Kuka käyttää valtaa OP-ryhmässä?

Karri Kokko
Talous 30.3.2007 08:17

Pääjohtaja Reijo Karhinen antaa otsikon kysymykseen yllättävän vastauksen: “Osuuspankkikeskuksen hallintoneuvosto”.

Teksti Kustaa Hulkko
(SK 13/2007)

Sanasta ’hallintoneuvosto’ tulee helposti mielleyhtymä: kumileimasin.

Karhinen arvaa ajatuksen, ennen kuin haastattelija ehtii esittää sen.

”OP-ryhmässä hallintoneuvostolla on todellista valtaa.”

Hän korostaa sanaa ”todellista”.

Karhinen sanoo, että OPK:n hallintoneuvosto tekee ryhmää koskevat päätökset.

“Se on myös pääjohtajan esimies ja keskeinen keskustelukumppani.”

Hallintoneuvosto valitsee pääjohtajan ja OPK:n johtokunnan jäsenet ja vahvistaa tärkeimmät strategiset linjaukset.

Karhinen muistuttaa, että hallintoneuvosto koostuu lähinnä osuuspankkien luottamushenkilöistä ja toimitusjohtajista ja edustaa Suomen kaikkia alueita. Luottamushenkilöitä eli omistajien edustajia on kuitenkin enemmän kuin ammattijohtajia.

”Hallintoneuvosto toimii hyvin. Kaikki ovat samasta puolueesta, OP-puolueesta”, Karhinen sanoo.

Mikä sitten on pääjohtajan oma rooli?

Karhinen sanoo, että pääjohtaja on ensinnäkin OPK:n johtokunnan eli palkkajohtajista koostuvan sisäisen hallituksen puheenjohtaja.

Lisäksi pääjohtaja vastaa ryhmän strategian valmistelusta. ”Se on pääjohtajan tärkein tehtävä.

Strategia syntyy yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa”, Karhinen sanoo.

Karhisen mukaan strategia on nimenomaan pääjohtajan työkalu – ja samalla laajan ryhmän tärkein ohjausväline. ”

“Omistajaa ei voi käskyttää. Sen sijaan sovimme yhdessä siitä, mihin pyrimme.”

”Tärkeintä ei välttämättä ole se, mitä strategiaan on kirjoitettu, vaan keskusteluprosessi, jossa se syntyy. OP-ryhmä osaa tosiaan keskustella.”

Rajaton yhteisvastuu

OP-ryhmässä vallitsee rajaton yhteisvastuu, toisin sanoen jos esimerkiksi yksittäinen osuuspankki voi huonosti, muu ryhmä tulee apuun.

”Emme ole konserni, mutta periaatteessa olemme vielä sitäkin tiiviimpi yhteenliittymä.”

Esimerkiksi talletussuojaa ryhmä soveltaa niin kuin se olisi yksi ainoa pankki.

OPK:n tehtävä on valvoa, ettei yksikään jäsenpankki ota liikaa riskiä.

Miten omistettu eli OPK vo sitten puuttua omistajiensa eli osuuspankkien asioihin? Karhisen mukaan siitä pitää huolen ryhmän sisäinen valvontajärjestelmä.

Kun tietyt mittarit ovat punaisella, OPK:lla on muiden jäsenpankkien antama valtakirja ryhtyä toimiin.Näin ei tosin ole tapahtunut kymmeneen vuoteen.

Pohjola osana OP-kuviota

Karhisen mukaan OP-ryhmä pohti perusteellisesti, miten Pohjola sovitetaan ryhmän rakenteeseen.

Lopulta päädyttiin siihen, että vahinkovakuutusyhtiöstä tulee OKOn tytäryhtiö ja henkivakuutus- ja rahastotoiminta siirretään OPK:lle.

Pohjola on nyt osa pörssiyhtiö OKOa, jolla on myös ryhmän ulkopuolisia osakkeenomistajia. Karhisen mukaan on selvää, että OKOa johdetaan pörssiyhtiön lähtökohdista.

Pohjolan uusista asiakkaista tuli järjestelyn myötä OKO-konsernin uusia asiakkaita. Osuuspankin asiakas voi pankkisuhteensa bonuksilla maksaa vahinkovakuutusmaksuja.

Karhisen mukaan vahinkovakuutus on liitetty OP-ryhmän toiminnassa läheisesti osuuspankkien toimintaan, vaikka tämän vakuutusmuodon spesialistit muodostavatkin oman henkilöstöryhmänsä.

Kymmenien Pohjolan toimipisteiden toiminta on siirretty OP-konttoreihin ja Pohjola on perustanut osuuspankkien konttoreihin lähes sata asiamiespistettä.

”Ymmärrämme, että vahinkovakuutukset edellyttävät erityisosaamista. Kuitenkin tiivis yhteistyö on tarpeen muiden pankki- ja vakuutuspalvelujen kanssa.” Viime vuonna Pohjola-fuusiosta kirjattiin 18 miljoonan euron kulusäästöt; toisaalta toimintojen yhdistämisen kustannukset olivat 10 miljoonaa euroa. Vuodelle 2007 on budjetoitu jo 35 miljoonan euron kulusäästöt.

”Pärjäämme hintakilpailussa”

OP-ryhmän keskeinen kilpailija Sampo-pankki siirtyi viime syksynä tanskalaisen Danske Bankin haltuun. Kysymyksessä on Karhisen mukaan ennen kaikkea omistusjärjestely: ”Yhden pankin omistaja muuttuu.” ”Totta kai Sampo-pankki Danske Bankin omistuksessa on pitkän päälle entistä haastavampi kilpailija. Dansken resurssit ovat merkittävät.”

Toisaalta Dansken tulo Suomeen selkiyttää Karhisen mielestä OP-ryhmän asemaa. ”Olemme nyt aikaisempaa selvemmin kotimainen vaihtoehto Suomen markkinoilla.” ”Tiedostan hyvin, että pankkikilpailua ei ratkaista kansallisuudella. Toisaalta tiedän kokemuksesta, että suomalaiset arvostavat suomalaista rahoitus- ja vakuutusryhmää.”

Karhista hämmästyttää, että Dansken johto on niin voimakkaasti korostanut hintakilpailun merkitystä yritys- ja asuntorahoituksessa.

Dansken pääjohtaja Peter Straarup käytti jopa termiä ”hintasota” Helsingin Sanomain haastattelussa, vaikka rahoitusmarginaalit ovat jo lähellä nollaa.

”En millään tavalla halua uhota, mutta uskon, että hintakilpailussa pärjäämme kyllä.”

Pankkiyhteistyö uhattuna

EU on viemässä läpi SEPA-hanketta, jonka tarkoitus on tehdä koko unionista yhtenäinen maksualue. Kansalainen voisi käyttää esimerkiksi pankkikorttiaan kaikissa EU-maissa yhtä lailla kuin kotonaan. Karhisen mukaan SEPA on monelle eurooppalaiselle suuri edistysaskel, mutta suomalaisille se on myös takapakkia, koska se on suomalaista nykystandardia hitaampi ja kankeampi järjestelmä.

Suomessa toimivien pankkien liiketoiminnasta yli puolet on nyt ulkomaisessa omistuksessa.

Karhinen arvioi, että alan perinteisen kansallisen yhteistoiminnan perusta on kaventumassa, mikä vaikuttaa ajan mittaan Suomen pankkijärjestelmän kehittämiseen.

”Tuotekehittely ja innovaatiotoiminta ovat yleensä pääkonttorissa”, hän huomauttaa.

Pankkialalla suomalainen konsensus on näkynyt esimerkiksi niin, että pankkiautomaatiota ja maksujärjestelmiä on rakennettu yhteisvoimin.

Kuvaan kuuluu myös Luottokunta, pankkien ja kaupan yhteinen maksu- ja luottokorttiyhtiö.

Suomi on Karhisen mielestä ollut sopivan kokoinen laboratorio, jonka monet pankki-innovaatiot ovat yltäneet aivan maailman kärkisijoille.

Karhinen sanoo, että OP-ryhmällä on nyt entistä suurempi vastuu toimialan suomalaisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä.

Keskustelu