Mitä järjestelyjä seuraavaksi?

Karri Kokko
Talous 14.2.2007 09:39

Sammon pankkitoiminnan myynti Danske Bankille oli tärkeä siirto pohjoismaisessa pankkipelissä.

Teksti Kustaa Hulkko

Sen jälkeen analyytikot ja taloustoimittajat aloittivat innokkaan spekulaation: mitä järjestelyjä tapahtuu seuraavaksi?

Björn Wahlroosin mukaan pohjoismaiset pankkimarkkinat ovat alue, josta hänen olisi viisainta olla hiljaa.

”Arvioni niiden kehityksestä on aina mennyt pieleen”, hän sanoo.

”Luulen nimittäin aina, että maailma muuttuu nopeammin, kuin se todellisuudessa muuttuu.”

Danske on nyt Pohjoismaissa selvä kakkonen Nordean jälkeen, ja monella mittarilla hyvin lähellä Nordeaa. Danske ja Nordea ovat toisaalta ainoat pankit, joilla on merkittävää toimintaa paitsi Suomessa myös Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa.

Wahlroos arvioi, että uudessa tilanteessa varsinkin ruotsalaispankit Handelsbanken, SEB ja Swedbank todennäköisesti ”fundeeraavat” asioita uudesta näkökulmasta.

Hän muistuttaa, että kaikissa merkittävissä pohjoismaisissa pankeissa omistus on hyvin keskittynyt. Tärkeässä valta-asemassa on omistaja, jonka yksinomaisena tavoitteena ei välttämättä ole maksimoida osakkeenomistajan varallisuutta.”

Nordeassa se on Ruotsin valtio, Den Norske Bankissa Norjan valtio, SEB:ssä Wallenbergien sijoitusyhtiö Investor, Handelsbankenissa henkilöstörahasto Oktogonen ja sijoitusyhtiö Industrivärden sekä Swedbankissa ryhmä säästöpankkien säätiöitä.

Wahlroosin mukaan tämä on tärkeä syy siihen, miksi pohjoismaisten pankkien markkina-arvo ei ole erityisen korkea verrattuna kansainvälisiin pankkeihin keskimäärin.

”Mitä tämän jälkeen tapahtuu, on kyseisten viiden pankin ja niiden omistajien käsissä”, hän sanoo. Sen sijaan hän ei usko siihen, että globaalit suurpankit olisivat välttämättä erityisen kiinnostuneita pohjoismaista.

Suomen valtiolla on Sammosta 14 prosentin omistusosuus. Wahlroos pitää valtiota ”pääsääntöisesti fiksuna” omistajana.

”Toisaalta vanhan Postipankin arvo on Sampo-omistuksen kautta muodostunut valtiolle satumaisen korkeaksi.”

Finanssialan hitaat muutokset

Wahlroos huomauttaa, että finanssimarkkinoilla muutokset ovat hitaita.

”Vahinkovakuuttamisessa yksityistalouden keskimääräinen sopimus jatkuu 18 vuotta ja pankkisuhteen kesto on samaa luokkaa.”

”Hyvin ei käy sille, joka luulee, että kypsillä markkinoilla pankkibisnes voisi olla kasvuala.”

Wahlroosin esimerkki on Sampo-pankin asuntolainakampanja viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana. Pankki pudotti marginaaliaan, joten sen markkinaosuus nousi 14 prosentista 16 prosenttiin.

”Se on merkittävä muutos”, Wahlroos kommentoi.

Samalla hän korostaa, ettei pelkkä markkinaosuuden kasvu tee autuaaksi, ellei siihen liity jotakin muutakin.

Operaation taustalla oli analyysi pankkien vakavaraisuusuudistuksesta. Niin sanotun Basel II -reformin takia asuntolainojen pääomavaatimus laski puoleen aikaisemmasta.

”Ei ollut vaikea johtopäätös, että myös marginaalit laskevat. Me vain nopeutimme marginaalien laskua, joka olisi tapahtunut muutenkin.” Wahlroos korostaa, että Sampo teki tämän operaation kannattavuudestaan tinkimättä.­

Ifin lasku ja nousu

Sammon osakekurssi on kahden viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. Nyt se on hiukan yli 20 euroa.

Wahlroos sanoo, että Sammon eri liiketoimintojen johtajat ovat saaneet suuren toimintavapauden omilla alueillaan.

”Strategiattomuus ei tarkoita sitä, että emme osaisi pyörittää pankkia ja vakuutusyhtiötä.”

Sampo myi oman vahinkovakuutustoimintansa vuonna 2001 pohjoismaiselle If-vakuutusyhtiölle kalliiseen hintaan. Sitten Sampo osti runsaat kaksi vuotta myöhemmin koko Ifin itselleen varsin edullisesti.

Nyt Ifin arvo on Wahlroosin mukaan ainakin kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä Sampo maksoi siitä pari vuotta sitten.

”Kun ostimme Ifin, emme yrittäneetkään kertoa höpöhöpötarinaa suurista synergiahyödyistä kuten eräät toiset finanssitalot.”

Wahlroos ei mainitse nimeltä osuuspankkeja, mutta niitä hän tarkoittaa. Osuuspankkien pörssinoteerattu liikepankki OKO perustelee vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan ostoa sillä, että se johtaa ”synergiaan” eli tuottojen kasvuun ja kulujen vähenemiseen.

Vielä viisi vuotta sitten Ifin tilanne oli heikko.

”Vakuutustoiminta oli 2000-luvun alussa syvässä kannattavuuskriisissä. Se johtui huonosta johtamisesta ja imperiumien rakentamisesta.”

Wahlroosin mukaan 1990-luvun puolivälissä Suomen vakuutusjohtajat olivat hullaantuneita osakemarkkinoista. Selitys oli Nokian suuri osuus vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa.

”Sammon koko tulos 1990-luvun toisella puoliskolla tuli käytännössä Nokian kurssinoususta. Korkeimmillaan yli 75 prosenttia Sammon markkina-arvosta koostui Nokia-omistuksesta.” Tällaisessa ympäristössä vakuutusjohtajat unohtivat varsinaisen vakuutustoiminnan kannattavuuden ja tehokkuuden.

”Kun sijoitustuotot vuonna 2001 kääntyivät negatiivisiksi, pää tuli vetävän käteen.”

Markkinaosuus ei kiinnosta

Wahlroos kehuu Ifin hallituksen puheenjohtaja Kari Stadighia ja toimitusjohtaja Torbjörn Magnussonia siitä, että he ovat tuoneet määrätietoisesti yhtiöön tuloslähtöisen toimintamallin.

If on konsernijohtajan mukaan nyt paitsi pohjoismaiden suurin myös yksi kannattavimmista vahinkovakuutusyhtiöistä.

”Joka vaiheessa olemme alleviivanneet, että emme ole kasvuhakuisia, markkinaosuudet eivät kiinnosta meitä, vaan välitämme vain kannattavuudesta.”

Asenne näkyy myös tilastoista. Suomessa Ifin markkinaosuus on pudonnut muutamassa vuodessa yli 35 prosentista alle 29 prosentin. Muualla Pohjoismaissa se on ollut vakaa, Norjassa jopa kasvanut.

”On panostettu voimakkaasti asiakassuhteiden hoitoon ja riskien valintaan. Vakuutustoiminnassa on äärimmäisen tärkeä asia, että osaa hinnoitella riskit oikein.”

”Valitsemalla väärät asiakkaat tuppaa saamaan väärät riskit.”

Wahlroosin mukaan markkinaosuuden väärä korostaminen on jäänyt taakse lähes jokaisessa pohjoismaassa.

”Pelisäännöt ovat muuttuneet. Norjassa ja Ruotsissa kaikki yhtiöt ovat mieltäneet, että on äärimmäisen vaarallista yrittää elää sijoitustoiminnan tuloilla.”

Wahlroos sanoo, että Suomen vakuutusmarkkinat ovat tässä suhteessa edelleen poikkeus muihin pohjoismaihin verrattuna.

”Meillä on paljon puhetta markkinaosuuksista, mutta kannattavuutta vähätellään edelleen.”

Haastattelu tehtiin 4. tammikuuta 2007.

Takaisin

Keskustelu