Liberan pamfletti: Myös työnantajajärjestöt romukoppaan

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

“Ay-liikkeen oikeutus on kyseenalainen.” Ay-liike ja demarit reagoivat kiivaasti kirjauutuuden väitteeseen.

“Umpikujassa? Aika on ajamassa ammattiyhdistysliikkeen ohitse.” Edellä oleva sitaatti on tänään julkistetun kirjan otsikko. Se kertoo selvästi, mitä mieltä kirjoittajat ovat aiheestaan ay-liikkeestä.

He ovat vuorineuvos Gustav von Hertzen, yrittäjä Jalo Paananen ja EK:n entinen työmarkkinajohtaja Seppo Riski. Umpikujassa-kirjan on julkaissut on Ajatuspaja Libera.

Kirjoittajien mielestä “terveillä työmarkkinoilla” työehtoneuvottelut siirtyvät yrityksiin tai työpaikkoihin, tai mahdollisimman lähelle niitä. Kirjoittajat arvioivat, että tällainen kehitys merkitsisi muutoksia ammattijärjestöjen asemassa.

Uudistuneilla työmarkkinoilla ei kuitenkaan tarvittaisi myöskään nykyisen kaltaisia työnantajajärjestöjä.

“Työmarkkinaneuvottelujen hajauttaminen yrityksiin ja työpaikkoihin merkitsisi yritysten oman vastuun kasvua ja työantajien keskinäisen solidaarisuuden heittämistä romukoppaan.”

Pron Rinne: “Kolmen kirjoittajan satukirja”

“Kolmen kirjoittajan satukirja”, pilkkasi Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne raporttia sen julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

“Hyvä, että sananvapaus takaa näille vapaa-ajattelijoille oikeuden avoimesti kertoa halveksuntansa järjestäytyneitä työntekijöitä kohtaan”, hän sanoi.

Rinteen mukaan kirja muistuttaa 1930-luvun äärioikeistolaisuudesta. Hän pohti, onko seuraavaksi odotettavissa kyydityksiä.

Libera – “kokoomuksen puolueosasto”

Sdp:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Paatero sanoi tänään pitävänsä kirjan ajatuksia “pöyristyttävinä”.

Ay-taustainen demarikansanedustaja Jukka Kärnä taas sanoi, että Libera on Kokoomuksen puolueosasto.

“Sen tutkimusjohtaja Elina Lepomäki ja koordinaattori Wille Rydman ovat johtavia kokoomuslaisia. Sitä rahoittavat samat tahot, jotka rahoittavat myös Kokoomusta”, Kärnä sanoi.

Ay-liike periaatteessa ok, käytännössä ei

Kirjoittajat ovat liberaaleja, joten heidän mielestään on oikein, että ihmiset saavat järjestäytyä vapaasti.

“Demokratiassa vallitsee vapaa järjestäytymisoikeus, joten ammattikunnan ja työpaikan henkilöstön organisoitumiseen ei sinänsä voi olla huomauttamista.”

He myöntävät, että käytännössäkin ay-liikkeestä on ollut joskus hyötyä jäsenilleen ja koko yhteiskunnalle.

“Ay-liike syntyi aikanaan tositarpeeseen”, he toteavat ja lisäävät: “- – vahvat ja vastuuntuntoiset ammattijärjestöt voivat toimia ja ovat toimineet demokratian puolustajina totalitaarisia voimia vastaan.”

Nyt taas ammattiyhdistysliikkeen valta-asema on ristiriidassa perusoikeuksien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden kanssa. Pamfletti ottaa siitä esimerkiksi ay-maksujen verovähennysoikeuden ja työehtosopimusten yleissitovuuden, joka rajoittaa sopimusvapautta.

Ajat ovat muuttuneet sitten 1800-luvun

Esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä oli aikanaan tärkeä tavoite, mutta nyt työaika-, ylityö- ja lomalainsäädäntö vaikuttaa kirjoittajista aikansa eläneeltä.

“Työ on harvoin samaan tapaan ruumiillisesti uuvuttavaa kuin ennen. Kansalaisella pitäisi olla oikeus tehdä niin paljon – tai niin vähän – työtä kuin haluaa, ehdoilla, jotka hän on valmis hyväksymään”, he arvioivat.

He myöntävät, että irtisanomissuoja on kiperä kysymys.

“Monet inhimilliset syyt puoltavat suojaa mielivaltaiselta irtisanomiselta. Toisaalta on kohtuutonta, että työnantaja ei voi laillisin perustein päästä irti henkilöstä, jonka hän kokee olevan kelvoton tai häirikkö.”

Ammattiyhdistysliikkeestä tuli kartelli

Kirjoittajien mukaan ay-liike on oikeastaan hintakartelli, jonka toiminta jäykistää työmarkkinat ja ylihinnoittelee palkat, mikä taas ajaa yrityksiä ulkomaille ja aiheuttaa nuorten ja vähän koulutettujen työttömyyttä.

Kirjan mukaan EU-maat kulkevat kohti hajautettuja neuvotteluja. Esimerkiksi Ruotsissa työehdoista sovitaan toimialakohtaisesti mutta palkat sovitaan yritystasolla. Pohjoismaista vain Suomessa vallitsee työehtosopimusten yleissitovuus.

Alhainen järjestäytymisaste ei kirjoittajien mielestä haittaa talouskasvua eikä palkkojen nousua: Viro, Sveitsi, Etelä-Korea ja Japani ovat menestyneet, vaikka ay-liike on näissä maissa ollut heikko.