Lama ja pankkikriisi – mitä ja miksi?

Karri Kokko
Talous 29.2.2008 09:03

Suuri joukko lama-ajan velallisia on pääsemässä pitkästä piinastaan, kun eduskunta hyväksyi 26. helmikuuta lait velkajärjestelystä ja velan vanhenemisesta. Mutta mistä ylivelkaantuneiden ahdinko alun perin johtui?

Taustalla on Suomen lama ja pankkikriisi 1990-luvun alussa. Bruttokansantuote laski 1991-1993 yhteensä 14 prosenttia. Työttömyys kohosi vuonna 1994 lähes 20 prosenttiin, Pankkikriisin lopullinen hintalappu oli noin kuusi miljardia euroa. Mistä ne puolestaan johtuivat?

Niille on tapana esittää kolme perussyytä: huono talouspolitiikka, huono pankkitoiminta ja huono tuuri. Talouspolitiikka oli huonoa monin eri tavoin. Ensinnäkin Suomen Pankki vapautti rahoitusmarkkinat – esimerkiksi avasi ulkomaiset rahahanat – ilman kunnon suunnitelmaa.

Toisaalta poliitikot eivät tiukentaneet pankkivalvontaa eivätkä verotusta rahatulvan patoamiseksi. Myös dogmaattinen sitoutuminen vakaan markan politiikkaan oli huonoa talouspolitiikkaa. Linjalta puuttui uskottavuus, mikä johti ylettömän korkeisin korkoihin. Ja kun markkinat pakottivat markan devalvaatioon vuonna 1991, jäljet olivat hirveät.

Lukemattomat pk-yritykset joutuivat konkurssiin tai ainakin suuriin vaikeuksiin valuuttalainojensa takia, ja jopa metsäteollisuuden suuryritykset olivat vararikon partaalla. Se taas johti pankkien suuriin luottotappioihin. Mutta pankkikriisi oli myös pankkien oma vika.

Pankit tuputtivat lainaa huonoille asiakkaille, ja yritykset velkaantuivat raskaasti. Vastoin järkevän taloudenpidon periaatteita pankit myivät valtaisat määrät valuuttaluottoja niillekin yrityksille, jotka eivät saaneet valuuttatuloja.

Laman ja pankkikriisin hinta oli hirveä. Kriisi oli syvempi kuin missään muussa teollisuusmaassa toisen maailmansodan jälkeen. ”Huono tuuri” kuulostaa huonolta selitykseltä esimerkiksi urheilijan epäonnistumiselle. Tässä tapauksessa sen voi hyväksyä osatulkintana laman syistä. Suuren lamamme tapauksessa se tarkoittaa nimittäin ennen kaikkea idänkaupan romahtamista vuonna 1991. Meidän vikamme se ei ollut. Mutta tietysti viranomaisten olisi pitänyt ennakoida paremmin, milloin se tapahtuu.

Lue juttu velkavankien kohtalosta SK:sta 8/2008.

Analyyseja lamasta ja sen syistä