Maailmanpankin Kaushik Basu: EU:n velkamaissa hyvinvoivien pitää kantaa suurin osa leikkausten taakasta

Talous 1.12.2012 16:00
Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Velkaisessa Euroopassa on suuri talouspoliittinen kiista: toisten mielestä tiukka budjettipolitiikka tappaa kasvun, toisten mielestä se on kestävän kasvun tae. Mitä mieltä olette, Maailmanpankin pääekonomisti Kaushik Basu?

”Esimerkiksi Kreikan julkinen velka on peräti 170 prosenttia bkt:sta. Velkamaat ovat kuluttaneet yli varojensa, ja siihen täytyy tulla korjaus. Kysymys on siitä, miten se tehdään.”

Mikä on Teidän reseptinne?

”Ei liian tiukkaa politiikkaa pikavauhdilla, koska se tukahduttaa kasvua. Esimerkiksi 20 vuotta voisi olla sopiva aikajänne julkisen talouden tasapainottamiselle. Sitä paitsi väestön hyvinvoivan osan on kannettava enin osa taakasta, ei köyhien.”

USA:ta uhkaa vuodenvaihteessa fiscal cliff (valtiontalouden jyrkänne): ilman poliittisia päätöksiä verotus kiristyy rajusti. Varoititte Widerin seminaarissa 26. 11., että euroalueella on vastaava ongelma. Mikä ja milloin?

”EKP lainasi joulukuun 2011 ja helmikuun 2012 LTRO-operaatioissa 800 eurooppalaiselle pankille kolmeksi vuodeksi 1 300 miljardia euroa. Pankkien täytyy maksaa jättilaina takaisin vuoden 2014 lopussa ja 2015 alussa.”

Miten ongelma ratkaistaan?

”Täytyy muun muassa jatkaa toimia valtiontalouksien tasapainottamiseksi. Muuten pankit pyytävät EKP:ltä lisärahoitusta, koska ne eivät tehneet tuottavia sijoituksia vaan panivat rahat Espanjan ja Italian valtionlainoihin.”

Miksi EU:ssa ei puhuta nyt tästä ”jyrkänteestä”?

”Uskon, että syyt ovat psykologisia. Ihmisillä on taipumus olla ajattelematta ikäviä ongelmia – kunnes ne ovat liian lähellä. On kuitenkin pakko katsoa tulevaisuuteen, jotta pystyisi varautumaan myös epämiellyttäviin asioihin.”

Suomi on ollut teollisuustuotteiden suuri viejä, mutta se on menettänyt kilpailukykyään ja markkinaosuuksiaan. Miten tilanteen voi korjata?

”Suomi on kokoonsa nähden voimakas teollisuusmaa, mutta sen voima on rapautumassa. Ongelman ratkaisun voi tiivistää näin: lähtekää maailmalle, luokaa globaaleja linkkejä, kietoutukaa yhteen toisten maiden kanssa. Toisaalta täytyy hyödyntää halpaa ammattitaitoista työvoimaa eri puolilla maailmaa, toisaalta luoda edellytykset ulkomaisille investoinneille, jotka synnyttävät työpaikkoja.”

Pitääkö hyvinvointivaltio purkaa?

”Suomen ja muiden Pohjoismaiden ihmisoikeuksilla ja sosiaalisilla normeilla on tärkeä opetus koko maailmalle. Älkää luopuko arvoistanne vaan tehkää niistä vientituote.”