Näin kuluu opiskelijoiden raha: "Tulorajat ovat vain riippakivi"

Kela
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Loppuvuosi on opiskelijalle usein tarkan euron aikaa, jos on käynyt töissä ja tulorajat ovat ylittyneet. Mutta mihin ne rahat menevät? Kolme opiskelijaa kertoo.

Ruokakauppa
Suuri osa opiskelijoiden tuloista kuluu ruokakaupassa. Kuva Matti Björkman / Lehtikuva.

Daniel Wallenius, 20, Oulu

“Maksan 41 neliön kaksiostani 435 euroa. Vuokraan kuuluu sähkö, vesi ja internet-yhteys.

Elän opintotuellani, sillä minulla ei ole työpaikkaa. Saan korkeakouluopiskelijan opintorahaa sekä korkeimman asumislisän. Opintotukeni riittää juuri vuokraan. Olen onnekas, sillä minulla oli hyväpalkkainen työ viime kesänä, josta jäi säästöjä. Elän pääasiassa niillä, toisinaan äiti antaa vähän käyttörahaa.

Käytän ruokaan arviolta 160 euroa kuukaudessa. Se on opiskelijalle aika normaali summa. Muuten kuukausittaiset käyttörahani kuluvat autoni polttoaineeseen, vaatteisiin, tarvittaviin tavaroihin ja juhlimiseen. Arvioisin, että kulutan säästöjäni noin 250 euroa kuukaudessa. Pian ne ovat loppu. Voi olla, että joudun myymään autoni pois keväällä, sillä jollain se ruoka on ostettava. Toivon, että saan myös ensi kesänä töitä.

Mielestäni opintotukea pitäisi maksaa siten, että se kattaisi asumiskustannukset. Lisäksi muita menoja pitäisi tukea parilla kolmellasadalla eurolla kuussa. Suomi on valtio, jossa kenelläkään ei saa olla leivän päällä enemmän kuin toisella.

Ei opintotuella elä kukaan, joka asuu yksin. Ja miksi opiskelijan pitäisi asua kimppakämpässä? Mielestäni jokaisella on oikeus asua yksin niin halutessaan, edes opiskelijan ei mielestäni tarvitsisi pienituloisuutensa vuoksi jakaa soluhuoneistoa.

Monet joutuvat ottamaan lainaa, koska opintotukemme on niin pieni. Minusta opintolainaa ei voi kutsua etuudeksi, vaikka sillä on alhainen korko. Sehän pitää maksaa takaisin.

Elintasoni voisi olla korkeampi. Joskus olisi hauskaa, että voisin hemmotella itseäni menemällä vaikkapa jollekin hyvälle keikalle. Liput ovat niin kalliita, että sellaiseen ei kuitenkaan ole varaa.

Mielestäni tulorajat ovat vain riippakivi. Ei työssäkäynti välttämättä valmistumista hidasta.”

Pekka Köster, 21, Kotka

“Muutin kesällä yksityiselle 26,5 neliön yksiöön, josta maksan 350 euroa kuukaudessa. Vuokraani kuuluu sähkö ja vesi. Saan täyden opintotuen lisäksi vanhemmiltani jonkin verran rahaa ja muutaman kympin seurakunnan kerhon vetämisestä. Nämä rahat riittävät elämiseen, mutta opiskelijana elintasoni voisi olla korkeampi. En ole koskaan tuntenut itseäni onnettomaksi siksi, ettei rahaa ole enempää.

Käyn usein vanhemmillani syömässä, minkä vuoksi kulutan ruokaan 50-70 euroa kuukaudessa. Vanhemmat myös maksavat puhelinlaskuni.

Käyttörahaa on kuukaudessa noin 100 euroa. Käytän sen yleensä baareihin ja rahapeleihin, mutta pystyn säästämään, jos on pakko. Elän suhteellisen vaatimattomasti, mutta suurempi opintotuki parantaisi varmasti elintasoani.

Minusta opintotuen määrää tulisi korottaa, sillä on turhaa rankaista opiskelijoita työnteosta. Varsinkin, jos opinnot etenevät.

Jos elintasoani korotettaisiin, söisin parempaa ruokaa, en tarkkailisi hintoja ja matkustaisin useammin ulkomaille.”

Helena Hyvönen, 23, Helsinki

“Nostan tänä vuonna seitsemän opintotukikuukautta, sillä olen tehnyt liikaa töitä. Olen joutunut säästämään viime aikoina kaikesta. Olen elänyt muutaman euron päiväbudjetilla ja syönyt usein ainoan kunnon ruoan koulussa, sillä en halua joutua palauttamaan kolmatta tukikuukautta.

Saan korkeinta mahdollista opintotukea. Se menee lähinnä vuokraan, ruokaan ja laskuihin. Palkkani on hätävaraksi, mutta pyrin säästämään siitä suuren osan matkustamiseen. Opiskelin kesällä Egyptissä ja lähden joululomalla Yhdysvaltoihin. Nämä kaksi syövät suurimman osan palkkarahoistani.

Asun kolmen hengen solussa, josta itse maksan 277 euroa kuukaudessa. Vuokraani kuuluu sähkö, vesi ja internet-yhteys. Loput opintotuestani menee yleensä laskuihin ja ruokaan. Tilaan muutamaa lehteä ja kuukausittaisiin menoihini kuuluu myös puhelinlasku.

En tingi ruoasta, vaan pyrin ostamaan vain tuoretta ruokaa enkä koskaan eineksiä. Suosin luomutuotteita, vaikka hinnat eivät sovi opiskelijakukkarolle.

Minulla on opiskelijaksi hyvä elintaso, sillä käyn töissä. Eikä minun tarvitse kitkuttaa, vaikka suunnittelen tarkasti, kuinka rahani käytän. Monet opiskelijat pärjäävät pienillä summilla alkeellisissa oloissa. En sanoisi elintasoani korkeaksi, vaikka usein jää ylimääräistä.

Mielestäni opiskelijat eivät tarvitse parempaa elintasoa, sillä korkeat tulot eivät kannustaisi valmistumaan tai siirtymään työelämään. Opiskelijaedut Suomessa ovat hyvät, sillä opintotuen lisäksi valtio rahoittaa esimerkiksi opiskelijaruokailua ja matkalippuja.

Monilla koko opintotuki menee vuokranmaksuun, eikä opiskelijalla varsinkaan Helsingissä ole mahdollisuutta asua muissa kuin opiskelija-asunnoissa. Opintotuen asumislisää tulisi korottaa.

Jos minun elintasoni opiskelijana olisi parempi, muuttaisin yksiöön, matkustaisin vielä enemmän sekä ostaisin vain luomutuotteita.”

Takaisinperintä kymmeniltä tuhansilta

Kela perii vuosittain opintotukia takaisin kymmeniltä tuhansilta opiskelijoilta. Vuoden 2007 tuista karhukirje lähti 46 800 opiskelijalle. Heiltä vaadittiin takaisin keskimäärin 1 182 euroa. Vuonna 2007 opintotukea sai yhteensä 324 000 opiskelijaa.

Vuonna 2007 Kela maksoi opiskelijalle opintotukea keskimäärin 2808,10 euroa vuodessa. Samana vuonna opintotuen saajien keskimääräiset veronalaiset tulot, ilman opintotukea, olivat 6 997 euroa. Keskiverto opiskelija tienasi siis noin 583 euroa kuukaudessa. Opintotuen tulorajat olivat tuolloin 30 prosenttia alhaisemmat kuin nykyisin.

Suomessa korkeakouluopiskelija saa kuukaudessa opintorahaa ja asumislisää korkeintaan 499,60 euroa. Verotuksen jälkeen jäljelle jää noin 470 euroa.

Jos opiskelija nostaa opintotukea yhdeksän kuukautta vuodessa, hän voi tienata sen lisäksi 11 850 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa hieman alle tuhatta euroa kuukaudessa. Jokaisen palautetun kuukauden jälkeen tuloraja kasvaa 1310 euroa.

Teksti Virvamaria Toikka