Laajakaista joka kotiin: Mitä tehdä sadan megabitin vauhdilla?

Jyrki Jantunen
Talous 1.12.2008 09:25

Entistä nopeammat laajakaistayhteydet tulevat Suomessakin joka torppaan lähivuosina, mutta mitä niillä voi tehdä? Vaikkapa tilata palmurannan kotiinsa tai pelata teerenpeliä etärakkaansa kanssa – muista peleistä puhumattakaan. Luvassa on myös kaksisuuntainen televisio vuoteen 2015 mennessä.Nuori nainen puhuu matkapuhelimeen ja nuori mies surffailee Internetissä nettikahvilassa Helsingissä. Kannettava tietokone.

Nettikahvilan asiakkaita Helsingissä.

Suomen hallitus on luvannut, että vuoteen 2015 mennessä 99 prosentissa maamme kotitalouksista on mahdollisuus käyttää sadan megabitin laajakaistayhteyttä. Rahaa hankkeeseen arvioidaan tarvittavan noin 200 miljoonaa euroa, josta valtion osuudeksi lasketaan kolmannes. Loput rahoitetaan markkinoiden ehdoilla.

Mutta millainen on maailma, jossa tieto liikkuu sadan megabitin vauhdilla torpasta toiseen? Ainakin se on tuntuvasti nykyisiä keskiarvoja nopeampi, sillä nykyisin Suomen laajakaistaliittymien yleisin yhteysnopeus on 2 Mbit/s.

Uuden VDSL-tekniikan avulla päästään noin 10 megabittiin sekunnissa, ja Suomen nopein laajakaista Welho on tarjonnut viime kesästä lähtien Helsingin keskustassa 110 megabitin yhteysnopeutta. Syrjäseuduilla siis joudutaan odottelemaan tällaisia nopeuksia vielä kuusi vuotta, ja siihen mennessä arvatenkin ero rintamaihin kasvaa entisestään.

Joka tapauksessa nopeus tuo internetille uusia käyttäjiä ja uusia käyttötapoja. Tällä hetkellä suurin kasvuaalto on video. Yhdysvalloissa puolet tietoverkkojen tehosta kuluu jo nykyisin elävän kuvan liikutteluun, esimerkiksi tilaustelevisio-ohjelmiin ja tilausvideoihin.

Tämä kehitys vaatii verkoilta kolmanneksen lisätehoa vuodessa, mutta kyllä ne sen kestävät. Pari vuotta sitten kapasiteetista oli käytössä vasta kaksi prosenttia, vakuuttaa Suomen Cisco Systemsin toimitusjohtaja Esa Korvenmaa. Suurin osa maailman internetliikenteestä kulkee Ciscon reitittimien kautta.

Kaukana
mutta läsnä

Kun kuva ja tieto liikkuvat entistä nopeammin, ihmisten ei enää tarvitse liikkua yhtä paljon kuin ennen. Telepresence eli etäläsnäolo on jo jonkin aikaa ollut käytössä yritysten telekokouksissa, etäesitelmissä ja muussa yhteydenpidossa, mutta ajan mittaan tekniikka tulee myös koteihin.

Nykyisin yhden hengen telepresence-laitteisto maksaa Yhdysvalloissa noin 17000 dollaria (13000 euroa), ja Ciscon pääjohtajan John Chambersin arvion mukaan kotien laajakaistat alkavat parin vuoden kuluttua olla yleisesti riittävän nopeita kuvayhteyksien käyttöön. Suomi ei ole tässä teknologiassa aivan kärkipäässä, mutta taatusti meilläkin on kaksisuuntainen televisio joka kodin laitteena vuoteen 2015 mennessä, Korvenmaa sanoo.

Nykyisiin, vielä hieman kömpelöhköihin telekokouslaitteisiin verrattuna uusi tekniikka toimii viiveettömästi, toistaa esimerkiksi värit oikein ja tekee mahdolliseksi jopa katsekontaktin, vaikka juttelijat olisivat eri puolilla maailmaa. Jossakin vaiheessa kuvat alkavat siirtyä kolmiulotteisina.

Nopea kuvansiirto yleistyy Ciscon arvion mukaan ensin eräillä palvelualoilla, kuten matkatoimistoissa, ravintoloissa, hotellien huonevarauksissa, neuvonnassa ja dokumentoinnissa. Saksassa tehdään jo esimerkiksi työhönottohaastatteluja kuvayhteyden perusteella.

Markkinatutkimusten mukaan nopean kuvansiirron kuluttajakysyntä kasvaa 41 prosenttia vuodessa, eli nelinkertaistuu vuoteen 2012 mennessä. Samaan aikaan lisääntyy tietysti myös perinteisen internetin käyttö, tosin hitaammin. Yli kuudesta miljardista maailman asukkaasta nettikäyttäjiksi lasketaan vajaa miljardi.

Kehitystä voi nopeuttaa toisaalta taloustaantuma, toisaalta ympäristötietouden lisääntyminen. Pääjohtaja Chambers, joka itse käyttää etäläsnäoloa aina kun se on mahdollista, on laskenut sen avulla kolminkertaistaneensa asiakastapaamisten määrän, puolittaneensa matkakulut ja pienentäneen tuntuvasti omaa hiilijalanjälkeään.

Aikuisviihde
on aina pioneeri

Pienellä mielikuvituksella voidaan arvioida, että jos ja kun nopeat laajakaistat tulevat myös koteihin, niille keksitään äkkiä uusia käyttömuotoja. Ns. aikuisviihteestä ei ole tapana edes puhua, eikä tarvitsekaan, sillä se kuuluu aina uusien tekniikoiden pioneereihin, mutta esimerkiksi matkailu saattaa muuttua.

Miksi lähteä hikoilemaan ahtaisiin lentokoneisiin ja turvajonoihin ja kirppujen syötäväksi yhden tähden hotelleihin, jos reaaliaikaisen palmurantamaiseman voi tilata kotiin seinänkokoiselle näytölle? Tunnelman täydentämiseksi voi samalla lipittää cocktaileja ja repiä satasen seteleitä.

No, ehkä tuosta sentään jää vielä jotain puuttumaan – rusketusta ja tuoksuja, jotka eivät ainakaan vielä siirry netin kautta.

Työsuhde-
chatti

Kotikäyttäjille uusi teknologia tulee arvatenkin nuorison kautta – oikeastaan sillä tiellä ollaan jo hyvässä vauhdissa.

Nykyiset suosikit, kuten Youtube ja Facebook, käyttävät melko vanhanaikaista tekniikkaa, joka täydentyy vuoteen 2015 mennessä. Silloin lienevät netissä käytettävissä esimerkiksi teräväpiirto ja liikkuvan kuvan verkostot, reaaliaikaiset videokeskustelupalstat ja blogit sekä Wikipedia-tyyppiset omat sivut linkkeineen.

”Kun nuoret tottuvat uusiin ’kollaboraatiovälineisiin’, he vaativat niitä myös työpaikalleen, jotta voivat liikuskella verkostossaan kellon ympäri”, arvioi Korvenmaa.

”Ja se on vain hyvä yrityksenkin kannalta, sillä jatkuva etäläsnäolo ja chattaily nostaa tuottavuutta. Yritysten organisaatiot muuttuvat horisontaalisiksi, johtajavetoisuudesta siirrytään tiimityöhön, tieto ja innovaatiot kulkevat entistä vapaammin ja nopeammin ja samalla niiden määrä lisääntyy.”

Ciscolla on jo luovuttu esimerkiksi nimetystä teknologiajohtajasta, hänet on korvattu yhdeksänhenkisellä elimellä, jossa päätökset tehdään keskustelemalla. Tulevaisuuden puhelinluettelokin voi olla aivan erilainen kuin nykyisin: se ei enää ole tylsänä aakkosjärjestysluettelona, vaan esimerkiksi työtehtävien tai harrastusten perusteella luokiteltu kuvallinen katalogi.

Megabitistä
jottabittiin

Tietoliikenteen määrät kehittyvät siihen malliin, että ainakin maallikon on vaikea pysyä mittayksiköiden matkassa.

Megabitti lienee vielä tuttu (miljoona), ehkä myös tera- ja petabittikin, jotka kukin ovat tuhat kertaa edellistä isompia lukuja. Sama tasainen tahti jatkuu myös eksabittiin, tsettabittiin ja jottabittiin, jossa on ykkösen perässä 24 nollaa, eli yksi jottabitti on miljoona triljoonaa bittiä.

Vielä viime vuonna sanottiin visuaaliverkkojen toimivan eksabittialueella, tänä vuonna tsettabitteinä. Liikuteltavan datan määrien havainnollistamiseksi on laskettu, että koko maailmankirjallisuus kaikkina aikoina kaikilla kielillä mahtuisi viisinkertaisena yhteen petabittiin. Kaikkien maailmassa koskaan puhuttujen sanojen kirjoittaminen veisi 5 eksabittiä ja internetin koko tähänastinen liikenne 150 eksabittiä.

Tarpeet kuitenkin lisääntyvät nopeasti, sillä esimerkiksi CERNin hiukkaskiihdyttimen törmäytykset tuottavat tietoa 100 petabittiä minuutissa. Kaikkien viimevuotisten videokokousten nauhoittaminen vaatisi 100 eksabittiä ja vuoden 2010 nettiliikenteen määrä 175 eksabittiä.

Maailman kaikkien ihmisten silmistä aivoihin kulkee tietoliikennettä yhtenä vuonna 66 tsettabitin verran, ja jos maapallon koko pinnasta halutaan holografikuva, siihen kuluu 20 jottabittiä.

40 vuotta
internetiä

Internetin juuret ovat jo neljänkymmenen vuoden takana, Yhdysvaltain armeijan tutkimus- ja tuotekehitysviraston ARPANET-tietoverkossa, joka otettiin käyttöön 1969 sotilaallisiin tarkoituksiin.Suomen Teknologiasäätiön ensimmäisen Millennium -palkinnon saa englantilainen professori Tim Berners-Lee, world wide webin keksijä. Palkinnon arvo on miljoona euroa. Saaja julkistettiin Espoon Dipolissa torstaiaamuna. Berner-Lee ei ollut paikalla tilaisuudessa. Kuva vuodelta 1998.
Tim Berners-Lee, world wide webin keksijä, vuonna 1998.

Sen seuraajista alettiin käyttää internet-nimitystä 1980-luvulla, ja varsinaisesti käyttö alkoi laajeta kohti nykyisiä mittoja, kun Tim Berners-Lee kehitti hajautetun hypertekstijärjestelmän World Wide Webin (WWW) 1990. Berners-Lee sai keksinnöstään ensimmäisen Millennium-teknologiapalkinnon vuonna 2004.

Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1983 korkeakoulu- ja tutkimusverkko Funet, jonka kautta Suomi liitettiin kansainväliseen internet-verkkoon vuonna 1988. Satelliittilinkin nopeus oli tuolloin 56 kilobittiä sekunnissa. Funetin historiasta on juuri ilmestynyt Paavo Ahosen laatima historiateos Funet – Suomen tie internetiin (CSC – Tietotekniikan keskus 2008).

Teksti
Jukka Ukkola

Kuvat
Jussi Nukari / Lehtikuva
Elise Amendola / AP / Lehtikuva

Keskustelu
Mihin sinä käytät nettiä?

Aiheesta lisää
Merkitysten verkko (SK netti 21.12.2006)