Kuka tekee rahaa euromaiden ahdingolla?

johdannaiset
Teksti
Jarmo Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Mellakka Ateenan keskusaukiolla. Kuva Louisa Gouliamaki / AFP / Lehtikuva.

Äkkiseltään näyttää siltä, että Kreikan talouskriisissä on vain häviäjiä. Kreikkalaiset itse kärvistelevät tiukkojen pakkosäästöohjelmien kourissa, euromaat joutuvat kaivamaan satoja miljardeja Kreikan pelastamiseen, Kreikalle rahaa lainanneet sijoittajat taas ovat menettämässä jopa puolet rahoistaan, kun velkoja uudelleenjärjestellään.

Hieman tarkemmin syynäämällä kuitenkin paljastuu, että kriisissä voi olla myös voittajia. Voitot liikkuvat miljardeissa, joten ei tarvitse olla kovin vainoharhainen ymmärtääkseen, että on myös ryhmiä, joiden etua palvelee se, että Kreikka ajautuu mahdollisimman perusteelliseen talouskatastrofiin. Tilanteeseen voikin soveltaa perinteistä sananpartta follow the money. Ymmärrä, kuka hyötyy, niin ymmärrät paremmin, mitä on tapahtumassa.

1. Johdannaissijoittajat

Yksinkertaisin tapa yrittää hyötyä Kreikan talouskatastrofista on käyttää johdannaisia, tarkemmin sanottuna CDS-luottoriskijohdannaisia. Ne ovat alun perin eräänlaisia vakuutuksia, joilla lainanantaja voi suojautua sitä vastaan, että lainan ottaja ei maksa lainaa takaisin. Esimerkiksi Kreikkaa lainoittava pankki voi pienentää riskiään ostamalla Kreikka-CDS:iä.


Näitä johdannaisia ostavat myös sijoittajat, joilla ei ole esimerkiksi Kreikkaan liittyviä luottoriskejä. Silloin tarkoituksena on ikään kuin lyödä vetoa Kreikan maksukyvyttömyyden puolesta.

Voittoja kyttäävät CDS-sijoittajat ovat kuitenkin törmänneet ongelmiin.

Uusimmassa pelastuspaketissa sovittiin, että yksityiset sijoittajat antavat anteeksi 50 prosenttia Kreikan ottamista lainoista, eli esimerkiksi viiden miljardin euron lainasta on maksettava vain 2,5 miljardia. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä leikkaus voidaan tehdä ilman että Kreikan katsotaan joutuneen maksukyvyttömäksi.

Sinänsä on huikeaa finanssivenkoilua, että maa voi jättää puolet veloistaan maksamatta ilman että se julistetaan maksukyvyttömäksi. CDS-sijoittajille tämä on paha ongelma, koska jos Kreikka ei ole maksukyvytön, luottoriskijohdannaiset eivät laukea, eli voitot jäävät saamatta. Siksi CDS-spekuloijien etu on ajaa Kreikka maksukyvyttömäksi tai ainakin saada velkajärjestelyn ehtojen tulkintaa muutettua.

2. Halvalla ostaneet sijoittajat

Myös toinen tapa tehdä Kreikka-pikavoittoja liittyy velka-armahdukseen. Periaatteessa 50 prosentin velka-armahdus on paha isku esimerkiksi pankille, joka on lainannut Kreikalle rahaa. Miljardin lainasta maksetaankin takaisin vain 500 miljoonaa (käytännössä velka-armahdusmatematiikka ei ole näin yksinkertaista).

Kreikan valtionvelalla käydään kuitenkin kauppaa jälkimarkkinoilla, velkaa ostetaan ja myydään. Koska on ollut vähintäänkin kyseenalaista, pystyykö Kreikka selviämään veloistaan, on maan valtionvelkaa myyty roimaan alehintaan. Kreikan valtionlainoja on myyty jopa yli 70 prosentin alennuksella, eli miljardin lainan on saanut omakseen alle 300 miljoonalla eurolla.

Lainan suurella alennuksella ostaneelle riskisijoittajalle 50 prosentin velka-armahdus ei ole katastrofi vaan pikavoitto. 300 miljoonalla ostettu laina onkin yhtäkkiä 500 miljoonan arvoinen – ja saatava on taattu.

Toisin kuin CDS-spekuloijien, tämän ryhmän etu ei ole, että Kreikka ajautuu hallitsemattomasti maksukyvyttömäksi. Jos Kreikka on maksukyvytön, on sijoittajan 300 miljoonalla eurolla ostama laina arvoton.

3. Pakkoyksityistämisiin osallistuvat

Hankalampi reitti hyötyä Kreikan ahdingosta on osallistua valtion omaisuuden pakkomyynteihin, joilla maa yrittää paikata talouttaan. Näitä yksityistämisiä tuskin olisi tehty, jos Kreikan talous ei olisi kriisiytynyt.

Toisaalta maan talous on kaaoksessa ja monet yksityistettävät yritykset toimivat erittäin tehottomasti, joten pikavoittoja yksityistämisistä tuskin on odotettavissa.

4. Joku muu?

Tässä kohtaa turvaudun lukijoiden asiantuntemukseen, ellei jopa mielikuvitukseen. Kuka muu hyötyy, kun Kreikkaa kuritetaan?