Koodisana ”vodka”

Karri Kokko
Talous 14.2.2007 09:43

Muikunmäti vauhditti Danske Bankin ja Sammon neuvotteluja.

Teksti Kustaa Hulkko

Yrityskauppojen neuvottelijat vaikenevat yleensä hankkeistaan kuin muuri. Edes jälkeenpäin niistä ei juuri tihku tietoa ulkopuolisille.

Danske Bankin ja Sammon neuvotteluprosessi on harvinainen poikkeus. Dansken henkilöstölehti Group News julkaisi niistä kuvauksen tammikuun numerossaan. Myös sampolaisten mielestä Kay Xander Mellishin kirjoittama juttu on uskollinen tosiasioille.

Varsinainen neuvotteluvaihe oli 36-päiväinen intensiivinen jakso. Kymmenet ihmiset paiskivat töitä ympäri vuorokauden – usein myös viikonloppuisin. Tanskalaiset joutuivat matkustamaan Suomeen pystymättä selittämään edes perheenjäsenilleen, minne menivät ja miksi.

Sisäpiiri kutsui projektia nimellä ”Punainen”. Tietokoneilla olevien hankedokumenttien salasana oli ”vodka”.

Tanskalaisten mukaan suomalaiset ”nauroivat nauramistaan” kuultuaan Dansken salasanan.

Suomalaiset kertoivat tanskalaisille, että Sammon vastaava projektinimi oli ”sieni”.

Voileipiä snapsin kera

Dansken rahoitusjohtaja Tonny Thierry Andersen oli Dansken pääneuvottelija. Päälakimies Erik Sevaldsen oli hänen keskeinen avustajansa.

Ratkaisevaa neuvottelua 4. marraskuuta 2006 isännöi kotonaan Sammon varakonserninjohtaja Kari Stadigh, joka toimi Sammon pääneuvottelijana.

Rouva Antonia Stadigh valmisti ruoaksi muikunmätivoileipiä. Tanskalaiset joivat varovasti vain snapsin, lasillisen viiniä ja yhden oluen. Enempää he eivät uskaltaneet ottaa, sillä he pelkäsivät Stadighin suomalaista viinapäätä.

Kolmeen tuntiin tanskalaiset eivät puhuneet Dansken ostohaluista. ”He puhuivat Suomen politiikasta, Stadighin shakkilautakokoelmasta ja poronmetsästyksestä Sammon Lapin-majalla”, Dansken lehti kertoo.

Aloite jo kolme vuotta sitten

Wahlroos on kertonut, että Danske ilmaisi kiinnostuksensa Sampoon kolme vuotta sitten.

Dansken lähteiden mukaan Wahlroos taas ilmaisi Dansken konserninjohtajalle Peter Straarupille ensi kertaa toukokuussa 2006, että sopimus voisi olla mahdollinen.

Toukokuusta elokuuhun asti tanskalaiset miettivät asiaa ja tekivät laskelmia. Elokuussa Straarup oli varma: Sampo-pankki oli neuvottelujen väärti. Hän palkkasi neuvonantajakseen investointipankki Morgan Stanleyn.

5. lokakuuta Dansken alustava tarjous oli valmis: tarjottu hinta oli 30 miljardia Tanskan kruunua eli neljä miljardia euroa. 19. lokakuuta Sampo ilmoitti olevansa valmis neuvottelemaan.

9. marraskuuta oli näin ollen luonnollinen takaraja neuvotteluille. Se oli Sammon osavuosikatsauksen julkistamispäivä.

Jäi siis vain kolme viikkoa due diligencelle, liiketoiminnan pilkuntarkalle läpikäynnille, jollainen vie tavallisesti kuukausia, silloin kun kaupan kohde on näin suuri.

Oman ongelmansa muodosti suomen kieli, jota tanskalaiset eivät tietenkään osanneet. Danske turvautui pankin Helsingin-toimipisteen henkilökuntaan. Sen oli pakko värvätä avuksi myös liuta suomalaisia juristeja ja tilintarkastajia.

Paha poliisi Andersen

Andersen oli Dansken neuvottelijoiden ”paha poliisi”. ”Sanoin jatkuvasti: ’Tämä on hyvin kallista. En tiedä onnistuuko tämä’”, hän muistelee. ”Kerran Wahlroos ärsyyntyi minuun aika pahasti. Hän jopa alkoi kutsua minua ’nuoreksi mieheksi’”, Andersen kertoo Dansken lehden mukaan.

Dansken neljän laskentamiehen tiimi oli käynyt läpi Sammon tilinpäätöksiä ja sisäisen laskennan asiakirjoja. He olivat päätyneet siihen, että Sammon talous oli vankalla pohjalla ja että tarjottu hinta oli järkevä.

Lauantaina 4. marraskuuta Danske piti Kööpenhaminassa ”kyllä tai ei” -kokouksensa. Tulos oli: kyllä.

Andersen lensi Helsinkiin tapaamaan Stadighia – ja syömään muikunmätiä.

Seuraavana päivänä oli loppuviilauksen aika. ”Se oli kova neuvottelu, kovempi kuin australialaisten kanssa, kun ostimme irlantilaiset pankit”, Sevaldsen kertoo. Hän viittaa Dansken aikaisempaan pankkikauppaan.

”Joskus kysymys on siitä, kenellä on kylmimmät hermot. Kari on aika hyvä, mutta Tonny oli hänen veroisensa.”

Hinnasta sovittiin, mutta muutamat asiat olivat vielä auki, muun muassa Sammon vakuutustuotteiden jakelu pankkikonttorien kautta. Neuvottelut venyivät lopulta aamukahteen asti samana päivänä, jona niiden tulos julkistettiin. Pitkittyminen johtui osin siitä, että eräs lakimies hävitti vahingossa tietokoneeltaan tärkeän osan sopimusta.

Sopimus allekirjoitettiin 8.15 Suomen aikaa. Wahlroos ja Straarup julkistivat sen tiedotustilaisuudessa kello 10.30.

Sampo-pankki pähkinänkuoressa

– pankin osuus Sampo Oyj:n nettovarallisuudesta 25 prosenttia
– 1,1 miljoonaa yksityisasiakasta
– 100 000 yritysasiakasta
– 800 000 verkkopankkiasiakasta
– 125 konttoria Suomessa
– 3 475 työntekijää Suomessa
– 15 prosenttia yksityistalouksien ja 20 prosenttia yritysten pankkimarkkinoista
– tytärpankit Baltian maissa ja Venäjällä

Takaisin

Keskustelu