Loppuiko jo lama: Yrittäjät kriisinhallinnasta uuteen nousuun

SK:n toimitus
Talous 7.9.2009 07:58

Nokian kokoista saavutusta ei ole näkyvissä, mutta monta pientä yritystä, jotka hyödyntävät uusimpia innovaatioita, riittäisivät kääntämään korkean teknologian vientiosuus ja patenttien määrä nousuun, kirjoittaa professori Paul Lillrank.

Nuoli
Piirros Janne Tervamäki

Viime vuosikymmeninä Suomessa on tehty investoinneiksi kutsuttuja satsauksia mitä ihmeellisimpiin asioihin. Niiden tuottoa ja takaisinmaksua tarvittaisiin nyt.

Edellisen laman aikana hallitus julisti maan pärjäävän vastedes tiedolla ja osaamisella. Osaamiskeskusten pitäisi nyt näyttää tehonsa ja PISA-koulun kasvattien kyntensä.

Maakunnissa on investoitu innopajoihin, innoverkostoihin, innoklubeihin ja innopoleihin. Nyt niiden tuotokset olisi saatava vaikeuksissa kamppailevien kuntien avuksi.

Yksilökohtaista luovuutta tiivistämään on ehdotettu taitelijaraitteja järvimaisemiin. Nyt kukkahattujen pitäisi tuottaa jotain vientikelpoista.

Suomeen rakennettiin innovaatiojärjestelmä, jota on käyty kauempaakin ihailemassa. Nyt olisi aika esittää saavutuksia. Koska uutta Nokian kokoista ei ole näköpiirissä, monta pientäkin kävisi kääntämään korkean teknologian vientiosuus ja patenttien määrä nousuun.

Sitra on laatinut strategioita. Taikasana vaihtuu innovaatioista elinvoimaksi, jonka lähteitä pitäisi elävöittää, aktivoida ja innostaa. Siis kuka tekemään mitä?

Herravihalla mässäillään

Yksilöllisen luovuuden ja systeemisten innovaatiojärjestelmien väliin jää tyhjää. Rumia y-sanoja – yrittäjä, yrittäjyys ja yritysvoitto – mainitaan ohjelmissa luimistellen, jos lainkaan. Suomen kulttuuriviennistäkin on kirjoitettu paperi, jossa yrityksistä ei sanota mitään. Kulttuurituotteita vietäisiin ikään kuin lähetystoimintana.

Ahon hallitus ei voinut ottaa y-sanaa suuhunsa katsoessaan vierestä, kun kymmenet tuhannet elinkelpoiset yritykset menivät nurin tuhoten omistajiensa elämäntyöt. Tätä kansallista traumaa ei ole perattu auki. Mutta koulu- ja sosiaalipuolella uskotaan vieläkin ongelmien johtuvan lamaleikkausten rahareijistä, vaikka ne on jo moneen kertaan täytetty.

Demarit ovat vanhastaan veljeilleet suuryritysten kanssa. Samalla kun työväenjohtajat sopivat kabineteissa veroista ja yhteiskuntarauhan ehdoista, kentällä mässäillään herravihalla ja anti-kapitalistisella retoriikalla.
Yrittäjä on kiusallinen olio. Omistus, johto ja suorittava työ kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka tekee vaikeaksi luoda mielikuvia riistosta. Yrittäjän menestyksen ympärille on paha lietsoa kateutta, koska monet tietävät sen edellyttämät uhraukset.

Y-sanaan liittyvät lamakeskustelun kiroamat piirteet: riskinotto, rikastuminen, tuloerot, pääomatulot ja pitkät päivät. On helpompi käyttää kiertoilmaisuja, kuten innovaattori, toteuttaja tai elähdyttäjä ja unohtaa yrittäjyyden tuska ja kannustimet.

Miten tällaisessa asenneilmastossa luodaan edellytykset uuteen nousuun?

Innovaatiot toteutuvat ja ilmestyvät maailmalle kasvavien yritysten kautta.

Yrittäjyys on muoto, asenne ja asiayhteys, jossa luovuus yhdistyy osaamiseen. Yrittäjä on oikea ihminen, joka aikaansaa liikevoittoa, työpaikkoja ja verotuloja. Tässä järjestyksessä!

Kirjoittaja on professori Teknillisessä korkeakoulussa.