Milloin talouden nousu alkaa?

Jarmo Raivio
Talous 9.6.2009 06:15

Pörssissä taantuma meni jo, kortistossa se on vasta alkamassa.

Suomi on ollut pian vuoden taantumassa eikä tarvitse olla sammakkoprofessori ennustaakseen, mitä seuraavaksi tapahtuu: työttömyys pahenee.

Laskukaudet kulkevat yleensä varsin kaavamaisesti samoja latuja, niin nytkin. Tosin poikkeuksellista oli viime syksyn sukelluksen jyrkkyys. Yleensä laskukauteen on liu’uttu, nyt pysähdys tuli muutamassa viikossa.

”Aivan ensin tuli korvienväliefekti. Ja se oli yllättävänkin kova. Viime vuonna taantumasta tuli puheenaihe ja myös suomalaiset kuluttajat vähensivät rahankäyttöään, vaikkei oikeastaan ollut pakko”, sanoo Suomen yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm.

Seuraavaksi taantuma siirtyi korvien välistä tosimaailmaan. Suomen vienti romahti ja suuret teollisuusyritykset ryhtyivät lomauttamaan työntekijöitään.

Nyt taantumantarkkailijat seuraavat kahta asiaa: milloin vientiyritykset alkavat saada uusia tilauksia. Ja kuinka pahaksi työttömyys pääsee karkaamaan.

Hidas työttömyys

Lindholm muistuttaa, että työttömyys seuraa talouden käänteitä laiskasti. Työttömyysluvut pahenevat vasta nyt, vaikka taantumaa on kestänyt jo vuoden. Hitaus vaikuttaa myös toiseen suuntaan, työttömyyden paheneminen ei pysähdy heti, vaikka vienti ja teollisuus elpyisivätkin.

Esimerkiksi vuoden 2004 minitaantuman jälkeen nousukautta oli jatkunut jo puoli vuotta ennen kuin työpaikkojen väheneminen loppui.

”Ja se oli sentään todella loiva lasku. Nyt työmarkkina on heikentynyt pari kuukautta. Heikkous voi aikaisempien kokemusten perusteella kestää vuosia, ei vuosineljänneksiä. Se puoltaa ajatusta, että meillä on tässä vielä aika paljon kestettävää.”

Taantuman seuraavassa vaiheessa työttömyys luo työttömyyttä.

Vientiteollisuudesta alkanut työpaikkojen menetys leviää uusiin yrityksiin, kun ihmiset eivät osta tavaroita tai palveluita. Kyse ei ole enää taloustunnelman latistumisesta. Rahankäyttöä on pakko vähentää.

”Se kuuluu kuvaan, että jossain auto- ja moottoripyöräkaupoissa on nyt aika hiljaista. Mutta miten nopeasti se heikkous leviää laajemminkin kuluttamiseen? Suomessakin kuluttaminen heiluttaa koko kansantaloutta. Se ratkaisee, mitä työllisyydessä tapahtuu, ei niinkään teollisuus tai vienti.”

Pörssi kääntyi jo

Suomen taloudessa on tänä keväänä ollut yksi ankeudesta vapaa vyöhyke: Helsingin pörssi.

Osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti, vaikka niin sanotusta oikeasta taloudesta on kuulunut ennätyksellisen ankeita uutisia. Viime vuoden pörssisyöksyä ei ole vielä läheskään kuitattu, mutta silti tilanne tuntuu maallikosta oudolta.

Pörssi liikkuu puolisen vuotta reaalitaloutta edellä. Kurssit kääntyivät nousuun maaliskuussa, eli markkinaviisauden mukaan talouden käänne nähtäisiin syksyllä.

Yrittäjien Timo Lindholm on tähän saakka ollut pessimisti talouskriisin etenemistä arvioidessaan. Niin nytkin. Hän ei jaksa uskoa, että käänne tulisi jo syksyllä.

”Eteenpäin katsovissa talousmittareissa jyrkin alamäki on katkennut, jopa pientä nousua saattaa olla. Mutta karmean matalalla tasolla ollaan edelleen. Jos ne mittarit ovat yhtään luotettavia, kestää puoli vuotta ennen kuin reaalitalous heikkenee niiden näyttämälle tasolle. Kriisin pohjaa ei vielä ole nähty.”

Lindholmin mukaan paljon riippuu siitä, miten nopeasti työntekijöitään lomauttaneet yritykset alkavat taas saada tilauksia.

”Olisi positiivinen yllätys, jos työllisten määrä ei laskisikaan niin paljon kuin pelätään. Jos yritykset selviäisivät tästä lomautuksilla eikä tarvitsisi siirtyä laajoihin irtisanomisiin.”

Mikä sitten olisi se ikävä yllätys?

”Jos kuluttajien rahankäyttö putoaa paljon enemmän kuin tulojen putoaminen edellyttäisi. Pitää muistaa, että on tässä tilanteessa paljon hyviäkin asioita. Ansiotaso nousee niillä, jotka säilyttävät työpaikkansa. Korot ovat matalalla, verotus pysyy ennallaan tai jopa kevenee hieman.”

Keskustelu