Miehinen ylivoima Nobel-palkituissa

ikä
Teksti
Jukka Ukkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Taloustieteen Nobel annettiin tänä vuonna ensi kertaa naiselle.

Elinor Ostrom
Professori Elinor Ostrom on muun muassa Tampere Klubin tieteellisen julkaisusarjan toimituskunnan jäsen. Kuva Ryan Dorgan / AP / Lehtikuva

Taloustieteen Nobel-palkinnon saa tänä vuonna amerikkalainen Elinor Ostrom, 76. Vuodesta 1969 annettu palkinto on tätä ennen luovutettu 63 miehelle.

Paljon tiuhemmin naisia ei ole muistettu vanhemmillakaan Nobeleilla. Miesten valta on murskaava, sillä Ostrom on kaikkiaan vasta 41. palkittu nainen, kun miespalkittuja on jo yli 760. Siis joka 20. palkittu on nainen – tai yksi nainen vastaa kahtakymmentä miestä, jos niin halutaan sanoa.

Vaikka ensimmäinen naisnobelisti oli fyysikko Marie Curie vuonna 1903, juuri fysiikka on palkintoryhmistä kaikkein miesvaltaisin. Curien lisäksi naisfyysikoista on palkittu vain Maria Goeppert-Mayer vuonna 1963.

Kemiassa tilanne on lähes samanlainen, mutta lääketieteessä sekä varsinkin kirjallisuuden ja rauhanpalkittujen joukossa naisten osuus on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina.

Ikäihmisiä palkitaan

Viime vuosina tieteen Nobel-palkintoja on jaettu entistä useammin ryhmille, joihin kuuluu yleensä kaksi kolme saman alan tutkijaa. Esimerkiksi fysiikan palkinnon on viimeksi saanut pitää yksinään ranskalainen Georges Charpak vuonna 1992.

Jo perinteisesti useimmilla nobelisteilla on takanaan pitkä ura ja kunnioitettava ikä: tänä vuonna palkitut ovat 48-85-vuotiaita, ja heidän keski-ikänsä on lähes 67 vuotta.

Elinor Ostrom, olisiko juuriltaan Oulun Åströmeitä, jakaa taloustieteen palkinnon maanmiehensä Oliver E. Williamsonin, 77, kanssa. Ostrom on Indianan yliopiston valtio- ja ympäristötieteen professori sekä muun muassa Upsalan yliopiston kunniatohtori ja Tampere Klubin tieteellisen julkaisusarjan toimituskunnan jäsen.

Hänet palkittiin tutkimuksista, joiden mukaan luonnonvarojen ekologisesti kestävä käyttö onnistuu yhteisesti sovituilla pelisäännöillä pikemmin kuin yksityistämällä tai julkisen hallinnon alaisuudessa.

Berkeleyn yliopiston professori Williamson puolestaan on tutkinut yritysten välisiä konflikteja ja liiketoimissa syntyviä transaktiokustannuksia.

Naishistoriaa tehtiin myös lääketieteen Nobeleissa, sillä jaetun palkinnon saajien enemmistö oli naisia. He ovat amerikkalaiset Elizabeth Blackburn, 61, ja Carol Greider, 48. Kolmantena oli amerikkalainen Jack Szostak, 57. Palkitut ovat kaikki tutkineet dna-nauhan päissä olevia jaksoja, telomeereja, jotka muun muassa suojaavat soluja rapistumiselta. Tutkimuksista toivotaan apua perinnöllisten sairauksien ja ikääntymisen hoitoon.

Dna-tutkijat eturivissä

Kemian Nobelit menivät nekin dna-tutkijoille, jotka ovat keskittyneet selvittämään ribosomeja. Ne ovat suuria molekyylejä, jotka tulkitsevat eliöiden perimässä eli dna:ssa olevaa tietoa.

Palkitut tiedemiehet ovat israelilainen Ada Yonath, 70, amerikkalainen Thomas Steitz, 69, ja Englannissa työskentelevä intialainen Venkatraman Ramakrishna, 57.

Myös fysiikan palkinto jakautui kolmelle tutkijalle. Kiinassa syntynyt, mutta Englannissa ja Yhdysvalloissa uransa luonut Charles K. Kao, 76, on ollut valokaapelitekniikan pioneeri jo yli 40 vuotta. Toisen puolikkaan noin miljoonan euron fysiikan palkinnosta saavat digikameroiden ccd-kennojen kehittäjät, kanadalais-yhdysvaltalainen Willard S. Boyle, 85, ja yhdysvaltalainen George E. Smith, 79.

Taulukko