Markku Kuisma: ”Ei ole järkevää, että työtä verotetaan enemmän kuin pääomatuloja”

Talous 6.11.2010 10:00

Markku KuismaSuuret tuloerot sopivat huonosti pohjoismaiseen yhteiskuntaan, sanoo professori Markku Kuisma.

Maanantaina julkistetut verotiedot nostattivat taas kerran keskustelun tuloeroista, vaikka yritysjohtajien huippuansiot putosivat jonkin verran taantuman takia. Miksi miljonäärien tulot kiinnostavat meitä niin paljon, Helsingin yliopiston professori Markku Kuisma?

”Suomalaiset ovat edelleen tottumattomia suuriin tuloeroihin. Pohjoismainen tasa-arvon ihanne poikkeaa angloamerikkalaisesta. Mutta on mielenkiintoista, ettei Ehrnroothien tai Erkkojen vanhaan rahaan eikä urheilijoiden tai rocklaulajien huippupalkkoihin suhtauduta yhtä vihamielisesti kuin Mikael Liliuksen ja muiden yritysjohtajien tuloihin.”

Tuloerot alkoivat kasvaa Suomessa 1990-luvulla. Mistä se johtui?

”Sääntelyn poistaminen ja pääomaverotuksen keventäminen johtivat nousukauden aikana tulojen kasvuun. Samaan aikaan hyväksyttiin näkemys, että tuloerojen kasvattaminen lisää talouden dynamiikkaa. Optiot liittyvät tähän kokonaisuuteen.”

Mitä mieltä olet optioista kannustimena? Nythän optiot menettivät arvonsa pörssikurssien romahduksen takia, mutta ovatko ne sitouttaneet johtajia hyvinä aikoina, kuten väitetään?

”Parhaimmillaan optiot sitouttavat muutamaksi vuodeksi. Se on mielestäni kovin lyhyt aika. Optiot sidotaan pörssikurssiin, mikä on erittäin mielivaltainen mittari, vähän kuin arpajaislippu.”

Miten tuloerojen kasvu vaikuttaa yhteiskunnan ilmapiiriin?

”On turmiollista, jos ahneudesta tehdään hyve. Se on kuin doping, se parantaa suoritusta hetkeksi. Mutta samalla syrjäytyneiden ihmisten joukko kasvaa. Syrjäytyminen ei johdu tietenkään siitä, että joku tienaa hyvin, mutta se kuuluu tähän systeemiin, jossa tärkeintä on voittajan douppaaminen eikä se, että kaikki hiihtävät aika hyvin.”

Yhdysvalloissa suuryritysten johtajat ansaitsevat yli 300 kertaa parempia palkkoja kuin työntekijät. Ero on paisunut Suomessakin jopa satakertaiseksi. Kuinka suuria tuloeroja voidaan pitää yhteiskunnallisesti hyväksyttävinä?

”Ihmiset ymmärtävät, että vaativista tehtävistä pitää maksaa enemmän. Suuryritysten toimitusjohtajilla oli 1950-1960 luvuilla 10-20 kertaa suurempi palkka kuin keskivertoduunareilla. Tätä pidettiin moraalisesti hyväksyttävänä tuloerona myös antiikin Kreikassa.”

Voiko tuloerojen kasvua estää?

”Ei oikeastaan. Häviämme taloudellisesti kauhean paljon, jos ryhdymme suitsimaan sitä ankaralla veropolitiikalla.”

Ansiotuloja verotetaan Suomessa progressiivisesti, mutta pääomatuloissa on tasavero. Onko suomalainen järjestelmä oikeudenmukainen?

”Ei tietystikään. Siinä ei ole mitään järkeä, että työtä verotetaan enemmän kuin pääomatuloja. Mutta tätäkin ongelmaa on vaikea ratkaista, koska pääomien on niin helppo paeta veroparatiiseihin. Pääomapako ei ole kenenkään etu. Palkkatyön verotusta voi tietysti keventää, mutta siinä tulevat eteen valtiontalouden rajat.”

Kirjassasi Rosvoparonien paluu rinnastat Venäjän oligarkit ja Wall Streetin pörssipelurit kapitalismin alkuvaiheiden puolirikollisiin bisnesmiehiin. Ketkä ovat nyky-Suomen rosvoparoneja?

”Ei Suomessa ole rosvoparoneita. Puolittain leikillisesti voidaan tietysti puhua Nalle Wahlroosista ja muutamista muista. He rikastuivat talousjärjestelmän murroksessa, jossa nopeat ja ketterät sijoittajat yleensäkin menestyvät.”

Kuva Hannu Lindroos.