Lentoala riitelee rahasta

Kurjistuneet lentoyhtiöt ja -kentät kiistelevät siitä, kuka on kärsinyt eniten ja kuka liian vähän.

Talous 13.10.2021 07:30
Jyri Raivio
Finnairin lentokoneita Helsinki-Vantaalla huhtikuussa 2021.
Finnairin lentokoneita Helsinki-Vantaalla huhtikuussa 2021. © JUSSI NUKARI / Lehtikuva

Aurinkoiset uutiset lentoliikenteen elpymisestä perustuvat lähinnä siihen, että kauppa on käynyt hyvin seuramatkoilla joihinkin Välimeren kohteisiin. Alan kokonaiskuva on yhä synkkä.

Nyt koronapandemiasta seuranneet talousvaikeudet ovat johtaneet siihen, että lentoalan kansainväliset toimijat ovat riitautuneet keskenään ja syytelleet toisiaan julkisuudessa muun muassa rahastuksesta.

”Törkeätä! Apokalyptisen kriisin aiheuttaman taakan laskeminen asiakkaiden harteille vain siksi, että niin voidaan tehdä, edustaa kaupallista strategiaa, jonka kaltaisesta voi edes unelmoida vain monopoli”, sanoi Willie Walsh, kansainvälisten reittilentoyhtiöiden yhdistyksen IATAn toimitusjohtaja.

Walsh piti järjestönsä vuosikokouksessa Bostonissa lokakuun alussa puheen, jossa ryöpytti pahan kerran sekä lentokenttä- että lennonvarmistuspalveluyhtiöitä. Ne pudottavat Walshin mielestä pohjan lentoyhtiöiden elpymiseltä nostamalla holtittomasti palvelumaksujaan.

”Lentoyhtiöt ovat ihan väärä taho luennoimaan meille asiakkaiden etujen ajamisesta”, vastasi lentokenttäyhtiöiden eurooppalaisen keskusjärjestön ACI Europen pääjohtaja Olivier Jankovec syytöksiin. ”Ne kieltäytyivät kuukausien ajan palauttamasta asiakkailleen rahoja lennoista, joita ei pystytty lentämään, ja jotkut haraavat tässä asiassa vastaan vieläkin.”

Sovittelevamman kommentin antoi lennonvarmistusyhtiöiden edunvalvojan CANSOn pääjohtaja Simon Hocquard:

”Nyt enemmän kuin koskaan ennen koko toimialan on tärkeätä kokoontua keskustelemaan meitä kaikkia kohtaavista taloudellisista haasteista sen sijaan, että syyttelemme toisiamme.”

 

Lentoliikenteen kysyntä on ohittanut pahimman aallonpohjan, mutta kannattavaan toimintaan on vielä tuskallisen pitkä matka. Sen alan yhtiöt joutuvat taittamaan valtion tukiaisten varassa.

Willie Walsh on irlantilainen entinen liikennelentäjä ja British Airwaysin ja sen emoyhtiön IAG:n toimitusjohtaja. Hän tuli IATAn johtoon 2021, haukkui ensi töikseen edeltäjänsä, ranskalaisen Alexandre de Juniacin ja lupasi siihenastista ärhäkkäämpää edunvalvontaa.

Sitä on saatukin. Walsh on kritisoinut jyrkästi koronapandemiaa vastaan kamppailevia viranomaisia. Bostonissa hän ampui täyslaidallisen lentoliikenteen muita keskeisiä toimijoita vastaan.

Walshin mukaan jo nyt varmistetut lentokenttä- ja lennonvarmistusmaksujen korotukset nousevat 2,3 miljardiin dollariin eli kahteen miljardiin euroon. Pöydällä olevat mutta vielä hyväksymättömät korotusesitykset nostavat tämän summan kymmenkertaiseksi. Tämä ”pysäyttää lentomatkustuksen elpymisen ja vahingoittaa kansainvälistä yhteysverkostoa”, Walsh sanoi.

Euroopan koronaa edeltäneen ajan vilkkain kenttä, koronan ja Brexitin murjoma Lontoon Heathrow, aikoo nostaa maksujaan 90 prosenttia, Amsterdamin Schiphol 40 prosenttia.

Eurooppalainen lennonjohtojärjestelmä Eurocontrol ja sen 29 jäsenmaata ovat Walshin mukaan keräämässä lentoyhtiöiltä ne kahdeksan miljardia euroa, jotka jäivät saamatta koronan lopetettua lennot lähes kokonaan. Sen lisäksi maksuja aiotaan muutenkin korottaa ensi vuonna 40 prosenttia.

Lentoyhtiöt ovat edusmiehensä mukaan kantaneet raskaan kuorman. Ne ovat leikanneet kustannuksiaan 35 prosenttia, haalineet yli 210 miljardia euroa valtiontukia ja velkaantuneet yli 560 miljardin euron verran.

Lentokenttä- ja lennonvarmistusyhtiöiden on hänen mielestään nyt tehtävä oma osuutensa. Ne voivat tehostaa toimintaansa ja hakea rahaa ennen koronaa muhkeita osinkoja saaneilta omistajiltaan, pääomamarkkinoilta ja valtioilta, mutta ne eivät saa nostaa lentoyhtiöiltä perimiään maksuja.

”Meidän ei pidä vaarantaa elpymistämme joidenkin sellaisten kumppaniemme vastuuttomuudella ja ahneudella, jotka eivät ole leikanneet kustannuksiaan tai hakeneet tukea osakkeenomistajiltaan”, Walsh paukutti.

 

Walshin kommentti sai etenkin lentokenttäleirin näkemään punaista.

ACI Europessa Walshin näkemystä lentoasemista pidettiin ”vääristyneenä ja virheellisenä”. Euroopan lentoasemien liikevaihto romahti 60 prosenttia ensimmäisenä koronavuonna 2020 ja 65 prosenttia lisää tämän vuoden alkupuoliskolla. Infra-alalle tyypilliseen tapaan iso osa menoista on kiinteitä, joten niistä on vaikeata säästää tulojen pudotessa.

Valtiot ovat tukeneet lentoyhtiöiden lisäksi myös lentoasemia, mutta ACI Europen mukaan paljon vähemmän. Niinpä lentoasemayhtiöiden velkataakka on kriisissä kasvanut 200 prosenttia. Järjestö toteaa kitkerästi, että lentoyhtiöt kyllä lobbaavat lentoasemia alentamaan hintojaan, mutta ovat itse valmiita nostamaan omiaan.

Lennonvarmistusalan CANSO:n Hocquardin mielestä IATAn lausunnot antavat ymmärtää, että vain lentoyhtiöillä on oikeus kattaa toimintansa kustannukset. Kuitenkin lähes kaikki lennonjohtoyritykset ovat joutuneet merkittäviin säästötoimiin ja kolme neljästä rahoittaa päivittäistä toimintaansa ottamalla velkaa.

Suomessa ala on kärsinyt ja kärsii yhä enemmän kuin useimmissa muissa maissa.

Isojen pelureiden riita ei ainakaan vielä eikä ainakaan julkisesti ole heijastunut Suomeen. Kannanotot säilyvät maltillisina.

”On selvää, että tilanteessa, jossa lentoyhtiöiden toipuminen ennennäkemättömästä koronakriisistä on vasta alkamassa, mikä tahansa kustannusten nousu hidastaa koko alan toipumista”, kommentoidaan Finnairin viestinnästä sähköpostitse.

Yhtiö maksoi viime vuonna liikennöimismaksuja 112 miljoonaa euroa eli noin kolmasosan viimeisen normaalivuoden 2019 määrästä, joka oli 331 miljoonaa euroa. Liikevaihto romahti samoina vuosina 3,1 miljardista 829 miljoonaan euroon.

Suomalaisten toimijoiden maksupolitiikka ei elpymistä juuri hidasta. Lentokenttäyhtiö Finavia kertoo sähköpostilla ehdottaneensa maksukonsultaatioiden perustaksi 3,5 prosentin korotusta.

Lennonvarmistuksesta vastaavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtajan Raine Luojuksen mukaan hintoja ollaan palauttamassa korona-ajan alennuksista normaalitasolle. Korotukset aiotaan kuitenkin jakaa 5–7 vuodelle.

Suomalaisten toimijoiden sivistynyt käytös ei ole osoitus siitä, että niiden ahdinko olisi muita vähäisempi, pikemminkin päinvastoin. Suomen tiukkojen koronarajoitusten ja kaukolentojen lähes täydellisen pysähtymisen vuoksi ala on kärsinyt ja kärsii yhä Suomessa enemmän kuin useimmissa muissa maissa.

Finnair tuotti ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 300 miljoonan euron vertailukelpoisen liiketappion. Yhtiö on saanut valtiontukea yli miljardi euroa.

Yli miljardin euron investoinnit Helsinki-Vantaalle juuri tehneen Finavian puolen vuoden liiketulos oli 78 miljoonaa euroa miinuksella. Valtiontukea on tullut 317 miljoonaa euroa ja vielä tulossa 33 miljoonaa lisää.

Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n kuluvan vuoden ensimmäisen puolikkaan liiketappio oli Luojuksen mukaan 20 miljoonaa euroa. Lennonvarmistusyhtiö ei ole saanut suoraa valtiontukea, vaan sitä on pääomittanut emoyhtiö Fintraffic.

 

Todellista helpotusta ei ole luvassa lähiaikoina. Finnair kotiuttaa ulkomailla parkissa olleita koneitaan ja antaa lentäjilleen takaisin taivaalle -koulutusta. Yhtiön syyskuun liikennetilastoissa on isoja kasvuprosentteja, mikä johtuu lähinnä edellisten kuukausien umpisurkeista luvuista.

Oikea vertailukohta on pandemiaa edeltänyt niin sanottu normaalitilanne eli syyskuu 2019. Silloin yhtiö kuljetti 1,3 miljoonaa matkustajaa, syyskuussa 2021 vain 0,3 miljoonaa. Tarjontaa oli syyskuussa 2021 alle kolmasosa kahden vuoden takaisesta ja myydyn tuotannon määrä noin 15 prosenttia vuoden 2019 luvusta.

Euroopassa kaikkien yhtiöiden liikenne oli vuoden 2021 heinäkuussa 63 prosenttia ja elokuussa 56 prosenttia jäljessä vastaavien kuukausien luvuista vuonna 2019.

Niin Finnair kuin sen kilpailijatkin kasvattavat nyt tuotantoaan ilmeisesti hurjilla tappioilla. Koneiden paikoista vain 40 prosenttia oli myyty syyskuussa, nekin ilmeisesti kovilla alennuksilla markkinaosuuden suojaamiseksi. Kaksi vuotta sitten käyttöaste oli yli 80 prosenttia.

Samaan aikaan kustannukset ovat kovassa nousussa. Liikennöimismaksut nousevat ja polttoaineen hinta Euroopassa oli IATAn tietojen mukaan lokakuun alussa 126,3 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten ja korkeampi kuin kaksi vuotta sitten. Polttoaine on lentoyhtiön suurin yksittäinen kustannuserä.

 

Lentoyhtiöt, Finnairkin, arvioivat liikenteen palaavan normaalille eli vuoden 2019 tasolle aikaisintaan 2023. Se näyttää pitävän paikkansa, mutta siihen on vielä hyvin pitkä matka.

Sen jälkeen korviaan myöten velkaantuneiden yhtiöiden on hankittava jostakin valtavia summia rahaa ympäristöinvestointeihin. IATA asetti tavoitteekseen hiilidioksidin nettopäästöjen laskemisen nollaan vuoteen 2050 mennessä. Järjestöön kuuluvat yhtiöt hoitavat 82 prosenttia maailman lentoliikenteestä.

Vuonna 2050 lentomatkustajia on IATAn oman arvion mukaan kymmenen miljardia eli noin viisinkertainen määrä tähän vuoteen verrattuna. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa kestävien polttoaineiden tuotannon kasvattamista tämän vuoden noin 100 miljoonasta litrasta vähintään 449 miljardiin litraan vuonna 2050.

Sisältö