Latvian talous sukeltaa

Teppo Tiilikainen
Talous 19.10.2009 06:36

Ruotsalaiset pankit ja IMF painostavat hallitusta rajuihin budjettileikkauksiin.

Piirros veneestä Kuvitus Janne Tervamäki

Latvia kärsii taantumasta pahemmin kuin mikään muu EU-maa. Maan talouden uskotaan romahtavan tänä vuonna 18 prosenttia. Työttömyys on kohonnut jo yli 18 prosenttiin.

Se on EU:n korkein luku Espanjan jälkeen. Silti Latvia ei elvytä, vaan karsii kustannuksia, kuten Suomi 1990-luvun lamassa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, EU ja Ruotsi ovat luvanneet Latvialle 7,5 miljardin euron hätäapulainan. Se edellyttää kuitenkin, että Latvia tekee budjettiinsa vielä 500 miljoonan latin eli reilun 700 miljoonan euron leikkaukset.

Pääministeri Valdis Dombrovskis on kovan paikan edessä. Näin rajut leikkaukset uhkaavat pysäyttää koko yhteiskunnan toiminnan. Virkamiesten palkkoja on jo alennettu tuntuvasti. Sairaaloita ja kouluja joudutaan nyt sulkemaan. Opettajat uhkaavat lakolla, jos irtisanomisiin ryhdytään.

Soros arvosteli EU:ta

Rahoittajien linja on herättänyt voimakasta arvostelua. Unkarilais-amerikkalainen suursijoittaja George Soros sanoi viime viikolla, että EU:n pitäisi tehdä enemmän auttaakseen ahdinkoon joutunutta jäsenmaataan. Hänen mielestään on väärin pakottaa valtiovalta näin koviin säästötalkoisiin, koska ongelmat ovat syntyneet yksityisellä sektorilla.

Latvialaiset ovat saaneet tarpeekseen.Yhä useammat epäilevät kansainvälisen avun mielekkyyttä, koska siihen liittyy niin kovia ehtoja. Samalla pääministeri Dombrovskisin ja koko hallituksen suosio on romahtanut.
Mutta myös hallitus uhmaa rahoittajia. Se kaavailee lakia, joka pelastaisi asuntovelalliset konkurssilta. Laki rajoittaisi asuntovelallisten vastuun lainan vakuuksien nykyiseen arvoon. Mallia on haettu Yhdysvalloista, jossa asuntovelalliset voivat selviytyä veloistaan luovuttamalla asuntonsa pankille.

Ruotsalaiset pankit Swedbank, SEB ja Nordea arvostelevat hallituksen suunnitelmia. Ne pelkäävät suuria luottotappioita, sillä asuntojen hinnat ovat pudonneet jopa 70 prosenttia huipustaan.

Tosiasiassa ruotsalaiset pankit ovat itse syypäitä Viron, Latvian ja Liettuan lamaan. Ne laajentuivat 2000-luvun alussa kovalla riskillä Baltiassa ja kasvattivat vastuuttomasti luotonantoaan.

Ihmiset uskalsivat ottaa velkaa, koska talouskasvu näytti vakaalta. He ostivat uusia autoja, isompia asuntoja ja lisäsivät muutenkin kulutustaan. Asuntojen hinnat ja palkkataso kääntyivät hurjaan nousuun.

Valtaosa viime vuosien talouskasvusta johtui löysästä ulkomaisesta rahasta. Päivälehti Dagens Nyheter laskee, että ruotsalaiset pankit ovat lainanneet Baltiaan yhteensä noin 42 miljardia euroa. Pahimmissa vaikeuksissa ovat Swedbank ja SEB, joiden yhteenlaskettu osuus luotoista on noin 55 prosenttia. Nordean osuus on kymmenisen prosenttia.

Nyt pankit ovat panneet luottohanat kiinni, ja koko Baltian alueen talous on hyytymässä. Perusongelmana on kaikissa maissa liian vahva valuutta. Perinteinen keino tilanteen laukaisemiseksi olisi devalvaatio eli valuuttakurssin heikentäminen suhteessa euroon ja dollariin.

Baltian valuutat on kuitenkin sidottu kiinteällä kurssilla euron arvoon. Kytköksestä ei aiota luopua mistään hinnasta, koska se romuttaisi haaveet Euroopan rahaliiton jäsenyydestä ja eurosta.