”Koulutusta korjattava heti”

Juho Salminen
Talous 3.8.2007 05:58

Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta asettaa korkeakouluille kovan tavoitteen. ”Niiden on yllettävä maailman huipulle. Muuten Suomi ei pärjää.” Viikon puheenaihe tästä teemasta.Matti Alahuhta

Teksti Kustaa Hulkko
Kuva Pertti Nisonen
(SK 31/2007)

Viikon puheenaihe: Mikä olisi oikea määrä korkeakouluja Suomessa?

Suomi ei enää kiinnosta kansainvälisiä yrityksiä, jotka pohtivat, minne sijoittaisivat tutkimuksen ja tuotekehityksen älytyöläisensä. Suomen vetovoima romahti hetkessä ja tilanteen korjaamiseksi on toimittava nopeasti, arvioi hissiyhtiö Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta.

”Vielä viitisen vuotta sitten pärjäsimme suhteellisen hyvin. Aasian maat ovat näiden listojen kärkipäässä Yhdysvaltain ohella. Suomea niillä ei enää näy.”

Suomen vetovoiman vähenemiseen on Alahuhdan mielestä kaksi perussyytä: yliopistojen putoaminen kansainvälisestä kärjestä sekä valtion liian pienet panostukset yritysten pitkän tähtäyksen tutkimukseen.

Moni pitää Suomea akateemisen teknisen koulutuksen huippumaana. Myös Alahuhta antaa tunnustusta yliopistoille. ”Suomen hyvä kehitys on merkittävältä osin ollut korkeakoulujärjestelmämme ansiota.”

”Rima on kuitenkin noussut entistä korkeammalle”, hän sanoo.

Esimerkiksi Teknillinen korkeakoulu TKK, johtava teknologiayliopistomme, ei sijoitu maailman 400 parhaan yliopiston joukkoon Shanghain yliopiston tunnetulla rankinglistalla. Sen kärkikymmenikössä on neljä amerikkalaista, neljä aasialaista ja kaksi eurooppalaista yliopistoa.

Shanghain listan molemmat eurooppalaisyliopistot ovat englantilaisia, Aasian kärkikoulut taas sijaitsevat Intiassa, Kiinassa, Singaporessa ja Japanissa. Helsingin yliopisto on listalla sijalla 74.

Suomessa vallitsee vääristynyt kuva myös tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksesta, Alahuhta arvioi.

Suomi kyllä nousee maailman kärkeen, kun vertaillaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävän rahan osuutta kansantuotteesta. Se on kuitenkin yritysten ja erityisesti Nokian ansiota. Ongelma on julkisen sektorin, eli varsinkin valtion tutkimusrahoitus, se jää selvästi kehittyneiden teollisuusmaiden keskiarvoa niukemmaksi.

Suomi häviää Harvardille

Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että osaaminen on maan kilpailukyvyn tärkein tekijä. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Kuinka korkealle rima täytyy nostaa?

Alahuhdan vastaus on kunnianhimoinen: pitää pyrkiä olemaan maailman paras siinä, mikä on osaamisen kannalta keskeistä – siis tutkimuksessa ja koulutuksessa.

”On kova kiire aloittaa käytännön toimenpiteet Suomen tutkimuksen ja koulutuksen kohentamiseksi.”

Hän esittää neljän kohdan ohjelman korkeakoulujen nostamiseksi maailman kärkeen. Avaimia ovat rahoituksen vahvistaminen ja kohdistaminen, johtamisjärjestelmän uudistaminen ja yliopistojen kansainvälistäminen.

”A ja O on se, että koulutukseen saadaan rahoitusta tuntuvasti nykyistä enemmän.”

Suomen nykyisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus on yhteensä 1,7 miljardia euroa vuodessa. Summa on selvästi pienempi kuin Harvardin, maailman johtavan yliopiston, joka kerää yksinään noin 2,3 miljardin euron rahoituksen.

Debattia aiheesta SK:n sivuilta:
”Yliopisto ei ole yritys” (SK 23/2007)
Miljardin euron puhallus (SK 19/2007)
Tervetuloa reaalisosialismiin (Viikon puheenaihe 17/2007)

Raimo Sailaksen työryhmän raportti korkeakoulujen yhdistämisestä

Lisää Matti Alahuhdan ajatuksia: Oppilaat huomion keskipisteeksi

Keskustelu