Miljardituet Kreikalle ja Irlannille – onko vastaavaa tapahtunut aiemmin?

Kustaa Hulkko
Talous 5.12.2010 13:10

Asiantuntijoiden mielestä on vain pieni riski, että Kreikka ja Irlanti jättävät velkansa hoitamatta lyhyellä aikavälillä.

Lukija otti yhteyttä ja kysyi: Kuinka suuri riski on, että Kreikan ja Irlannin laina- ja takausvastuut laukeaisivat Suomen maksettavaksi? Hänen mielestään tätä asiaa ei ollut selvitetty julkisuudessa riittävästi.

SK päätti kysyä kolmen asiantuntijan näkemystä: valtiovarainministeriön virkamiehen, sijoitusjohtajan ja ekonomistin. Vastaukset julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on toinen.

Onko valtioiden saamista takuista ja niiden laukeamisista ennakkotapauksia sellaisista maista, jotka voisi rinnastaa Kreikkaan tai Irlantiin?

Valtiokin voi tulla maksukyvyttömäksi, ja näin on käynyt viime vuosikymmeninä esimerkiksi Argentiinalle, Brasilialle ja Meksikolle.
 Valtioiden velkoja on soviteltu niin sanotussa Pariisin klubissa ja näissä velkajärjestelyissä nimellisiä velkapääomia on leikattu usein noin 30 prosenttia.

Tällainen menettely voi tulla käyttöön myös Euroopan nykyisten kriisimaiden ongelmien ratkaisemisessa.

Tosin Kreikan ja Irlannin riskit ovat eri maata. Kreikan luottokelpoisuus ei ollut häikäisevä alun perinkään. Kreikan valtio on ollut maksukyvytön tai joutunut velkajärjestelyyn viisi kertaa vuoden 1826 jälkeen. 
Irlannin luottoriski taas liittyy maan pankkisektoriin, joka on erittäin suuri suhteessa kansantalouteen.

Työeläkeyhtiö Varman sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Risto Murto pitää pienenä todennäköisyyttä, että Irlannin takausvastuu lankeaisi maksettavaksi lyhyellä aikavälillä. ”Suurempi on riski, että takaaja joutuu antamaan lisätukea.”

”Yhteisvastuumekanismit, jotka on luotu poliittisin päätöksin, ovat pienentäneet riskejä huomattavasti, mutta niiden tarkka arvioiminen sijoittajan näkökulmasta on vaikeaa”, Murto sanoo.

Suomen näkökulmasta Irlannin järjestelyn riski muodostuu kyseiseen valtioon ja sen pankkeihin liittyvän riskin lisäksi myös ylikansallisen kriisirahoitusyhtiön ERVV:n konkurssiriskistä.

”Sellaisesta riskistä ei ole olemassa mitään historiatietoa”, Murto sanoo.

”Koko riskin laukeaminen epätodennäköistä”

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn projektijohtaja Timo Nikinmaa pitää mahdottomana arvioida Kreikka- ja Irlanti-riskien toteutumisen todennäköisyyttä.

Hänen mielestään on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että Suomen vastuut realisoituisivat täysimääräisinä.

”On vaikea kuvitella sellaisia olosuhteita. Pahin tilanne olisi todennäköisesti se, että velasta jäisi maksamatta jokin osa.”

Nikinmaa viittaa kokemuksiin valtioiden aiemmista velkajärjestelyistä, joissa nimellisen velkapääoman leikkaus on ollut pahimmillaan joitakin kymmeniä prosentteja.

”Vastaavasti voisi kuvitella, että jos esimerkiksi Kreikka ei pystyisi hoitamaan lainojaan kokonaan, se maksaisi niistä kuitenkin varsin huomattavan osuuden.”

Nimellisen velkapääoman leikkaamisen lisäksi velkaa voi järjestellä myös pidentämällä laina-aikaa. Silloin, kun velkajärjestely on voitu tehdä hallitusti, velkapääomaa ei välttämättä ole jouduttu leikkaamaan lainkaan.

”Kreikalla ja Irlannilla on joka tapauksessa suuri intressi hoitaa asiansa. Muuten niistä tulee EU:ssa ja pääomamarkkinoilla outsidereita, jotka eivät pysty pitkään aikaan toimimaan normaalilla tavalla.”

Irlanti-rahoituksella ostetaan aikaa

”Pelko Suomen Irlannille antamien takausten laukeamisesta ei ole merkittävä, vaikka vakuuksia ei saatukaan.”
 Nikinmaa sanoo olevansa verraten vakuuttunut siitä, että takausten antaminen oli parempi kuin olla tekemättä mitään.

Nikinmaa arvioi, että EU:n, euromaiden, Britannian, Ruotsin, Tanskan ja IMF:n rahoitusjärjestelyllä ostetaan nimenomaan aikaa Irlannille ja maan pankeille.

Irlannin julkisen sektorin vaje on revennyt juuri siksi, että valtio on joutunut hoitamaan maan pankkikriisiä sijoittamalla pankkeihin uutta pääomaa. Toisaalta pankit joutuivat syksyllä maksuvalmiuskriisiin, kun niiden jälleenrahoitus markkinoilta vaikeutui. Syynä oli markkinoiden epäily, että Irlannin valtio ei pysty enää lainaamaan markkinoilta tarpeeksi, jotta se pystyisi jatkossa pääomittamaan pankkeja riittävästi.

Nikinmaa muistuttaa, että Irlanti on ryhtynyt toimiin budjettivajeen pienentämiseksi. Lisäksi pankkien saneeraus on käynnissä: Irlannin pankkeja karsitaan ja jäljelle jäävät pankit keskittyvät kotimaan peruspankkitoimintaan. Ulkomaantoimintoja myydään tuottojen saamiseksi ja pääomien vapauttamiseksi.

Tulevaisuudessa tarve valtion pankkipanostuksiin pienenee myös siksi, että pankkien tappiot pienenevät.

Keskustelu

Ehkäpä riski pienellä aikavälillä eli ennen ensimmäistä maksuerää on pieni, mutta heti kun velka joutuukin maksuun riski onkin suuri, Osa kreikan lainarahoistahan jo jäi suomen maksettavaksi kun ne muutettiin vastoin maasrichtin sopimusta avustukseksi.

Maasrichtin sopimuksessahan selvästi sanotaan että toinen valtio ei saa ottaa maksettavakseen toisen velkoja. Eu on siis laiton pyramidihuijaus jossa domino-ilmiö on alkanut,. Tosin se saammeko koskaan pyramidihuijauksen tekijöitä vastuuseen onkin jo eriasia koska huijaus on riittävän laaja jotta vastuunottajia ei voida saada.
jokainen Eu-hun sijoitettu sentti on hukassa varmemmin kuin wincapitaan sijoitetut.

Ehkäpä riski pienellä aikavälillä eli ennen ensimmäistä maksuerää on pieni, mutta heti kun velka joutuukin maksuun riski onkin suuri, Osa kreikan lainarahoistahan jo jäi suomen maksettavaksi kun ne muutettiin vastoin maasrichtin sopimusta avustukseksi.

Maasrichtin sopimuksessahan selvästi sanotaan että toinen valtio ei saa ottaa maksettavakseen toisen velkoja. Eu on siis laiton pyramidihuijaus jossa domino-ilmiö on alkanut,. Tosin se saammeko koskaan pyramidihuijauksen tekijöitä vastuuseen onkin jo eriasia koska huijaus on riittävän laaja jotta vastuunottajia ei voida saada.
jokainen Eu-hun sijoitettu sentti on hukassa varmemmin kuin wincapitaan sijoitetut.

Ehkäpä riski pienellä aikavälillä eli ennen ensimmäistä maksuerää on pieni, mutta heti kun velka joutuukin maksuun riski onkin suuri, Osa kreikan lainarahoistahan jo jäi suomen maksettavaksi kun ne muutettiin vastoin maasrichtin sopimusta avustukseksi.

Maasrichtin sopimuksessahan selvästi sanotaan että toinen valtio ei saa ottaa maksettavakseen toisen velkoja. Eu on siis laiton pyramidihuijaus jossa domino-ilmiö on alkanut,. Tosin se saammeko koskaan pyramidihuijauksen tekijöitä vastuuseen onkin jo eriasia koska huijaus on riittävän laaja jotta vastuunottajia ei voida saada.
jokainen Eu-hun sijoitettu sentti on hukassa varmemmin kuin wincapitaan sijoitetut.

Sotakorvauksien maksajista on tietoa.
Tietoa on myös niistä, jotka eivät maksaneet.
Jäljet peloittavat.
Naivit uskovat mitä tietämättömät puhuvat.

Totta taloudellisesti hyötyvän riskin ottajan(= Saksan, Ranskan ja Englannin pankit )pitää kantaa riski.

Nyt Riski jakaa EMU-kansalaiset ja tuotot menevät riskinottajalle.

Kyse oli siitä että markkinat ”eivät uskoneet” että EU maat eivät auttaisi toisiaan vaikka Lissabonin sopimus 125 artikla sen nimen omaan kieltää ja lainasivat alihintaan rahaa.

Lissabonin sopimus 125 artikla on hämäys, jolla vedenpinta pidetään tyynenä ja voitiin velkaannuttaa irlantilaiset pankin. ( Näennäisesti Lissabonin sopimuksen 125 artiklan mukaan sanotaan että ei auteta toista EU/EMU maata. Voidaan siis velkaannuttaa itsenäisesti Irlanti, Aprillia aprillia Irlannin ”itsenäisen velan- 125 artiklan ” riskin kantaakin EU veronmaksajat kollektiivisesti vastoin 125 artiklaa.

125 artikla oli siis hyödyllinen velanantohetkellä ja poistui heti käytöstä kun velkaa oli pumpattu maksukyvyttömyyteen asti Irlannin talouteen.

Markkinat eivät siis uskoneet EU maiden auttamatta jättämistä veronmaksajien toimesta ja saivat lainattua todellista korkoriskiä pienemmällä riskillä rahaa… good deal ;)

Tästä johtuu siis että korot eivät nousseet realistiselle suhteessa todelliseen riskiin.

(Lukekaa kansalaiset Suomen kuvalehden artikkeli SK 48 3.12.2010 sivu 24 . Jussi Mustosen arvio… )

125 artiklasta

Kreikan ja Irlannin tukipaketit ovat perussopimuksen 125 artiklan vastainen eikä Suomen eduskunta voi sitä muuttaa.

Erityisesti suoraan julkiseen talouteen kohdistuvat tukitoimet ovat ongelmallisia koska euromaiden keskinäiset tuet on erikseen kielletty perussopimuksen 125 artiklassa.

Tästä ei ole poikkeuksia. EU perussopimusta ei ole muutettu.

(Euron perustana on Maastrichtin sopimuksen artikla 103, joka on Lissabonin sopimuksen konsolitoidussa versiossa artikla numero 125.) Se koskee täysin yksiselitteisesti euromaita.

Pacta sunt servanda (lat. ”sopimukset on pidettävä”)

Rahoitamme Kreikkaa perussopimuksen vastaisesti.

Huomattava on Perussopimus pakottavaa lainsäädäntöä, eli EMU maat eivät voi kansallisesti erikseen sopia perussopimuksen rikkomisesta ja sitten jälkikäteen muuttaa perussopimusta.

Lissabonin sopimus toteaa asiasta seuraavaa:

125 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 103 artikla)

1. Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.

Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.