot

Talous 13.10.2010 07:34

Talkootyö ei ole Suomessa mikään uusi juttu: yhteisin ponnistuksin on pystytetty monta koulua ja työväentaloa. Sama taktiikka sopii myös suomalaisen metropolin kehittämiseen, kertoo tuore raportti.

Talkoot Helsingin työväentalo (kuvassa keskellä) rakennettiin talkootöinä ja vihittiin käyttöön vuonna 1908. Metropolin hyvinvointi -raportin tekijät uskovat talkootyön voimaan vielä nykyisinkin. Kuva Jaakko Avikainen / Lehtikuva.

Oletko koskaan kuullut Mummon kammarista? Se on maksuton avunvälityskeskus, jonka vapaaehtoiset auttavat vanhuksia vaikkapa apteekkireissussa tai pysähtyvät hetkeksi seuraa pitämään. Se on myös yksi tiistaina julkaistun Metropolin hyvinvointi -raportin esimerkkitapauksista.

Raportin sivuilla suomalaisen yhteiskunnan malli venyy ja paukkuu: silmien eteen taiteillaan suunnilleen ruuhka-Suomen käsittävä metropoli, jonka moottorina toimivat paitsi päättäjät ja yritykset, myös tavallinen kaduntallaaja.

”Jo pari vuotta sitten kävi selväksi, ettei hyvinvointijärjestelmää pidetä yllä samoilla ajattelu- ja toimintatavoilla kuin 1960-1970 -luvuilla”, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen.

Espoon kaupungin rahoittamassa raportissa esitetään uusia tapoja kehittää suomalaisen metropolin kilpailukykyä, vaurautta ja hyvinvointia.

Esimerkiksi pelkkien kuntaliitosten kaavailun sijaan ehdotetaan keskittymistä ihmisten, kuntien ja yritysten voimavarojen yhdistämiseen. Puutteita ja ongelmia voi ratkoa muillakin tavoilla kuin budjetoimalla ja politikoimalla.

”Yhteiskunnassa on hurja määrä käyttämättömiä voimavaroja”, sanoo yksi raportin tekijöistä, ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Roope Mokka. ”Ihmisten tulisi ymmärtää, kuinka omat, pienetkin teot voivat vaikuttaa suuriin ongelmiin.”

Mokan mukaan kunnat eivät pysty kaikkeen yksin. Eivät myöskään yritykset. Muutokseen tarvitaan tavallisia ihmisiä. Arvo- ja asennetutkimukset osoittavat, että ihmiset todella haluaisivat kanavoida potentiaaliaan yhteisen alueen ja hyvinvoinnin rakentamiseen.

Kuntien tehtävä taas on tarjota tavalliselle tallaajalle työkaluja muutokseen.

”Ei riitä, että kunta pelkästään kampanjoi ja kertoo, kuinka vaikkapa ilmastonmuutos on pahasta. On myös annettava ihmisille konkreettisia tapoja vaikuttaa”, sanoo Mokka.

Hyvä esimerkki on Fillarikanava-verkkoyhteisö, jonka verkkosivuilla voi antaa viranomaisille suoraa palautetta vaikkapa pyöräteiden kunnosta tai vaarallisesta risteyksestä. Laajemmin katsottuna yhteisö tukee ja kehittää ekologista liikkumismuotoa.

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja uusia suunnitelmia

Raportissa ehdotetaan uudenlaista yritysmuotoa: yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Sen tavoitteena ei ole pelkän voiton tuottaminen, vaan myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen.

Roope Mokka heittää esimerkin: metropolialueelle on vuosien mittaan rakennettu vauhdilla kookkaita asuntoja, joiden lämmitysratkaisut eivät ole niitä järkevimpiä. Esimerkiksi asuntojen kaukolämpöverkkoon liittäminen on saattanut jäädä.

”Yksi liikentoimintamahdollisuus voisi olla esimerkiksi korjausrakentaminen, joka ottaa energiatehokkuuden huomioon.”

Espoo aikoo pyrkiä raportissa esitellyksi kymmenen minuutin kaupungiksi, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Tavoitteena on paitsi helpottaa arjen asiointia myös edistää joukkoliikenteen käyttöä ja siten pienentää kunkin hiilijalanjälkeä.

Haaveena olisi saada esimerkiksi eri tahoilla työskenteleviä, maankäyttöä suunnittelevia tahoja saman pöydän ääreen keskustelemaan muun muassa julkisen liikenteen, kaavoituksen ja tieverkon kehittämisestä. Kaupunginjohtaja Kokkosen mukaan eri toimijoiden työn selkeyttäminen edistää kestävän kaupunkirakenteen kehittymistä.

”Haluamme helpottaa ihmisten arkea”, hän sanoo. ”Esimerkiksi tulevien metroasemien läheisyyteen aiotaan sijoittaa entistä enemmän julkisia palveluja.”

Myös joustavuutta kaivataan:

”Jos ruokakauppakin voi avata ovensa seitsemältä ja sulkea ovensa yhdeksältä, myös kaupungin omien palvelujen täytyy pystyä joustamaan aukioloissaan nykyistä enemmän.”