Kreikka ja Espanja: Urheiluun riittää yhä kriisimaissa rahaa

Barcelona
Teksti
Tuomo Lappalainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Olympiakoksen pelaajat juhlivat toukokuussa Euroopan liigan voittoa. Moskovan ZSKA kaatui Istanbulissa pelatussa loppuottelussa 62-61. Kuva: Thanassis Stavrakis / AP.

Presidentti Sauli Niinistö antoi muutama päivä sitten Alma Median lehdille haastattelun, jossa hän kehotti suomalaisia pitämään tosiasiat mielessä, kun täällä keskustellaan EU:n talouskriisistä.

Niinistö muistutti että Suomi on hyvin asiansa hoitanut köyhä maa, joka joutuu nyt maksamaan rikkaiden maiden talousahdingosta. Hän jopa väitti Suomen olevan koko euroalueen solidaarisin maa, kun maksut suhteutetaan maksukykyyn.

Kaikki tutkijat eivät ole nielleet Niinistön väitteitä sellaisenaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen huomautti Helsingin Sanomissa, että jos vaurauden mittarina käytetään ostovoimakorjattua BKT:tä, useimmat kriisimaat jäävät Suomen taakse.

Toisella tavalla mielenkiintoista vertailuaineistoa löytyy urheilun puolelta eli aihepiiristä, jonka Niinistö tuntee Palloliiton entisenä puheenjohtajana varsin hyvin. Sen perusteella tuntuu kuin talouskriisi ei olisi Kreikkaa ja Espanjaa koskettanutkaan.

Koripallon Eurooppa-liigan kymmenestä rahakkaimmasta seurasta yli puolet tulee joko Espanjasta tai Kreikasta. Espanjalaisia on joukossa neljä: Barcelona (budjetti 25 milj. euroa), Real Madrid (budjetti 20 milj. euroa), Caja Laboral (budjetti 17,5 milj. euroa) ja Malaga (budjetti 17 milj. euroa). Kreikkalaisia löytyy kaksi: Panathinaikos (24 milj. euroa) ja Olympiakos (20 milj. euroa).

Vertailun vuoksi esimerkiksi koripallon hallitseva suomenmestari, Loimaan Bisons, operoi viime kaudella 380 000 euron budjetilla. Panathinaikoksen pyörittämiseen menee siis vuodessa sama summa, jolla pelattaisiin Loimaalla koripalloa 63 vuotta.

Urheilussa leijonanosa seurojen rahoista menee perinteisesti pelaajien palkkoihin. Viidestä Eurooppa-liigan parhaiten palkatusta pelaajasta neljä pelasi viime kaudella joko kreikkalais- tai espanjalaisseurassa. Palkkatilaston ykkönen, Olympiakoksen Theodoros Papaloukas, kuittasi viime kaudesta vaatimattomat 3,5 miljoonaa euroa. Hänen ansionsa olivat yksinään suurin piirtein yhtä suuret kuin SM-liigan kahdeksan kalleimman joukkueen budjetit yhteensä.

Jalkapallossa summat ovat vielä paljon suurempia. Euroopan kaksi rahakkainta seuraa tulevat sielläkin Espanjasta. Sekä Real Madridin että Barcelonan vuosibudjetit ovat 450-460 miljoonan euron haarukassa.

Kummankin mahtiseuran vuodessa käyttämät rahat riittäisivät Helsingin Jalkapalloklubissa (budjetti 2 150 000) yli kahdeksisadaksi vuodeksi.

Barcelonan ja Realin pelaajat ovat myös keskimäärin parhaiten palkattuja. Barcelonassa keskipalkka on tuoreimpien tilastojen mukaan noin 6,4 miljoonaa euroa ja Madridissa noin 5,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Real pulittaa supertähdelleen Cristiano Ronaldolle kaudesta 12 miljoonaa euroa ja Barcelona ykköstykilleen Lionel Messille samasta ajasta 10,5 miljoonaa euroa. Ronaldo ansaitsee toisin sanoen kahdessa kuukaudessa saman verran kuin HJK käyttää koko kaudessa.

Toisin kuin eurokriisiä käsittelevistä uutisista voisi päätellä, rahat eivät siis todellakaan ole Kreikasta ja Espanjasta loppu. Joihinkin tarkoituksiin niitä on varaa jopa törsätä tavalla, josta ei Suomessa osata uneksiakaan.