Mielenterveysongelmat: Apua saa mutta jatkohoito takkuaa

SK:n toimitus
Talous 1.10.2009 13:31

Nuoret saavat mielenterveysongelmiin ensiapua hyvin, mutta sitten alkavat hankaluudet. 21-vuotias Heidi kertoo, millaista on jonottaa hoitoon.

Mielenterveysongelmat Mielenterveysongelmista kärsivä nuori pääsee hoitoon yleensä alle kolmessa kuukaudessa. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

Kauhajoen tapahtumista on kulunut vuosi ja marraskuussa on Jokelan kouluampumisten kaksivuotispäivä. Molemmat tapahtumat herättivät keskustelua nuorten mielenterveyspalveluiden tilasta Suomessa.

Heidi, 21, on kärsinyt syvästä masennuksesta ja itsetuhoisuudesta. Tämä on johtanut erilaisiin syömishäiriöihin ja sekakäyttöön. Hän pääsi psykiatriseen hoitoon ensimmäistä kertaa yläasteiässä ja hakeutui uudestaan hoitoon lukiossa. Tällä hetkellä Heidi on avohoidossa. Hänellä on kokemusta myös hoitojonoista.

”Jonotuksesta on kulunut useampi vuosi, joten en muista tarkalleen, kauanko odotin hoitoonpääsyä”, Heidi kertoo.

”Yleensä jonotukseni on kestänyt muutaman kuukauden, mutta edellistä hoitokontaktia on jatkettu, kunnes uusi on alkanut. Olen luonteeltani sellainen, että haen apua vasta sitten, kun sitä todella tarvitsen. Jonotukset ovat siis yleensä osuneet pahimpiin kausiini, eli silloin kuin sen hetkinen hoito ei ole ollut riittävää tai hoitoa ei ole ollut ollenkaan.”

Yksin hoitojonossa

Heidin mukaan jonotus oli turhauttavaa. Hän oli tuolloin yksinäinen teini, asui omillaan ja oli henkisesti raskaassa suhteessa. Hän kuitenkin tiesi, että hoidossa oli käytävä.

”Odotusajat jo terapiaistuntojen välillä tuntuivat joskus liian pitkiltä. Välillä tuli hetkiä, jolloin olisi täytynyt saada heti yhteys terapeuttiin. Näitä hetkiä tuli yleensä illalla, kun paha olo oli ylivoimainen eikä ollut muita ihmisiä, joille puhua kunnolla. En viitsinyt häiritä hoitajaa ja paha olo purkautui muuhun toimintaan, joka pahensi parantumistani ja oloani entisestään.”

Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri sanoo, että ensiapua saa paikkakunnasta riippuen suhteellisen helposti, mutta kuntoutus, jatkohoito, tuki opiskeluun tai töihin on riittämätöntä tai puuttuu kokonaan.

”Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastajat totesivat 4. syyskuuta julkistetussa raportissaan, että mielenterveyspalvelut ovat jatkuvasti heikentyneet kaikista kehittämisohjelmista huolimatta”, Sauri toteaa.

Hänen mukaansa ongelma on osin siinä, että yksinäisyyden ja huono-osaisuuden lisääntyessä mielenterveyspalvelut joutuvat liian usein vastaamaan kysymyksiin, jotka eivät sinne kuulu, koskien esimerkiksi työttömyyttä ja köyhyyttä. Yhteiskunnan tulisikin Saurin mielestä tukea kunnolla vertaistukea tarjoavia järjestöjä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tarkkoja tietoja mielenterveyspalveluiden jonotilanteesta ei ole, mutta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira seuraa hoitotakuun toteutumista, eli sitä, onko jonojen pituus yli kolme kuukautta. Se on nuorten mielenterveyspalveluissa hoitotakuun takaraja. Yksittäisen nuoren potilaan jonotusaika on pääsääntöisesti alle kolme kuukautta, mutta aika voi olla joskus myös pitempi.

Heidin mielestä nuorten hyvinvointiin pitäisi panostaa enemmän.

”Nuoriin voisi satsata jo ala-asteelta lähtien henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. En osaa kuitenkaan sanoa, miten se voitaisiin toteuttaa. Rahallahan kaikkea saa. Mielestäni esimerkiksi Kauhajoen tapauksessa on kuitenkin tehty mainiota työtä.”

Tällä hetkellä Heidin asiat ovat hyvin. Hän kuitenkin tarkkailee jatkuvasti, että ei keskity mihinkään asiaan, esimerkiksi laihdutukseen tai alkoholiin, pakkomielteisesti.

”Nyt koen saavani apua, jos sitä tarvitsen, sillä tiedän paikat, joista apua voin hakea. Eri asia kuitenkin on, toimivatko kemiat auttajan kanssa.”

Heidin nimi on muutettu.

Teksti Minna Kosonen