Maailmantalous sai tartunnan

Koronaviruksen aiheuttama paniikki ajoi Kiinan talouden nurkkaan ja painoi kasvuennusteita alas.

Talous 04.03.2020 12:15
Teksti matti rämö
Kenkätehtaan työntekijät suojautuivat koronavirukselta helmikuussa Kiinan Wenzhoussa.
Kenkätehtaan työntekijät suojautuivat koronavirukselta helmikuussa Kiinan Wenzhoussa. © NOEL CELIS/GETTY IMAGES

Vaikka koronaviruksen leviäminen saataisiin pysähtymään, yksi potilas ei enää pelastuisi tartunnalta. Viruksen levittämä paniikki on jo tarttunut maailmantalouteen. Oireet näkyvät rajuina heilahteluina osakemarkkinoilla ja talouden kehitystä kuvaavissa mittareissa.

Yhdysvaltain pörsseissä koettiin helmikuun viimeisellä viikolla nopein korjausliike sitten vuoden 2008 finanssikriisin, kun USA:n viittäsataa suurinta yritystä kuvaava S&P 500 -indeksi laski viikon aikana yli 10 prosenttia.

Myös Helsingin pörssin yleisindeksi OMXH laski saman verran.

Raaka-aineiden rahtaamisen hintoja ja volyymeja mittaava ja siten maailmankaupan kehitystä ennakoiva Baltic Dry -indeksi on pudonnut alkuvuoden aikana puolella.

Koronasta pahiten kärsineen Kiinan teollisuustuotantoa mittaava PMI-luku laski mittaushistorian pohjalukemiin.

Vapaakauppajärjestö OECD:n tuoreessa arviossa maailmantalouden kasvuennustetta oli alennettu 0,5 prosenttiyksiköllä ja Kiinan kasvua 0,8 prosenttiyksiköllä marraskuun 2019 ennusteesta.

 

”Pörssihuolet ovat ohimeneviä, mutta korona haastaa pohtimaan myös talouden rakenteita”, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n ekonomisti Anni Marttinen sanoo. ”Virus on muistutus siitä, miten globaalissa taloudessa kriisien laskut jakautuvat maksettavaksi arvaamattomilla tavoilla.”

Kiina on bruttokansantuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin talous. Vain Yhdysvaltojen talous on isompi.

Idän suurvalta joutuu ottamaan koronaviruksen vastaan jo valmiiksi heikentyneenä. Kiinan talouskasvu on hidastunut, ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin käynnistämä kauppasota rasittaa sitä.

Vuonna 2017 Kiinan talous kasvoi 6,9 prosenttia, vuonna 2019 enää 6,1. Koska Kiina on muodostanut pitkään merkittävän osan maailmantalouden kasvusta, sen talouden pienilläkin heilahduksilla on huomattava kerrannaisvaikutus.

Pitkien alihankintaketjujen yhteen sitomassa globaalissa taloudessa Kiina on 2000-luvulla ollut maailman tehdas. Sen halpa työvoima on valmistanut teollisuuden komponentteja ja kemianteollisuuden raaka-aineita sekä koonnut länsimaisten kauppojen hyllyillä myytäviä puhelimia ja tietokoneita.

Koronavirus on muistutus globaalin talouden moninkertaisten riippuvaisuussuhteiden aiheuttamasta haavoittuvaisuudesta. Kiinassa havaittu virus voi sulkea lääketehtaat – ja tyhjentää eurooppalaisten apteekkien hyllyt.

Korona onkin nostanut keskustelua tuotantoketjujen lyhentämisestä ja komponenttien valmistuksen palauttamisesta lähemmäs päämarkkinoita.

 

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen muistuttaa, että länsimaat ovat pyrkineet vähentämään Kiina-riippuvuuttaan jo ennen koronavirusta.

”Kauppasodan takia yritykset välttelevät tilannetta, että kaikki munat olisivat Kiinan korissa. Tuotantoketjuja on jo purettu, mutta koronavirus voi hyvin nopeuttaa prosessia”, Korhonen sanoo.

Kiina-ketjujen purkaminen ei tarkoita globaalin alihankintalogiikan purkautumista, vaan ainoastaan tehtaiden siirtämistä.

”USA:sta on siirretty tuotantoa Kambodžaan ja Vietnamiin jo kauppasodan takia. Viime vuonna tuonti Vietnamista Yhdysvaltoihin kasvoi 35 prosenttia.”

Myös Kiinan kustannustason nousu kannustaa yrityksiä etsimään hikipajateollisuudelle uusia kohdemaita.

 

Kauppasotaa käyneet USA ja Kiina solmivat tammikuussa ensimmäisen sopimuksen kauppasuhteiden liennyttämiseksi kahteen vuoteen.

Sopimuksella Kiina muun muassa sitoutui ostamaan seuraavan kahden vuoden aikana Yhdysvalloilta maataloustuotteita 50 miljardilla dollarilla, palveluja 40–50 miljardilla dollarilla, energiaa 50 miljardilla dollarilla ja teollisuustuotteita 75 miljardilla dollarilla.

Neuvottelut sopimuksen toisesta vaiheesta käynnistyvät Trumpin mukaan pian.

”Ensimmäinen sopimus osoitti Kiinan olevan neuvotteluissa altavastaaja. Korona tekee siitä entistä haavoittuvaisemman”, Korhonen sanoo.

Yhdysvaltojen keskuspankki laski ohjauskorkoaan 3. maaliskuuta. Myös Euroopan keskuspankki on lupaillut koronaelvytystä. Kiinassa elvytyksen tarve on huomattava.

Kasvuhalut ovat saaneet yritykset ottamaan isoja riskejä. Se näkyy huomattavana velanottona, Danske Bankin pääekonomisti Juha Kuoppamäki kertoo.

”Kiinalaisyritysten velkatasot ovat olleet suuri huolen aihe. Jos talouskasvu hidastuu, yritysten kassavirta ei välttämättä riitä velkataakan hoitamiseen. Arvioiden mukaan Kiinan valtiolla on eväät yhteen suureen elvytyskierrokseen. Kun paukut on käytetty, edessä voi olla luottotappiota ja pankkien ongelmia.”

 

Vapaakauppajärjestö OECD:n tuoreessa arviossa euroalueen kasvuennustetta pudotettiin 0,3 prosentilla marraskuun 2019 luvuista. OECD suosittelee valtioita harkitsemaan viruksen vaikutusta tasapainottavia toimia.

”Hallitusten tulisi ottaa käyttöön väliaikaisia vero- ja budjettiratkaisuja pehmentämään [koronaviruksen] vaikutuksia pahiten niistä kärsineillä sektoreilla, kuten matkailu- ja autoalalla, sekä elektroniikkateollisuudessa. (- -) Pahiten vaikutuksista kärsineissä maissa pankeille pitää turvata riittävä maksuvalmius, jotta ne pystyvät auttamaan kassavirtaongelmista kärsiviä yrityksiä”, OECD:n 2. maaliskuuta julkaistussa tiedotteessa sanotaan.

Palkansaajia edustavalle SAK:lle valtion elvytystoimet maistuisivat.

”Tämän tyyppisessä tilanteessa elvytys voisi olla paikallaan. Elvytystoimia pitää vähintään arvioida”, SAK:n ekonomisti Anni Marttinen sanoo.

Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta talousarviota 7. huhtikuuta alkavaan hallituksen kehysriiheen. Keskeneräistä ja poliittisia intohimoja herättävää ennustetta ei haluta kommentoida ennakkoon.

VM:n pitää arvioida kehysriiheä varten myös esimerkiksi Kiinan taloudellisen aseman muutosta. Onko kyse ohimenevästä ilmiöstä, joka poistuu, kun virus on saatu hallintaan ja poikkeustilan patoama kulutus piristää markkinoita?

VM:n tulee myös arvioida, onko korona vain tarjonnan häiriö, vai heijastuuko se myös kysyntään. Elvytys auttaa kysynnän piristämisessä, mutta se ei välttämättä ole kovin tehokas tapa korjata tarjonnan häiriöitä.

 

Analyytikkoyhtiö Inderesin osakestrategi Juha Kinnunen arvioi, että koronan suurin vaikutus näkyy lopulta juuri kuluttajien asenteissa.

”Maailmantalous on herkkä ja irrationaalinen järjestelmä, johon ihmisten luottamus tulevaan vaikuttaa huomattavasti. Pelko vähentää kulutushaluja riippumatta siitä, kuinka paljon sille on aihetta. Erityisesti kuluttajabisnes kärsisi tästä, eivätkä kaikki menetykset tule myöhemmin takaisin”, Kinnunen sanoo.

Hänestä koronan pelotevaikutuksen teho selviää, kun nähdään, miten hyvin viruksen hallinta tehoaa.

”Lähteekö virus leviämään Kiinassa uudestaan karanteenien päättyessä? Leviääkö se muualla Euroopassa samalla tavalla kuin Pohjois-Italiassa? Jos tunne virustorjunnan tehosta horjahtaa, koronalla voi olla pidempään kestäviä vaikutuksia.”

Avainsanat
Sisältö